Porsche Diesel Standard Star (219)

[kymi]

Parit dippi-kuvat, eli taas on se oletettu traktorin kuljettaja toiminut matkustajana. Tässäkin taas nähdään miten edellä aikaansa tuo traktori on ollut, vasta nyt alkaa automaattiohjaukset tulla maatalouskalustoon.

Eka dippi, viimeistä vetoa (syvän) sarkaojan varressa, pääsi voimalla takapyörä lyömään tyhjää ja penkka petti alta. Siinä vähän telmiessä lopputulos oli se, että myös keula tipahti ja sen jälkeen etupää oli etuakselin varassa:

Tuli myös dipattua keula:

Muutoin tuo olis voinut olla ihan tehtävissä, mutta keulan hinauslenkki oli vastapuolen penkassa ja kytkinkoppa makasi penkalla. H.lvetin liposaa savipeltoa ja tästä kohdin oli jo useamman päivän ajettu yli. Sitä kun voimaa ja vauhtia riittää niin kävi pieni *luisk*.

 

[Ultimate Welder]

Tos ketjupotunnostimessa kun olis ollu ritiläramppi sivulle, jossa juuttisäkki roikkuisi pottuja varten, ei olis tarvinnu käsipelillä maasta noukkia .......

Vastaavaa mattokonetta oikeasti käyttäneenä, noin varustettuna säkit olisi sisältäneet enempi saviklimppejä ja kiviä kuin potaatteja...

 

[jusape]

Vastaavaa mattokonetta oikeasti käyttäneenä, noin varustettuna säkit olisi sisältäneet enempi saviklimppejä ja kiviä kuin potaatteja...

Ehken siel, ei meil ...... Pottumaat olleet aikoinaan melko hiekkapitoisia ja vettä läpäiseviä, savesta ei tietoakaan niillä kohdin.....

 

[LPR]

No kun teillä se on niitä hiekkakankaita ja vanhaa merenpohjaa... Toista se on Järvi-Suomen kivikkoisilla savimailla...

 

[jusape]

Niinno, jos täs maapinnan korkeus on luokkaa 44-100m nykymerentasosta, niin esim 1cm/vuosi maannousemalla ottaa aikaa 1 metri 100 vuotta, 10metriä tuhat vuotta ja 40metriä 4000 vuotta ....
Mut ehkei nykytahdilla ihan sitä 1cm / vuosi pinta tässäkohden kohoa, niin eo ajatelmalaskelmaan voinee lisätä 50-75% ......

 

[kymi]

Aika savipitoista tuokin maa on ollut, vaikka siihen on paljonkin vuosikymmenien aikana kylvetty kompostia, turvetta ja hiekkaa saven sekaan. Perkaamatta ei voi säkkiin noita laskea, ja toisaalta kun hetken antaa kuivahtaa pellon laidassa nurmikolla niin mukavampi viedä kellarin pimentoon. Ei tuo perunamaan ala niin iso ollut etteikö niitä olisi ihan hyvin kuokallakin ylös saanut.

Hävikkiä tuo mattokone kyllä poisti ihan kivasti, ei juurikaan osumaa ottaneita perunoita, jota kuokalla taas tuossa meidän maassa tuppasi helposti tulemaan. Kone itessään oli lainattavissa sukulaiselta ja kai sillä nyt päiväpalkalle pääsi ja eväät sai naamariin kun muutamissa paikoissa päivän aikana pyörähti.

 

[topik]

Ehken siel, ei meil ...... Pottumaat olleet aikoinaan melko hiekkapitoisia ja vettä läpäiseviä, savesta ei tietoakaan niillä kohdin.....

Teillä on kerätty vissiin siemenpotutkin talteen uudelleen käytettäväksi.

 

[V361]

Juu aika paljon maanlaadusta riippuuroikkuu tuo hihnakoneella suoraan säkkiin nosto. VAikka tommosestahan se kehitettiin sitten ekat laatikkoon nostavat joissa oli vaakahihna ja immeiset molemmilla puolilla noukkimassa epäkurantin tavaran pois...

 

[kymi]

Hyvää alkanutta vuotta kaikille konekansalaisille toivoopi Porsche!

Sen verran innoissaan hän tuntuupi olevan tulevien Paukepäivien voittoisista vedoista, että kävi jo tallissa sutimaan ja muutenkin vei isäntää kuin vierasta sikaa...

 

[klappi]

kilvestä voit ottaa teipit pois huoletta tuolla et saa kameratolppaa välähtämään ....eriparirengastuksella kompessoitu puoltamista vai ?

 

[LPR]

....eriparirengastuksella kompessoitu puoltamista vai ?

Ne on tää ovaalirata kalusto...

 

[kymi]

eriparirengastuksella kompessoitu puoltamista vai ?

Ei tainnu erään setkankaan takarengastus ollut samaa kuin ulkonäöltä.

Tässähän on vetävät takarenkaatkin eri paria. Tähän on täysin tekniset perusteet siinä, että sillä kompensoidaan voiman aiheuttamia vääntösuhteita ja puoltamista ja rungon kiertymistä (näitä selitetty useamman toimesta keulimis-topicissa). Vastaavasti kun vetävät takapyörät on kompensoitu, pitää tätä tilannetta kompensoida myös etuakselin ohjaavilla pyörillä, jotta ajokäyttäytyminen on maksimaalisen tasaista kaikissa olosuhteissa.

Ehkä nyt tulevalla kaudella uudella moottorikonstruktiolla voisi kysellä josko saisi misukalta sponssina jonkun custom made -sarjan käyttöön.

 

[kymi]

Koska eräs aamuvirkku lintunen kun se hyllynkannakkeen proppaa, niin mulla jäi enemmän aikaa taas edistää (?) Porsche-projektia.

En muista paljonko olen kenenkin kanssa ja julkisesti höpissyt, mutta tässä olen esittänyt mielessäni spekulaatioita moottorin tilanteelle (ennen avaamista). Tarkoitus oli tänään tiputtaa öljyt ulos ja spekulaatioiden vuoksi suorittaa ohivuotomittaukset pytyille (tästä lisää myöhemmin viestissä).

Öljyhommissa nyt ei ihme kyllä ollut mitään erikoista. Kannu alle ja proppu auki. En ruvennut lämmittämään moottoria turhaan tätä operatsuunia varten. Kone on viimeksi käynyt keskiviikkona, joten kierrossa oleva öljy lie öljypohjassa. Muutenkin kun paikkoja avataan, niin eiköhän tuo öljyproppu pysyne auki täyttövaiheeseen asti. Tässähän ei siis ole mitään erillistä irrotettavaa öljypohjaa, joten putsi ja siivous suoritetaan huoltoluukuista kellarin seinissä. Tästäkin syystä bräkleenit yms saa valuttaa öljypropusta ulos ja mieluiten heti kun niitä käyttää.


Tosiaan aika selväksi on käynyt monenakin aikana, että pytyt eivät käy tasavahvoina. Oma veikkaukseni on ollut, että kakkospytty olisi väljä (männänrenkaat väljät/kappaleina) ja pääsisi mahdollisesti tämän lisäksi vuotamaan pytyn ja kannen välistä. Toisinaan kun nippelitieto kiinnostaa ja ohivuotomittari sattuu talosta löytymään (puolen päivän hakemisen jälkeen), ajattelin ennen avaamista mitata ohivuodot koneesta. Mittaus toki kylmälle koneelle, mutta primääristi kiinnostaa pyttyjen keskinäinen ero samoissa olosuhteissa, ei niinkään jokin absoluuttinen vertailukelpoinen numeroarvo.

Yle Svensk toimitus kun ei edelleenkään täällä kuvaa, niin olihan tuo joskus kauan sitten hankkimani ohivuotomittarisarja ensinnäkin hukassa ja toisekseen aivan liian pienillä adaptereilla varustettu. Hehkujen reijät on about 12mm kierteellä ja oiskohan sarjan isoin pää 10mm. Miljoonalaatikoita selattuani löysin kyllä aika sopivan konseptin tähän, jota varmaan huomenna voisi testailla.


Hehkut kun otin irti, niin silmämääräisen tarkistelun perusteella alkoi tuo kuvitelmani pyttyjen tilanteesta kärsiä inflaatiota. Suutinkärjillä ja nokilla on ajettu ehkä muutama tunti (alle 10). Kakkospytyn hehkutulppa on polttoainesuihkun kohdalta kirkas ja lähtee siitä nokeutumaan takapuolta kohti tasaisesti. Ykköspytyn hehkutulppa taas on takapuoleltaan ehkä saman verran nokeentunut, mutta suuttimen puolelle tultaessa noen ja kirkkaan tulpan välillä on selkeä terävä raja. Yritin tätä kuvata, mutta ei sitä tajua pyörittämättä tulppia kädessä valoa vasten.

Tuolla perusteella ykköspytty polttaisi huonommin (eli olisi väljä)? Mutta mä en taas usko että ykköspytty vuotaisi kannen raosta ja kun siitä teoriastakin haluaisin pitää vielä kiinni.

No, pala kerrallaan. Askel eteen ja kaksi taakse kuten aikaisemminkin.

 

[Josva]

Tuossa hämyisessä valokuvassa jossa Porsche lepää pressutallissa, on jotain joka hipoo valokuva taiteellisuuden rajoja.
Kylmän usvasta kostean suojan alla traktorin apaattinen ilme herättää katsojassa empatian tunteita konetta kohtaan, tulee tunne että on annettava lämpöä. Päästää kone toimimaan sille ominaisessa ympäristössään.

 

[kymi]

Tuo savun tuottama efekti yllätti kyllä itsenikin. Odotin vähän mustempaa ja synkempää peittoa. Normaalissa omassa tallissaan kun ilmatila on huomattavasti pienempi niin sieltä pitää ajaa ulos heti kun kone käy. Samoin koko normitallin seinä on pakoputken kohdalta ihan musta, toki 25v edesauttaa. Nyt ei ollut mitään kiirettä ulos eikä seinääkään valkoisuudestaan huolimatta voi sanoa töhrityksi.

Tuossa nyt näkyy ensimmäinen versio tallin sisäpressusta. Liinat vedetty molempien päätyjen seuraavista kattotuolien vaakatuista keskelle tallia ja pressu siihen päälle. Pressu on kiinni pienillä mustekaloilla seinien ylemmissä vaakapuissa. Tekee juuri sen ensimmäisen asian mitä tältä sisäpressutukselta toivoin, eli monsuunisateet tulee tuota sisempää pressua pitkin tallin reunoille. Tänään oli pieni pakkanen ja raju puuskittainen tuuli, hyvin kuuli jäätyneiden vesipisaroiden ropinan tuossa sisäpressun päällä.

Lämmöneristyksen osaltahan tuo on vielä ihan tarpeeton kötöstys, mutta eipä kelitkään ole edes lämpötykkiä vielä vaatinut.

 

[kymi]

Hyvä päivä oli puurtaa. Tuon ohivuotomittausasian päätin nyt unohtaa paristakin eri syystä. Ei satu olemaan sopivia kierretyökaluja talossa joilla olisi saanut adapteripalikkaan oikeat kierteet ja tulipa tuossa purkuhommia aloitellessa huomattua ykköspytyn imuventtiilin kaipaavan kansitöitä. Ei siis hidasteta projektia tarpeettomalla tieteellisyydellä.

Jonkun verran sai lelua nyt jo tänään purettua pois koneesta: imusarja, suuttimet, puhallinkoneistoa, konepelti, moottorin sähköt, jne. En ottanut varsinaisesti prosessista kuvia kun tuo nyt ei konepellin puuttumista kummemmalta maallikon silmään näytä. Jos huomenna olisi kuvattavammassa vaiheessa. Ensikertaa kun tiettyjä paikkoja purkaa niin joutuu vähän harkiten miettimään purkujärjestystä ja muutenkin vähän malttamaan kun kaikkea ei ole kaupasta saatavilla jos jotakin rikkoo, joko vahingossa tai tarkoituksella. Paukepäivien voittoisiin mäkivetoihin on vielä aikaa, joten ihan rauhassa.

Täytyy kyllä sanoa, että jo tähän mennessä puretusta pohdittuna oisin mä antanut kolmikon mäkivetokisoissa varmaan sellaisen 25 nimellis-konia anteeksi kilpakumppaneille. Imusarjan tuloputki on litussa, ykkösen pytyn imukanava nyt on "kanava" kun vissiin vena vuotaa/on vuotanut, suuttimien paineputket on junttautuneet littuun imusarjan ja kansien välissä. Sähköhommiltakaan ei täysin voi välttyä nyt kun paikat on auki.

Jonkun verran siis joutuu asioita uusimaan jo tämän hetken tiedolla. Kansityöt nyt oli joka tapauksessa työlistalla, että se ei varsinaisesti vaikuta ellei sitten ole uusintatarpeita, korjaushitsuuteltavaa tai jotain. Tuon imusarjan saanee ehkä korjattua kohtalaiseksi, mutta tulee vaatimaan imupuolen letkujen vaihdon. Saakohan tuollaisia retro-letkuklemmareita vielä jostain (en sitten tullut ottaneeksi kuvaa, internet pelastaa), ikäänkuin saksisokka jonka ympäri menee panta?

Pakosarjan ja pakoputken kanssa tulee olemaan mielenkiintoisia hetkiä tarjolla. Suunnittelinkin ottavani aluksi molemmat kannet, pakosarjan ja pakoputken irti kokonaisuutena, jonka jälkeen ne saa ehkä vähän helpommin työstettävään muotoon. Ykköspytyn voi ehkä saada induktiokuumentimella irti, mutta kakkospytyn osalta en luota niin hyvään tuuriin. Pakokanavat on pystyssä ja pultit/mutterit ylä ja alapuolella, joten irroitus pelkästään toisesta kannesta tuskin auttaa mitään.

Pakosarjan ja -putken keskinäinen irroitus samoin vaikuttaa sellaiselta, että hyvät työkalut, lämpöä, irrotuslitkuja ja hitokseen malttia. Lisäksi tuossa on jäähdytyksen termari pakosarjassa läpipultilla, sekin nyt ehkä saattaa mietityttää kun en tiedä mitä kaikkea sieltä perästä tulee (tuolla kun on jotain ilmanohjainlevyjä ym).

 

[jusape]

Turha sitä sellasia mittailuja tehdä, suosiolla auki vaan ja tsekata sit mitä tarvii. Ikää kapineella kuitenkin jo on muutama vuosikymmen .....

 

[kymi]

Totta tuokin. Harvoin sitä vaan on itellä projektina konetta jonka kuitenkin haluaa avata oli tulos mitä tahansa, tai sitten avaa konetta muista kuin hajoamissyistä. Yleensä mittauksilla arvioidaan avaamistarvetta ja syytä. Sikäli tämä olisi ollut mielenkiintoinen koe ja kohtuu nopea suorittaa jos tuo sarja olisi käynyt suoraan hehkutulppien kierteisiin (ja jos tuo koko sarja ois ollut muutenkin saatavilla pienemmällä hakemisella).

Tässä just emännän iloksi levittelen tuota ostamaani johtosarjaa pitkin keittiön-olohuoneen lattioita. Pari kohtaa mua hiukan häiritsee tuossa vanhassa johtosarjassa. En vaan olisi vielä valmis tuota etupäätä vaihtamaan kokonaisuudessaan, vaan tyytyisin nyt tällä kertaa vielä korjauksiin.

 

[kymi]

Vähän on muut hommat rajoittaneet projektin edistämistä, mutta eilinen ilmagrillaajan visiitti tontilla induktiogrilliä tuoden sai mut tänään illalla Porschen pariin. Päätin poiketa suunnittelemastani purkujärjestyksestä ja jättää keula vielä kiinni. Tästä syystä myös kuvasaldo on minimaalinen, ainoa erottuva asia päivän aloitukseen on puretut keinuvivut. Aluksi ruosteenirrotus-spräyllä pakosarjan muttereille kunnon eväät ja sen jälkeen kansien kimppuun.

Kevyestipä on mulkero rakenne ainakin tämä kansityyppi. Tuossahan siis öljy kulkee yläkertaan työntötankojen sisällä ja palaa alas työntötankojen putkissa. Venttiilikoneisto on öljytiivis muualle ja tämä tiiviys on toteutettu mm. kupariprikkatiivisteinä koneiston kiinnitysmuttereissa. Ilmeisesti jokin edellinen seppä on kyllä asiallisesti identifioinut öljyvuotoja mm. näissä kiinnityksissä, mutta extra-kiristys ei enää noin lituskoita kupariprikkoja tiivistä. Olipahan soppa saada sorkittua ne pois.

Ja sitten kun yläkerran rakennetta miettii vähän pidemmälle, niin onhan toki selvää, että venttiilijouset ovat venttiilikoneistossa keinuvipujen kanssa öljysuihkussa ja venttiilien lautaset kannen alapuolella, eli koko kansikokonaisuus pitää purkaa kimpassa pöydälle, jotta venttiilit voi vapauttaa (muualle kuin hallitsemattomasti säkällä pyttyyn) ja kannen ja koneiston erottaa toisistaan.

Kakkospytyn osalta kansi ja pytty pitäisi periaatteessa olla nyt jo irti ja purettavissa. Ykköspytyn osalta onkin sitten pari muuttujaa. Venttiilikopan kyljessä on kiinni jokin ilmanohjauspelti, välissä joka on täynnä rasvap.skaa ja mihin hädin tuskin kiintoavain mahtuu. Mutta se harmillisempi juttu on se, että sylinterikannen mutterit on sijoitettu kannen imukanavaan. Kuten aikaisemmin totesin on tuolla ykköspytyn kannessa jonkun verran ja enemmänkin mähmää. En onnistunut koputtelemaan hylsyä paikoilleen kumpaankaan avattavaan mutteriin, pitää ottaa kemialliset aseet käyttöön.

Pakosarjan ja pakoputken osalta olin myös aikaisemmin huolissani. Lähinnä kun kakkospytyn alempi laipan mutteri jää suoraan pakoputken taakse. Olisi siis enemmän kuin hyvä jos pakoputken voisi irrottaa pakosarjasta, jolloin pakosarjan saisi helposti kansista pois. Muut pakosarjan kansien mutterit lähti ihan nätisti, jopa ilman lämpöä. Jotakin hyötyä tuosta rasvakerroksesta on. Pakosarjalle ja -putkelle rasva ei kuitenkaan ole jäänyt kuin väriläikiksi.

Lähtötilanne oli tässä. Kaikki putkessa ja muttereissa näkyvä kosteus on ruoste-spräytä. Kuva valehtelee, sillä tilanne oli aika lopullisen näköinen. Mitäpä sitä voi todennäköisesti 60 vuotta vanhasta pakoputken mutteriliitoksesta sanoa:

Induktiogrillillä mutteri mansikaksi ja se lähti kiltisti pyörähtämään. Sama homma toiselle puolen. Jätin nämä nyt vielä paikoilleen ja ruiskin kuumana molemmille puolille lisää irrotus-spräytä, jättäen paikat märäksi josko penetraatiota tapahtuisi vielä lisää. Nyt kun on edes jotain uskoa näiden mutterien avaushomman onnistumiseen, niin pitää pyöräyttää teräsharjalla nuo kierteet tai jos pakka sopii. Tuossa ei viiti turhaan ryssiä, ovat pinnapultteja valuraudassa niin ylimääräisen säädön määrä on taas turha.

 

[borg]

Joskus 15 vuotta sitten tein V500:een peltipakosarjan. Laitoin silloin messinkimutterit vaarnaruuveihin vastaisen varalle.