Ponsse Bison S15

Metsäkoneen kuormaajaa myös käytetään melko huikealla vauhdilla kun taas kappaletavaraa, varsinkin painavaa siirretään kuin täi tervassa.
 
Metsänosturin kestävyys on siitä hahmosta kiinni, joka siellä penkilla istuu..
Esim. Deeren 1010D:n nosti maksimilla ( 10m ) 700 kg ja vierestä mitä sai kourassa pusymään.
Ite kun noilla vanhoilla kun paskoillakin on ajettu, niin tietää missä on rajat.
Eli ei ole pakko retuutta hirveessä pirunpellossa täydellä kuormalla.
Ei ole koskaa mun käyttämiin ajokoneisiin nosturitarkastusta tehty?
Onhan joskus Logliftin ( muistaakseni ) kolmas jatke jääny kaikkineen pöpelikköön,
pääs aika paskanen nauru:eka: .
 
Urakointikäytössä on tässäkin maassa koneita, joilla on ajettu +60 vuotta, ja siltikin ne vaan liikkuu remonttien välit...

 
Jos lasketaan n. 12 tuntia päivässä ja 255 päivää vuodessa se kertaa 60 vuotta, niin
sain lukemaksi 183600 tuntia.
Todennäköisesti tuntimäärä on raakasti alakanttiin?
 
Tuo kone on seisomut 10 vuotta välillä, ja nykyinen käyttö on sitä että kone on sorannostossa jossakin, jopa vuosia, mutta soraa ei nosteta kuukausia pidempää aikaa kerralla "ympärivuorokautisesti". Mutta pieni ruokainen on. Kuulemma nyt ruoppauksella menee 2500l viikossa löpöä, ja samalla työmaalla paljon pienemmällä hydraulikoneella 1000l vuorokaudessa.
 
Isompia autossa olevia Kappaletavaranostureita harvemmin käytetään ihan kapasiteetin rajoilla niin se tuote on kyllä susi jos siihen tulee ikinä yhtään murtumia
Kyllä niitä käytetään siellä kapasiteetin rajoilla, pienemmillä nostoja ei juuri suunnitella ja isommillakin vaan työnnetään niin pitkälle kuin se menee, esim. (Kattohuopalavoja teollisuushallin katolle)

Ja kun ei niissä isommissakaan oo muutenkaan hirveästi voimaa niin äärirajoilla ne toimii, pelkkä jibin paino on ≈50% kapasiteetistä kun pääpuomi työnnetään ulos, Palfinger ainakin piirsi kuormaspektriä jonka näki huoltotietokoneella ja käyttötunnit oli suurimmilta osin 70-85% kapasiteetillä.

Ongelmana on lähinnä se että kun yli 30m pitkä puomi pitää saada mahdollisimman kevyeksi jotta auto pysyy pystyssä ja olisi jotain nostotehojakin niin se myös on tehty niin kevyesti kuin mahdollista, ja silloin se ei taas salli juuri minkäänlaisia valmistusvirheitä, se halkeama minkä mainitsin ja joka korjattiin johtui siitä ettei robotin sauma ollut palanut koko matkalta läpi, siihen epäjatkuvuus/liian heikkoon kohtaan sitten muodostui särö niiden miljoonien kuormituskertojen vuoksi.

Nosturin laskennalliset käyttötunnit on joitain tuhansia. Siinä vaiheessa metallin pitäisi olla jo niin väsynyttä, että mennään varmuuskertoimilla ja murtumia alkaa tulla. Käytännössä kaikki nosturit on jo ekassa kymppitarkastuksessa yliajalla, mutta oikealla käytöllä ja huollolla vielä kestävät nipussa
Ainakin teollisuuspuolella nosturit suunnitellaan johonkin käyttöluokkaan, kuormituskerrat ja käyttöaika sitten vaihtelee luokkien mukaan.
Käytännössä kaikki nosturit eivät ole kymppitarkastuksissa yliajalla (etenkään teollisuusnosturit) eivätkä vielä kolmenkaan kympin, usein kunnonvalvonta laskee nosturin käyttöä ja vertaa sitä siihen suunniteltaessa valittuun käyttöluokkaan ja kunnonvalvontalaite kertoo kun suunniteltua käyttöikää lähestytään, kun käyttöikä on tiensä päässä nosturille pitäisi tehdä perusteellinen kunnostus jolloin tuo käyttöikä alkaa periaatteessa alusta.

Teräsrakenteita ja niiden oletettua käyttöikää pystytään laskemaan teräsrakenneanalyysillä jonka yhteydessä tehdään usein myös visuaalinen tarkastus teräsrakenteille, ja jos käy niinkin iloisesti että nosturista löytyy hitsaussaumasta särö joka korjataan niin standardien mukaan periaatteessa siitä teräsrakenteesta tulee uusi koska se hitsaussauma on vaihdettu uuteen...
 
Ainakin teollisuuspuolella nosturit suunnitellaan johonkin käyttöluokkaan, kuormituskerrat ja käyttöaika sitten vaihtelee luokkien mukaan.
Käytännössä kaikki nosturit eivät ole kymppitarkastuksissa yliajalla (etenkään teollisuusnosturit) eivätkä vielä kolmenkaan kympin, usein kunnonvalvonta laskee nosturin käyttöä ja vertaa sitä siihen suunniteltaessa valittuun käyttöluokkaan ja kunnonvalvontalaite kertoo kun suunniteltua käyttöikää lähestytään, kun käyttöikä on tiensä päässä nosturille pitäisi tehdä perusteellinen kunnostus jolloin tuo käyttöikä alkaa periaatteessa alusta.
teräsrakenne "kuluu" standardien mukaan muistaakseni 3 vai 5 potensissa, vai olikoha 7, joku pariton kuitenkin. Tyyliin jos 10t nostimella nostetaan 5t kuormaa 1min, niin rakenne "kuluu" 1min*50%^5=0.03min. Varsinkin konepajoilla missä tollasia pikku tunkkeja käytetään kaikkeen pieneen harvakseltaan, niin niiden teräsrakenteet ei käytännössä koskaan kulu loppuun. Sähköt mätänee kun jokainen startti kuluttaa kontaktoreita/releitä ja toisaalta nosturit on hallin katossa kuumassa niin lämpötila kuluttaa elektroniikkaa nopeutetusti, vaikka konetta ei käytettäisi mihinkään.
 
Työreissun aikana ukko oli irroitellut toisen etunavan, se vuosi kaulalta öljyä ja planeetan toinen propu oli mallia pystykierre.

Koneen mukaan myyjä antoi vara navan ja se pultattiin uusilla kasettitiivisteillä ja laakereilla kasaan. Nyt pysyy öljyt sisässä. Vanhasta navasta oli myös muutama jarrujousi paskana.
IMG20250802114958.webp


vanha napa todennäköisesti sökö myös sisältä. Avattu ei vielä ole mutta on holkon tuntuinen ja iso rako tuossa kaulalla, eipä ihme kun vuotanut öljyt
mäkeen ja varmaan päässyt kuivana käymään. Tuollaista rakoa ei pitäisi olla :lol:

IMG20250802115009.webp



Viikonloppuna tuli tehtyä öljyhuoltoja etuperä+planeetat, Jakolaatikko, takatelit+planeetat ja takaperä.

Vaseliinia meni semmosen ~4tuubia vähän vajausta oli monessa paikassa :mrgreen:

Mitään yllätyksiä ei löytynyt, pientä hienoa muhjua magneeteissa niinku tämänikäisissä tuppaa olemaan. Tässä suurimman määrän sisältänyt propu.
IMG20250801200554.webp



Kuormatilan pohjan huoltoluukkujen kuusikolot oli nyrätty vituiksi, mangneettiporalla vetelin yhden kannan pois ja paineilmavasaralla kun ammuin kannan irti, niin olikin jo joku hitsannut edellisen kuusikolopultin pohjaan uuden kuusiopultin :lol: Vanha kunnon happiasetti aukaisi tien tuonne rungon sisään onneksi.
IMG20250803183557.webp


Tänään tuli suoritettua ensikosketus kuormaamiseen. Kaksi tuollaista vähän isompaa kuormaa ja yksi vajaa, eikä mitään hajonnut:Häh::eyepop:

Ainut suurempi asia jatkeen sylinteri jota edellinen seppä pajoittanut hitsaamalla turpamutterin seutuvilta, pitää irrottaa ja tutkia jossain välissä. Ei vuoda seulana, mutta silleen ärsyttävästi että jatkeet ja koura vähän nihkeitä.
1000006512.webp

IMG20250804212932.webp


Tuossa vielä kuvat kunnostusta odottavista teloista, melko loppu ovat mutta kyllähän noista vielä korjauslenkeillä saa moneksi talveksi rautaa alle pyörimään.
IMG20250804212250.webpIMG20250804212301.webp

Kettingit:
IMG20250804212321.webp
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ei se navan 10+ mm aksiaalinen välys ihan terve enää ole ollut.
Jep :mrgreen:ei se ihan tehtaan toleransseja täyttänyt.

Pitää jossain vaiheessa purkaa ja taltioida mitä on syönyt.

Tarkoitus kuiten tässäkin
projekti topicissa on rehellisesti kertoa ja näyttää mitä tämmöisessä vanhassa ajokoneessa saattaa tulla vastaan, jos vaikka joku muukin mielenhäiriöinen Konekansalainen sairaissa päiväunissaan miettii moisen hankintaa:hermot:

Eilen tuli tyhjättyä kenttäsirkkelin tukkikentältä loput pehmenneet tukit Dumpperin kyytiin, siinä on kuvan täydeltä pehmennyttä kalustoa. Huomenna lähtö reissuun eli 10päivän päästä varmaan taas jotain väliaika raporttia.
IMG20250805165931.webp
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös