oh1hih
oh1hih
Aikas komijasti parantunut. Meillä oli taannoin alueen verkko geniksen perässä muutaman tunnin. Oikosulkuvirrat parani.. genis oli verkkoa jäykempi.
Vahvasähkössä vastaantullutta
- Viestiketjun aloittaja Jammu
- Aloituspäivämäärä
Tuota 250 A on jossain perusteltu sillä että saa C16 käytettyä, taitaa olla kyllä vain jotain 20m jonka sallii johtoa vetää.
Mutta vvsk:llähän tuon voi kiertää, ja laskentahan voi antaa riittävän lukeman vaikka mittarilla jäisi vajaaksi.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Ihan jees kumpikin.
Meillä maakaapelointi nosti Ik kolminkertaiseen. Voi jossain olla se verkkoyhtiön minimilupaus 180A 25A liittymään
Huomiselle ilmoitti verkkoyhtiö neljän tunnin katkon. Oli ilmaantunut iso puulaatikko muuntajan viereen.
Vahvasti haiskahtaa, että verkko alkaa jäykistyä. Pitänee mittailla oikosulkuvirtoja viikonloppuna, kesällä mittailin viimeksi, kun otin tuoreet asennukset käyttöön.
Vahvasti haiskahtaa, että verkko alkaa jäykistyä. Pitänee mittailla oikosulkuvirtoja viikonloppuna, kesällä mittailin viimeksi, kun otin tuoreet asennukset käyttöön.
Tuota 180A -josta standardi SFS 6000-8-801 sanoo näin:
"
Jos pienimmän oikosulkuvirran tasoa 250 A ei kohtuullisesti saavuteta, hyväksytään vähintään 180 A suuruinen pienin oikosulkuvirta, jos muilla toimenpiteillä saavutetaan vastaava turvallisuustaso.
"
- en muista käytännössä missään käytetyn ja vastaan tulleen uudessa / saneerattavassa verkossa vaan kaikkialla on tuo 250 A täyttynyt reippaasti - harva se päivä kun noita kytken ja mittailen.
Mutta vanhaa verkkoa on vielä käytössä ja pienimmät oikosulkuvirrat mitä vastaan tullu alta 100A -linjassa ihan pahimmillaan 25A välisulakkeet -63A:lla ja alta sulakkeilla oikosulkuvirran oltava vähintään 2,5 x sulakekoko...
-ja mitä tuossa aiemmassa kirjoittelin tuosta C16 / 250A perustelusta - niin tuossa samassa standardissahan se olikin.
Verkkokatkaisija
-Näyttäs olevan oheisen linkin malli jonka nimenneet kuormaerottimeksi, mutta kyseessä äkkiseltään katsottuna samanlainen kuin mistä käytetty tuota verkkokatkaisija nimitystäkin -tämä malli ei ole minulle tuttu, noita muita vastaavia tullut asenneltua
www.ensto.com
-Näyttäs olevan oheisen linkin malli jonka nimenneet kuormaerottimeksi, mutta kyseessä äkkiseltään katsottuna samanlainen kuin mistä käytetty tuota verkkokatkaisija nimitystäkin -tämä malli ei ole minulle tuttu, noita muita vastaavia tullut asenneltua
Säävarmat ja huoltovapaat kaukokäyttöiset kuormaerottimet säästävät aikaa ja rahaa
Ensto Auguste on huoltovapaa kuormaerotin, joka on suunniteltu enintään 630 A:n kuormitusvirran kytkentään ja katkaisuun keskijänniteilmajohtoverkossa.
Viimeksi muokattu:
Näyttää lämminvesivaraajalta!
Öööö...mitä eroa on kuormanerottimella ja verkkokatkaisijalla noin ekstentiaalisessa mielessä, koska käsittääkseni kumpikin tipauttaa perässään olevan linjan sähköttömäksi....Verkkokatkaisija
-Näyttäs olevan oheisen linkin malli jonka nimenneet kuormaerottimeksi, mutta kyseessä äkkiseltään katsottuna samanlainen kuin mistä käytetty tuota verkkokatkaisija nimitystäkin -tämä malli ei ole minulle tuttu, noita muita vastaavia tullut asenneltua
Säävarmat ja huoltovapaat kaukokäyttöiset kuormaerottimet säästävät aikaa ja rahaa
Ensto Auguste on huoltovapaa kuormaerotin, joka on suunniteltu enintään 630 A:n kuormitusvirran kytkentään ja katkaisuun keskijänniteilmajohtoverkossa.
Kyselee tyhmä maalainen...
Niin erotinhan on laite jolla saadaan sähköverkko erotettua jännitteettömäksi, mutta sillä ei välttämättä ole katkaisukykyä vaan katkaisu on tehtävä katkaisimella -no käytännössä aivan katkaisukyvyttömiä erottimia ei paljoa ole käytössä vaan jonkinlaisia virtoja niillä voi katkoa jolloin ovat sitten oikeammin kuormanerottimia. Katkaisija sitten pystyy katkaisemaan verkossa esiintyvän oikosulkuvirran, mutta sillä ei voi tehdä sähköturvallisuus määräysten jännitteettömäksi erotusta vaan tähän tarvitaan lisäksi erotin.
Ilmeisesti tuo Enston Auguste on sitten kuormanerotin joka hoitaa molemmat -äkkiseltään katsottuna tietoja tuo ei aivan suoraan ilmennyt, mutta sitähän jo tuo nimitys kuitenkin tarkoittaa.
Verkkokatkaisija on sitten pelkkä katkaisija ja sen takana työskentelyyn tarvitaan erikseen erotin -sattumalta just tänään auoinkin joskus viitisentoista vuotta sitten rakentamani verkkokatkaisijan yhteydessä olevan erottimen kun vieressä töissä oltiin ja otin tuon kuvan.
Näiden verkkokatkaisijoiden - kuormanerottimien "ideaa" voisi vielä hieman avata.
Eli 110/20 kV sähköasemilla on useampia eri 20kV lähtöjä joilla jokaisella oma katkaisijansa ja releistys automatiikka joka hoitaa maasulku ja oikosulkusuojauksen avaamalla katkaisijan vikatapauksissa ensin hetkeksi, sekunti-pari ja kokeilee jos vika olisi poistunut (-pikajälleenkytkentä pjk) -jos ei niin yrittää minuutin parin päästä vielä kerran (-aikajälleenkytkentä ajk) ja jää sitten auki jos vika ei ole poistunut ja tästä lähtien homma jatkuu sitetn manuaalisesti.
Yhdessä lähdössä voi olla 20kV johtoa muutaman kymmenen kilometriäkin niin lähdön häntäpäässä oleva vika laukaisee tällöin koko lähdön, mutta kun jonnekin vaikka lähdön puoleenväliin sijoitetaan tuollainen verkkokatkaisija jossa samanlainen suojareleistys kuin asemalla olevilla katkaisijoilla niin sopivilla asetuksilla laukeaakin vain tämä ja lähdön alkupäähän jää sähköt jos vika siis verkkokatkaisijan takana -hyvin usein kun sähköasemat taajamien lähistöllä suurin osa asiakkaistakin lähdön alkupäässä ja myös hyvin usein viat taas sitten siellä kauempana korvessa.
Tästä oli aikoinaan joku tutkimus jossa todettiin näiden katkaisijoiden olevan kustannustehokkain ja nopea tapa vähentää asiakaskeskeytysten määrää verrattuna maakaapelointiin, linjojen siirtoon tienvarteen, päällystettyjen johtojen käyttöön...
Eli 110/20 kV sähköasemilla on useampia eri 20kV lähtöjä joilla jokaisella oma katkaisijansa ja releistys automatiikka joka hoitaa maasulku ja oikosulkusuojauksen avaamalla katkaisijan vikatapauksissa ensin hetkeksi, sekunti-pari ja kokeilee jos vika olisi poistunut (-pikajälleenkytkentä pjk) -jos ei niin yrittää minuutin parin päästä vielä kerran (-aikajälleenkytkentä ajk) ja jää sitten auki jos vika ei ole poistunut ja tästä lähtien homma jatkuu sitetn manuaalisesti.
Yhdessä lähdössä voi olla 20kV johtoa muutaman kymmenen kilometriäkin niin lähdön häntäpäässä oleva vika laukaisee tällöin koko lähdön, mutta kun jonnekin vaikka lähdön puoleenväliin sijoitetaan tuollainen verkkokatkaisija jossa samanlainen suojareleistys kuin asemalla olevilla katkaisijoilla niin sopivilla asetuksilla laukeaakin vain tämä ja lähdön alkupäähän jää sähköt jos vika siis verkkokatkaisijan takana -hyvin usein kun sähköasemat taajamien lähistöllä suurin osa asiakkaistakin lähdön alkupäässä ja myös hyvin usein viat taas sitten siellä kauempana korvessa.
Tästä oli aikoinaan joku tutkimus jossa todettiin näiden katkaisijoiden olevan kustannustehokkain ja nopea tapa vähentää asiakaskeskeytysten määrää verrattuna maakaapelointiin, linjojen siirtoon tienvarteen, päällystettyjen johtojen käyttöön...
Ja nykyään kun noita voidaan käyttökeskuksesta kaukokäytöllä ohjata, pystytään monesti etsimään ja eristämään vika hyvinkin pienelle alueelle, ettei linjamiesten tarvitse etsiä vikaa jopa kymmenien kilometrien matkalta. Jos on mahdollisuus syöttää eri suunnista, voidaan vika paikantaa jopa yhdelle katkaisijavälille.
Ei tainnut siitä olla kyse vaan sähkön kytkemisestä mahdollisimman monelle ja vian paikantamista pienelle alueelle.
Kun mainittiin sana nykyään, niin jos historia täällä kiinnostaa niin vuonna 1969 oli Lahden kaupungin sähkölaitoksen 20 kV maaseutuverkossa 8 kpl etäohjattuja verkkokatkaisijoita. Ohjaus lankapuhelinverkon kautta. Ohjaustekniikka oli saman kaupungin teollisuudessa suunniteltu ja valmistettu, ja jota samaa tekniikkaa sittemmin myös kuluttaja-asiakkaille myytiin ihan muuhun käyttöön.
Mökin likellä erään leskirouvan hirsitalon sähköt oli alkanu temppuileen ja satuin mökille niin lupasin mennä kurkkaamaan. Ensin piti selvitellä mistä ja miten ne sen ongelmaosan sähköt menee. Isäntä oli kai niitä itte vedelly. Kaiveltiin vintin vanhempaa asennusta ja siellä oli uppopistorasioita ilman kojerasioita. Lopulta hoksasin mennä talon WC-tilaan, jossa oli useampi jakorasia vyötärön korkeudella. Eräästä kuului ritinää ja siellä se löysä liitos oli. Perinteinen huppuliitin oli kierretty kovin löyhästi ja nokea oli sisällä. Sanoinkin lesken pojalle, että ne sähköt sais tehdä kokonaan uusiksi.
Omaan kämppään aloin laittamaan talon numerovalaisinta ja kytkin kuistin pimeällä palavan valon rinnalle. Seuraavana päivänä hoksasin, että mikään pimeällä palava valo ei enää palanutkaan. Piti oikein alkaa selvittämään, että miten ne johdotukset oikein meneekään: On dokumentointi aika kehno. No lopulta selvisi, että hämäräkytkin päästänyt toimintasavut ulos just nyt.
Kahdella koiraspäällä olevia kumikaapeleita kuulemma on monellakin urakoitsijalla. Tarkkana saa olla
Omaan kämppään aloin laittamaan talon numerovalaisinta ja kytkin kuistin pimeällä palavan valon rinnalle. Seuraavana päivänä hoksasin, että mikään pimeällä palava valo ei enää palanutkaan. Piti oikein alkaa selvittämään, että miten ne johdotukset oikein meneekään: On dokumentointi aika kehno. No lopulta selvisi, että hämäräkytkin päästänyt toimintasavut ulos just nyt.
Kahdella koiraspäällä olevia kumikaapeleita kuulemma on monellakin urakoitsijalla. Tarkkana saa olla
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
Vanhojen käyrien mukaan huppuliittimet on mitä parhaimmat - itselle on tullut kyllä isolla prosentilla vastaan niitä mitkä tungettu liian täyteen ja löysiä.
Rasioilla joissa noita vastani tulee ne lähtee ja Wagon jousiliittimet tilalle.
Joskus yhdellä mökillä tullut vastaan että sähköt tehty kalustejohdolla ja liitokset suojattu laastarilla vintissä. Tai kerrostalokämpässä seinän sisällä maalarinteipillä
Kyllä se vanha huppu tarjoo varmaan parhaan kontaktin kun se on tehty oikein, mutta tietty muuttaminen vähän työlästä. Tuo liitin oli kierretty vain nimellisesti. Pitkät päät olis hyvä jättää niin on varaa lyhennellä.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
niinno kait oikealla tapaa huppuliitintä varten johtimet pitäisi kuoria liki tuuman ja kiertää toisiinsa, sen jälkeen katkoa ylimääräiset ja kiertää huppu päälle.
sitten ne monesti huonommin tehdyt tai joihin jälikäteen tungettu lisää johtimia, löystyvät kun rasialla pitää penkoa. Jousiliitin ei löysty.
olen noista wagon jousiliittimistä ajanut labrapowerilla huomattavaa ylivirtaa, kyllä niissä riittävän hyvä kontakti on, johtimet kuumenee, ei liitos niinkään, samalla voi mitata liittimen jännitehäviötä. Kyllä laadukas Wagon rasialiitin on vaan ylivertainen jousiliittimenä, siitä ei pääse mihinkään.
sitten ne monesti huonommin tehdyt tai joihin jälikäteen tungettu lisää johtimia, löystyvät kun rasialla pitää penkoa. Jousiliitin ei löysty.
olen noista wagon jousiliittimistä ajanut labrapowerilla huomattavaa ylivirtaa, kyllä niissä riittävän hyvä kontakti on, johtimet kuumenee, ei liitos niinkään, samalla voi mitata liittimen jännitehäviötä. Kyllä laadukas Wagon rasialiitin on vaan ylivertainen jousiliittimenä, siitä ei pääse mihinkään.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
