Yllättävän noita ongelmia on ollut tuon kanssa vuosien saatossa.
Varautuminen talveen
- Viestiketjun aloittaja harriveikko
- Aloituspäivämäärä
Yhdellä naapurilla on sellanen tornimallinen ruokintapönttö, sen alla noin 70-80 senttiä kanttiinsa oleva verkkopohja josta nousee verkkoseinät suunnilleen ruokintapöntön puoliväliin. Verkko on jotain rosteriverkkoo kahden millin silmällä. Pönttö ja verkko on kiinni terassivarjon jalassa, itse varjo-osaa on pienennetty sellaseksi reilun metrin halkaisijaiseksi, ei sada lumi sinne verkkohäkkiin.
Kyllä siellä verkkohäkin pohjalla on jonkun verran siementä ja linnunpaskaa kun muutaman kerran vuodessa putsailee sitä, mutta ei oo maassa siemeniä.
Kyllä siellä verkkohäkin pohjalla on jonkun verran siementä ja linnunpaskaa kun muutaman kerran vuodessa putsailee sitä, mutta ei oo maassa siemeniä.
Pienkoneille en tee mitään rituaaleja. Saa jäädä 98 bensat sisään.
Pienkonebensaa syötän kaasuttimen täyteen Sätkässä ja Willyksessä. Toissakesänä Willyksen kaasutin piti purkaa täysin ja hommata korjaussarjakin. Hartsia tai jotain kanavat ja suuttimet täynnä.
Toki yksi konsti olisi ottaa letku irti ja käyttää kaasutin tyhjäksi. Näin teen R35 moottoripyörälle.
Täälläkin oli mainittu, että ennen pysyvia pakkasia/lumia ei tulisi aloittaa. Lintuviisaammat ovat näin kertoneet. Yksi syy on tautien lisääntyminen kisteassa ja lämpimässä. Sulassa kelissä linnuille riittää ruokaa luonnossakin.
Tiedän että myös oletan että talvi tulee tulevalla viikolla? Ei joka tapauksessa aloiteta ennen kuin tirpuset ei enää saa evästä luonnosta!
Meillä oli myös viime talvena rottaongelma. Alkoivat asustamaan ruokintapaikoilla. Keväällä kärräsin kaikki auringonkukan kuonat pois ja kylvin uutta nurmikkoa. Rotat lähti samantien, eikä ole enää näkynyt.
Kesällä tuunasin kahden ruokintalaitteen alle kuonalaatikot ja tuntuu toimivan. Kehys on irrotettava siivoamisen helpottamiseksi. Toki pikkulinnut menee puskiin syömään siemenensä.mutta kuonakasoja ei enää kerry.
Kesällä tuunasin kahden ruokintalaitteen alle kuonalaatikot ja tuntuu toimivan. Kehys on irrotettava siivoamisen helpottamiseksi. Toki pikkulinnut menee puskiin syömään siemenensä.mutta kuonakasoja ei enää kerry.
Viimeksi muokattu:
Hömötiaset viskaa 90% auringonkukan siemenistä pois ruokinta automaatilta.
Hömppä on muuten uhanalainen laji, se ei pesi pöntöissä vaan haluaa itse tehdä pesä kolonsa lahopuuhun joita ei pahemmin enää luonnosta löydy, teinkin vuosi sitten 10kpl hömpän pönttöjä. Pöntön suuaukko peitettiin paperila ja pönttö kattoa myöten täytettiin kutterinpurulla, suoap ite tehä lopusta mieleisensä.
Hömppä on muuten uhanalainen laji, se ei pesi pöntöissä vaan haluaa itse tehdä pesä kolonsa lahopuuhun joita ei pahemmin enää luonnosta löydy, teinkin vuosi sitten 10kpl hömpän pönttöjä. Pöntön suuaukko peitettiin paperila ja pönttö kattoa myöten täytettiin kutterinpurulla, suoap ite tehä lopusta mieleisensä.
Tästä olen vahvasti eri mieltä. On toki niitä innokkaita omien metsien hoitajia, ketkä kerää kaikki pystykuolleet ja kaatuneet polttopuuksi, mutta taloudellisessa mielessä se ei ole kannattavaa. Ei ne siellä muiden kasvua haittaa, niin miksi käyttää energiaa ja rahaa niiden hävittämiseen.
Eikös ne tuholaisten pelossa raivaakaan kaikkea lahopuuta?
Tuntu vuan naapuripalstan omistaja menettäneen yö unensa kun en heti äkkiä ja välleen raivannut tuulenkaatoja joka itse asiassa aiheutui hänen päätehakkustaan, siellä ne n,40 runkoa on edelleen hapantumassa jo sen 10v ötökkä hotellina.
Harvemmin yksittäisiä puita kannattaa, kuuset kirjanpainajan takia herkemmin, mutta eipä muilla niin isoa hätää ole. Etenkään lehtipuilla. Metsälaki toki edellyttää isommat myrskytuhot korjaamaan. Ja luonnostaan pystyyn kuoleentuneet saa olla, ei ne leipää pyydä, ja pitääkin jättää lakien/metsänhoitisuositusten mukaan. Myös risut raivuulla ja harvennuksilla jätetään, niitä ei kerätä tai polteta. Päätehakkuulla havupuun oksat usein kerätään, ihan uudistamisen ja luonnossa liikkumisen helpottamiseksi. Lehtipuiden oksia ei välttämättä sielläkään. Merkittävästi yleistynyt FSC villitys on vielä lisännyt lahopuun määrää. Se on jännä joillain, usein pienemmillä yksityiomistajilla, kun tila on sen kokoinen, että jaksetaan hoitaa viimeisen päälle metsää, suunnilleen lakaistaan risutkin pois ja sitten saadaan päähän liittyä FSC:hen niin pitäisikin äkkiä löytää luonnontilaisen kaltaista ainasuojeluun se 5-10 %. Ei ihan helpolla löydy, joutuu monesti venyttämään suosituksia. Mutta kun on yhtiön metsiä tai isomman yksityisomistajan metsää, niin harvoin 10 %:kaan tekee tiukkaa, sen kuin valitsee, että mistä suojellaan.
Madothan ne sen puun hävittää. Ja on ruokaa monille linnuille. Myös maassa olevien risujem madot ja ötökät on tarkeitä.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
