Stahlwerk ac dc

Mittari oli kuvassa DC alueella, ehkäpä siitä mielleyhtymä.
Mahdollisesti. Halvimmat pihtimittarit toimivat muuntajaperiaatteella ja ovat siksi rajoittuneita vain AC-mittauksiin. Olen ehkä katsonut, että no kiva, tuossahan on jo vähän parempi mittari. Aika yleisesti kun mitataan tasavirtaa.
 
Mahdollisesti. Halvimmat pihtimittarit toimivat muuntajaperiaatteella ja ovat siksi rajoittuneita vain AC-mittauksiin. Olen ehkä katsonut, että no kiva, tuossahan on jo vähän parempi mittari. Aika yleisesti kun mitataan tasavirtaa.

Näinpä, AC pihdin saa jo muutamalla kympillä, AC/DC pihdit halvimmillaan satasen, mitä olen nähnyt ja olihan tuo jo cat III mittari.
 
Kun laitoin kuvaa noista stucco pinnotetuista alulevyn paloista,niin aattelin että sileän levyn kanssa se hitsaaminen on helpompaa tai jälki parempaa,kun olin aikasemmin ne kaksi pientä palaa vetäny,,mutta tänään vedin varmaan 20 saumaa,ja se levy sulaa kuin suklaa,ei saa mitään kontrollia sulan hallintaan.
Ekasta sentistä alkaen se sulaa alta,polkimella siellä on heti niin pal virtaa että tulee reikä,vaikka nollasta pitäs olla lähtö.
Koneen säädöt on aivan yhdentekevää,kaikki samaa paskaa,mikään ei muutu laittaa säädöt minne vaan.
Mihin suuntaan lämmöntuotossa folframit vaikuttaa,siis kun halutaan vähemmän lämpöö niin saako sen ohuemmilla volsuilla?

Tähän liittyen huomasin eilen sellasen jutun ,että koneen sisältä kuuluva sirinä kun sen hf katkasijan sytyttää on heikompi kuin aiemmin,eli en ole enää yhtään varma onko toi laite rikki vai ei.
Se sirinä oli aikasemmin voimakas nyt ei ole enää.
 
Elektrodin paksuus ei käytännössä vaikuta lämmön määrään. Elektrodin paksuus ja teroituskulma voivat vaikuttaa valokaaren kohdistumiseen. Lämpöenergian jakautumiseen vaikuttaa eniten balanssin säätö ja luonnollisestikin hitsausvirta.
 
Elektrodin paksuus ei käytännössä vaikuta lämmön määrään. Elektrodin paksuus ja teroituskulma voivat vaikuttaa valokaaren kohdistumiseen. Lämpöenergian jakautumiseen vaikuttaa eniten balanssin säätö ja luonnollisestikin hitsausvirta.
Osaatko sanoa,että kuuluuko koneen virran säädön olla sellainen, jossa saa säädettyä niin pieneksi että ei aine sula,siis juuri tämä on se ongelma, kun en tiedä miksi koneessa on koko ajan virtaa paljon,, oli säätimet missä vaan asennossa.

Balanssin säädöstä ainoa asia jonka huomaa,on että kun laittaa maksimit plussalle niin volsu sulaa,mutta hitsaus tapahtumassa ei ole mitään vaikutusta ollu koskaan,eli olen pitäny niin ettei volsu sula.
 
Kyllä virta pitäisi saada liki nollille.

Kun sinulla on 2 konetta käytössä, niin vertaile niitä. Saat tuntumaa.
 
Kyllä virta pitäisi saada liki nollille.

Kun sinulla on 2 konetta käytössä, niin vertaile niitä. Saat tuntumaa.

Mä koitan jo huomenna alottaa Everlastin käytön ,kun sain nyt sen polkimen siihen.
En ole aikasemmin alottanu kun jatkojohdolla pitää vetää pitkä matka,ja olen luottanu siihen että halpis olisi toimiva mutta kyllä nyt alkaa usko mennä.
 
Elektrodin paksuus ei käytännössä vaikuta lämmön määrään. Elektrodin paksuus ja teroituskulma voivat vaikuttaa valokaaren kohdistumiseen. Lämpöenergian jakautumiseen vaikuttaa eniten balanssin säätö ja luonnollisestikin hitsausvirta.
Mikä on eri paksuisten elektrodien tarkoitus, jos ei ne lämpötilaan mitään vaikuta,eli miksi on montaa kokoa?
 
Ohuemmalla elektrodilla saat tarkemman valokaaren. Ohuempi on halvempi kuin paksu.

Paksumman tarvitset silloin kun elektrodi ei enää kestä käyttämääsi hitsausvirtaa.

Netistä ja elektrodikauppiaalta löytyy taulukoita virrankestosta. Se vaihtelee elektrodin seostuksesta riippuen.
 
Eilen aivan epätoivon valtaamana ajattelin ettei ikinä saa 1mm alulevyä hitsattua ja tänään kaikki asiat joita luulin tietäväni meni romukoppaan.
Laitoin 1mm folframin kolviin,ja kun ei ollu kaasulinssiä niin laitoin tavallisen,josta sanotaan että paskaa tekee.

Mulla oli toisessa kolvissa poljin käytössä ja kaasulinssi 1.6mm volsulla,eikä oikeen menny putkeen.
Sitten ajattelin koittaa sitä 1mm volsua ilman kaasulinssiä,ja vakiovirralla,joten laitoin pienimmän säädön jännitettä ja tulos on tossa.
Tein yhden kuljetusmuutoksen,jota huomenna koitan toisella kolvilla,ja varmistan onko se muutos ton pienen kehityksen syy.

Koko ajan näiden ohuiden kanssa isoin ongelma on liian suuret virrat ,mutta kun potikat on nollilla,niin vähentää ei voi,joten täytyy koittaa jos saisi Everlastin kytkettyä ja testattuu sillä,säätyykö virrat pienemmälle.

Noi palat on 250 mm,ja ne saa vedettyy lähes yhteen kyytiin,kun eilen ei menny 50 milliä ilman reikää.
Tossa näkyy pari osumaa,mutta muuten ok veto.

20170901_161125.webp
 
Viimeksi muokattu:
Ei se kaasulinssitön välttämättä tee paskaa. Kaasulinssillinen vain on yleensä parempi.
 
Ei se kaasulinssitön välttämättä tee paskaa. Kaasulinssillinen vain on yleensä parempi.

Heitän tähän jatkoksi kuvat kolvista jolla hitsaus onnistui ja kolvista jolla ei onnistunu.

Kaasulinssi 1.6mm volsu ja nr 5 kaasusuutin=ei onnistunu ollenkaan.
Polkimella säätö,, pienimmät virrat mitä sai laitettua.

20170901_180637.webp


Ilman kaasulinssiä 1.0mm volsu,ja nr 4 kaasusuutin= noi edellisten kuvien saumat ja pari muuta onnistui heti.
Vakiovirrat säätö nollille, kolvista sytky.

20170901_180649.webp
 
Viimeksi muokattu:
Syy onnistumiseen ei todennäköisesti ole kaasulinssittömyydessä, vaan elektrodi on ohuempi.
Se volsu ja kaasu linssin koko tekee asiasta mielenkiintosen,koska koitin tohon nr 5 kaasusuutinta ja jälki oli heti huono,eli tää onnistuminen ja epä onnistuminen,tai toisin sanottuna,mikä vaikuttaa valokaaren käytökseen onkin todellista rakettitiedettä.
Kaasuutin nro 5 ei toiminu kummassakaan,joten se on ehkä tärkeämpi tekijä kuin elektrodi.
Olihan mulla sellanen tilanne aikasemmin jossa pyrexin 10 koko teki täyttä paskaa,ja keraaminen 7 koko teki ok jälkee,joten kyllä nää on ihan ufo juttuja.
Ja sitten viellä lisää sotkemaan se että jos taajuutta säätää isolle arvolle,josta jenkkigurut puhuu hyvää ,niin tää tekee taas huonoo.
Se oleellinen juttu voi myös olla kuljetusnopeus ja langansyöttönopeus,ja etäisyys joita muutin kun toi lähti paranee.
 
Eri lähteiden mukaan kaasusuuttimen ja elektrodin halkaisija ovat tietyssä suhteessa toisiinsa. Missään ei kuitenkaan perustella miksi näin on.

Itse olen pannut merkille, että liian pieni kaasusuutin helposti katkeaa lämpöjännityksistä. En sen kummemmin ole ajatellut tuota halkaisijan suuruutta.
 
Eri lähteiden mukaan kaasusuuttimen ja elektrodin halkaisija ovat tietyssä suhteessa toisiinsa. Missään ei kuitenkaan perustella miksi näin on.

Itse olen pannut merkille, että liian pieni kaasusuutin helposti katkeaa lämpöjännityksistä. En sen kummemmin ole ajatellut tuota halkaisijan suuruutta.
En minäkään osaa kelaa mikä on oikea suhde,mutta omakohtaiset kokemukset useamman kerran on osottanu että kaasusuuttimella on järisyttävä vaikutus hitsaamiseen.
Se on kanssa yksi suuri ihme ettei pyrex lasi kuppeja saa alle 10 kokoo halvalla mistään,jenkeistä saa mutta kullan hinnalla.
 
Harjotukset tänään häiriintyi,kun alkoi tulla tollasta valkosta oksidi muodustusta saumaan,enkä huomannu hitsatessa tekeväni mitään toisin,mutta jotain teen väärin kun tollanen tulee sisänurkkaan,ulkonurkkaan ei.
Yksi mies sanoi että huonosti putsattu,mutta en mää aiemminkaan ole putsannu,mikä siinä nyt alkoi määttää.
Alotuskohta on kirkas ,mutta heti kohta tulee tollanen harso.

Näytä liitetiedosto 32871
Tuossa voi olla silleen että kaasu kimpoaa sopivasti ja ilmaa pääsee sekaan. Joskus kun hitsattiin paljon gysillä vakiokahvalla, niin suojakaasuletku suli ja murtui kahvan sisältä ja silloin kaasun virtaus meni pilalle. Vaihdettiin silikoniletku tilalle ja se kestää vaikka kahva olisi niin kuuma että hanskat kuumuu.
 
Tänään testasin Everlastia,ja voin heti todeta että kone on aivan eri tasoa kuin Stahlwerk, eli kaikki säädöt toimii,ja vaikuttaa hitsisulaan,taajuussäätö muuttaa kapeammaksi,virran säätö potikka säätää jännitettä oikein,poljin toimii,niin että kun nostaa jalkaa saa niin pienen jännitteen että sula jämähtää kokonaa ja valokaarta voi pitää siinä päällä elossa,asia jota ei voi tehdä halpiksella,sen valokaari kuolee kokonaan,kun vähän nostaa poljinta.

Pienen testaamisen jälkeen nr 1 ja 2 on vedetty Everlastilla,joita tehdessäni myös huomasin sen minkä olen jo aiemmin sanonu,että taidonpuute on suurin tekijä.
Olellista iso ero halpiskoneeseen on se että se pitää mitä lupaa,halpis tekee mitä sattuu.säätöjen suhteen.

Sitten vaihdoin takas Stahlwerkkiin kun halusin nähdä oliko eilinen vain sattumaa,ja nr 3 ja 4 on ajettu eilisillä säädöillä,vähän kokeillen eri etäisyyttä ja kuljetusnopeutta,joka näkyy jäljessä.

Sen jälkeen kokeilin 1.6mm volsua ja kaasulinssiä.mutta menin typeryyttäni samaan aikaan säätää jännite potikan nollille,kun olin aiemmin saanu sillä mielestäni ok jälkee,mutta nr 5 on tulos siitä kun jännitettä onkin niin paljon että sulaa heti puhki koko palikka,asia jota on tapahtunu koko ajan.
En voi mitenkään pystyä oivaltamaan,että kun säädän vakiovirran 35A arvosta alemmas niin sitä tuleekin enemmän,toisin sanoen nr 5 on täysin pilalla.

Sitten kokeilin arvoa 38A ja nr 6 on vedetty sillä,sulaa pystyy hallitsemaan,ja langan syöttöä muuttamalla saa vähän eri näköstä.

Pellinpalat on 250x25x1mm

20170902_161315.webp
 
Viimeksi muokattu:
20170903_150816.webp


Tossa on viimenen kappale niiden 20 lisäksi jotka vedin tänään kun halusin varmistaa, että Stahlwerkin säätimet eivät vaikuta juurikaan pienillä virroilla.
Viimeisellä neljänneksellä alkaa lämmetä niin paljon että tulee ongelmaa,muuten menee joten kuten.

Poljin ei vähennä virtaa,laittaa sinne mitä hyvänsä asetusta,siellä on koko ajan niin paljon virtaa että toi levy sulaa kahden sentin kohdalla puhki.
Ainoa jotenkin toimiva ratkaisu on vakiovirta ja siitä 20-40A,jos laittaa vähemmän,ei pienene.
Balanssin säätö tai taajuus ei myöskään vaikuta mitään.

Tässä tilanteessa se volsun korkeus levystä ja kulma,sekä kuljetus nopeus on ainoat asiat joilla voin vaikuttaa saumaan,eikä siinä ole paljoa pelivaraa.
Eilen hitsatessa koneella jossa säädöt toimii,voi tehdä melkein mitä vaan virheitä eikä pala puhki.

Täytyy yrittää kattoo asiaa niin,että enää en säädä mitään vaan pelkästään keskityn niinhin asioihin jotka on minusta kiinni.
Hyvää tässä asiassa on se että nyt ton epätietoisuuden koneesta on saanu varmistettua.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös