Stahlwerk ac dc

[Kai Simola]

Tapahtuuko sama ilmiö ulkonurkkaan hitsattaessa?

Ulkonurkka menee ihan hyvin 80A tai yli,olen vetäny pari kertaa 120 tai yli,eikä tota valkosta tule sinne.
Mutta tää ongelma alkaa selviämään,kun tänään sain tehtyä pihtimittaustestin ja siltä osin kone on ok.
Ongelma alkoikin siiitä vaiheesta kun aloin vetää pienempii kappaleita.
Nyt on eri vaihtoehtoja pudotettu pois,joten huomenna meinasin koittaa vaihtaa 1,6mm folframit ja lähtee pienemmillä virroilla kattoo miten noita paloja saa liitettyy.

 

[borg]

Tuo harsoontumisilmiö vaikuttaa olevan aika yleinen pienahitseissä. Moni kyselee sen syytä, mutta yksiselitteisen selkeää syytä ei ainakaan netistä penkomalla helposti löydy. Yksi selitys on magnesiumseostus lisäainelangassa. Jos sinulla sattuu olemaan piiseosteista lankaa, sillä voisi kokeilla vertailun vuoksi.

Myös kaasun vaikutusta arvaillaan, mutta se tuntuu vähän vähemmän todennäköiseltä.

 

[Kai Simola]

Everlast kokelusta vähän juttuu,eli kun sain kaapelia sen verran että saatiin virtaa pöydän viereen,niin pääsi koittaa konetta.
Se tuntuu kehittyneemmältä kuin Stahlwerk,alkuun olin vaan ihmeissäni up slope ja downslope säädöistä,ja siitä että kone lopettaa kaasun syötön jos ei ole tuli kolvin nokassa, ja metallin päällä, ja sitä luulin viaksi,eli kun mittasin rotometrillä kaasun tuloo,ja olin laittanu pari sekkaa alkukaasua,ja kun painoin hf nappulaa alko kaasu virtaa,ja kohta pärinä koneesta alkoi,ja pari sekuntia sen jälkee katkesi kaasun tulo kokonaan.
Se aiheutti pienen hetken hämmennystä,mutta kun aloin hitsaa,niin ei se kaasun tulo loppunu,mutta onko se niin viisas että jos ei liekki pala,niin ei se anna kaasua kovin kauaa,eli sulkee magneettivenan.

 

[Kai Simola]

Tuo harsoontumisilmiö vaikuttaa olevan aika yleinen pienahitseissä. Moni kyselee sen syytä, mutta yksiselitteisen selkeää syytä ei ainakaan netistä penkomalla helposti löydy. Yksi selitys on magnesiumseostus lisäainelangassa. Jos sinulla sattuu olemaan piiseosteista lankaa, sillä voisi kokeilla vertailun vuoksi.

Myös kaasun vaikutusta arvaillaan, mutta se tuntuu vähän vähemmän todennäköiseltä.

Langat jotka löytyy on 5356 ,4047 ja 4043

 

[jusape]

Raisios jäähykorjaamolla kun kävin Nuffin ahtoputkia hitsuuttamassa, niin seurasin Kempin näyttöä virrasta. Alkuun sytytysvaiheessa reippaasti alle 100A , ehkä jostain 60-70A lukemasta lähti, ja hitsuun alkuvaihees näytteli n.145A ja homman edetessä ja kappaleen lämmetessä laski taasen alle 100A lukemaan. Lopetuksessa meni alle 40A.
Jalkapolkimella kaveri tehdessä virtaa sääteli koko ajan homman edetessä

 

[Kai Simola]

Päästiin asiaan kun kokeilin 1mm peltiin saumaa,ja siinä olikin vähän aikaa ihmettelyä siitä että millä virroilla hommaa tehdään,ja onko pulssista hyötyä vai ei.
Stahlwerkin kohdalla ei pulssi auta mitään kun ei saa nii pientä virta arvoa ettei sula koko levy.
Kun laittaa ylävirran tarpeeksi pieneksi niin ei se pulssita ollenkaa, vaikka on pulssiasetus päällä,ja kun lisää virtaa sulaa koko levy.
Eli vakio virroilla niin että säätöpotikka nollille ja hitsatessakaan ei näytä mitään arvoa,joten en tiedä mikä on se pienin virta jolla kone laulaa,mutta tollasta jälkee syntyi.
Täytyykin alkaa pelkästään millin tavaraa hitsaa koska se on vaikeempaa,ja auttaa varmaan kehittyy.

 

[Kai Simola]

Kirjotan eri jutun liittyen 1mm levyn hitsaamiseen,eli kun kattoin tuolta Jodyn videota,niin hän hitsaa 70A,ja jos mää laitan koneeseen sellaset virrat,niin ei mene montaa senttiä saumaa kun sulaa niin iso reikä ettei sitä täytä millään,ja nyt taas tää menee rakettitieteeksi,kun juuri tänään vedin noi pellinpalat,ja virrat on niin pienet ettei koneen paneeli näytä mitään arvoa.
Millä mää voin tietää oman koneen arvot jos potikka on nollilla,niin ei siellä voi olla isoa virtaa,ja sekin mitä on, tuntuu liian isolta.
Sitten taas kun katton Jodyn hitsiä niin ei ole mikään kiire eikä ala sulaa palikka alta.
Tulee mieleen että onko siinä videolla oikeesti paksumpi palikka,tai sitten se kone on aivan eri planeetalta.

 

[pajs]

Millä mää voin tietää oman koneen arvot jos potikka on nollilla,

Pihtimittarilla.

 

[borg]

Olethan kokeillut myös säätää pulssisuhdetta? Siis ylävirran ja lepovirran päälläoloaikojen suhdetta. Säätämällä ylävirran pulssi tarpeeksi lyhyeksi pitäisi kyllä pysyä asteikolla.

 

[Yleisajattelija]

En nyt varma ole oletuksestani, mut josko on liikaa virtaa, niin ehkä alumiitti alkaa kiehumaan ja kaasuuntumaan ylikuumetessaan ??

Ja eri koneissa ei voi luottaa säätönamiskojen virta-arvojen ohjeellisuuteen. EKA 160 puikkokoneella voi hitsata 65-70 A virralla hyvinkin 6-8mm teräslevyä, samalla puikolla ja samanpaksuiseen levyyn taasen Kempin Minarc 140 valovirtakäyttöinen kone vaatii vähintään 80-90A namiskan mukaan, et edes lähellä samaa hitsattavuutta on mitä seitkytluvun 3~ ekalla.....

Saman olen havainnut omalla Ekallani, joutuu laittamaan pienemmät virta-arvot kuin muilla koneilla.

Jouduin muuten työn puolesta arvioimaan aluhitsien laatua vaikka en kyllä aiheesta varsinaisesti mitään ymmärrä. Nuo hitsit oli tasomattahiottu ja saumat meni tiivistepintojen yli eikä hitsauskohtaa erottanut ainakaan minun silmällä.

Tuote on kyllä vientikamaa ja sovelluskin aika high-techiä ja hitsarikin kuulemma huippumies. Kaiken lisäksi hitsipinnan yli pitäisi säilyä sähkönjohtavuus. Tuolla tietysti laitteet ovat jotain muuta kuin kiinalaisia.

Jos on tavoitteet noin korkealla niin kaiketi on pakko olla ammattikone eikä noilla kiinankoneiilla ole mahdollistakaan onnistua. Töitä kyllä saa aivan varmasti, jos oppii hitsaamaan

Muoks: kävin äsken katsomassa "saksalaista laatutyötä" ja alun hitsaumat olivat niin törkeän näköiset että häiritsivät jo minunkin silmää. Kyllä noissa tutkimissani saumoissa tietysti tarvittava lujuus oli, mutta niin esillä olevassa paikassa että alkaa haitata jo laitteen käyttöä. Suomalaiset oli noista kuulemma joutuneet jo aiemmin paikkailemaan ratkenneita saumoja joten ei ole lujuuskaan aina ollut riittävä.

 

[Kai Simola]

Pulssin kanssa oli tänään sellanen asetus että ylävirta oli 60A ja lepo oli 5A ja ja prosentti 10-20%, ja ehkä sekunnin välein pulssi.
Ongelman tuottaa se että jos laitan 100A ylävirtaa ja 0-20 alas,niin pulssitus on selkeä,noilla tänään käyttämilläni asetuksilla,se pulssi kuoleentuu,eli ei ole kunnon sykettä,mutta kyllä se auttaa jos vertaa vakiovirtaan.
Se vaan on vähän outoa että pihtimittari heiluu 20-40A kun potikka on nollilla,eli asteikko näyttää 10A,mutta näyttö ei mitään.
Siinä ei vaan taito riitä vetää yhteen kyytiin,eli en osaa lankaa työntää sulaan niin hyvin että sitä voisi ajaa pitempää.
Se levyn puhkipalamisen esto perustuu siihen että sulaan saa tuupattua koko ajan lankaa eikä pääse palaa puhki.

Hain 1mm levyä paloja ja kyllä siinäkin se hitsaus on vaan itsestä kiinni ei koneesta.
Se on taas sitten toinen juttu,että kuinka paljon täytyy 1mm levyyn vetää saumaa että tulee hyvä tuntuma.
Noilla mennään.

 

[Kai Simola]

On tää vaikeeta tää alumiinin kanssa leikkiminen,kun toi Stahlwerkki tekee aivan käsittämättömiä temppuja,eli virran säätö alaspäin ei muuta säätöjä tarpeeksi.
Onhan se nyt ihan outoa että jos vetää arvot nollaan,niin ei kai siellä kuulu olla kovin paljoo virtaa.
Mä sain polkimen kanssa jotenkin menee 1mm pellin,mutta taas kun katoin millä arvoilla Jody hitsaa aluputkee,niin sillä on 125A virtaa polkimessa.

Mä olen luullu että jos laittaa pienemmän arvon polkimen maksimiin,niin se olisi pienempi,mutta en mää saa niin pientä virtaa sinne millään ettei pala puhki koko hoito.

Vai onko se juuri noin kuin Jody tekee,eli reilusti virtaa maksimiin ja polkimella hoidetaan se säätö,joo ymmärrän kyllä asian,sehän on kuin auto,mutta jos se poljin toimii lineaarisesti eli,siellä olisi 0-125A koko polkimen aluella,niin hyvä mutta kun tuntuu että mun koneen säätöskaala on aivan pienellä alueella siinä polkimessa eikä sitä osaa kontrolloida.

 

[Kai Simola]

Tossa kuva Everlastin polkimesta,ja on aivan eri planeetalta kuin halpiskoneen peltinen poljin,no ei se maksakaan kuin pari kymppiä,mutta tää Everlastin poljin on tukeva,paksua peltiä ja aivan eri tuntunen,hyvä karhennus ja matala,kun se peltikasa on korkea epävakaa.

 

[Kai Simola]

Kuvia tämän päivän kokeilusta. 1mm peltiä.

Ekassa kuvassa tulee ilmi se ongelma,kun ei saa tarpeeksi pientä virtaa,niin on alussa kiire ettei sula puhki,ja vähän matkan kuluttua on parempi,tai kupu on pienempi,ja lopussa alkaa sulaa alta.Taidonpuutetta.

Tässä alla olevassa kuvassa hyvä esimerkki alumiini paskamaisesta ominaisuudesta,eli laitoin oikealta alotetussa saumassa noin 4 centtimetrin kohdalla pyrex lasikupin keraamisen tilalle ja tulos oli täyttä paskaa,seuraavat 4 centtimetriä tein sillä,jonka jälkeen palautin keraamisen,mutta silloin oli jo rytmi sekasin ja loppukin tuli paskaa.
Miten voi sellane lasi kuppi sotkee niin täydellisesti koko hitsisulan.

Viimenen kuva ahtoputkenpätkästä 1mm seinämä, jossa toinen on kelvollista tavaraa ja toisessa on epäpuhtautta ja paljon.
Ton sauman harjasin ennen hitsuuta.
Sieltä työnsi tollasta mustaa kuonaa pintaan,eikä se oksiidin poistuminen näkyny ollenkaan.

 

[Yleisajattelija]

Pulssin kanssa oli tänään sellanen asetus että ylävirta oli 60A ja lepo oli 5A ja ja prosentti 10-20%, ja ehkä sekunnin välein pulssi.
Ongelman tuottaa se että jos laitan 100A ylävirtaa ja 0-20 alas,niin pulssitus on selkeä,noilla tänään käyttämilläni asetuksilla,se pulssi kuoleentuu,eli ei ole kunnon sykettä,mutta kyllä se auttaa jos vertaa vakiovirtaan.
Se vaan on vähän outoa että pihtimittari heiluu 20-40A kun potikka on nollilla,eli asteikko näyttää 10A,mutta näyttö ei mitään.
Siinä ei vaan taito riitä vetää yhteen kyytiin,eli en osaa lankaa työntää sulaan niin hyvin että sitä voisi ajaa pitempää.
Se levyn puhkipalamisen esto perustuu siihen että sulaan saa tuupattua koko ajan lankaa eikä pääse palaa puhki.

Hain 1mm levyä paloja ja kyllä siinäkin se hitsaus on vaan itsestä kiinni ei koneesta.
Se on taas sitten toinen juttu,että kuinka paljon täytyy 1mm levyyn vetää saumaa että tulee hyvä tuntuma.
Noilla mennään.

Tuossa pihtivirtamittarilla mitattaessa pitää tiedostaa, että AC-perusvirtamittari mittaa vain sinimuotoista vaihtojännitettä. Tuo TIG:in virta ei ole sinimuotoista vaan kanttiaaltoa, jolla ei ole edes nollakohta keskellä. Sinimuotoinen AC-virtamittaus näyttää melkein mitä sattuu tuossa tapauksessa. Mittaaminen pitää tehdä ehdottomasti True RMS-virtamittauksena, joka näyttää myös tuon epätasapainoisen kanttiaallon oikein. Nuo RMS-mittarit ovat vain kertaluokkaa kalliimpia kuin perus-AC-pihtimittari.

 

[Kontsa]

Tuossa pihtivirtamittarilla mitattaessa pitää tiedostaa, että AC-perusvirtamittari mittaa vain sinimuotoista vaihtojännitettä. Tuo TIG:in virta ei ole sinimuotoista vaan kanttiaaltoa, jolla ei ole edes nollakohta keskellä. Sinimuotoinen AC-virtamittaus näyttää melkein mitä sattuu tuossa tapauksessa. Mittaaminen pitää tehdä ehdottomasti True RMS-virtamittauksena, joka näyttää myös tuon epätasapainoisen kanttiaallon oikein. Nuo RMS-mittarit ovat vain kertaluokkaa kalliimpia kuin perus-AC-pihtimittari.

DC virtoja tässä käsittääkseni mittaillaan.

 

[borg]

DC virtoja tässä käsittääkseni mittaillaan.

Jos alumiinia hitsataan, niin vaihtovirrasta on kyse.

 

[Kontsa]

Jos alumiinia hitsataan, niin vaihtovirrasta on kyse.

Ahaa, ei kun ajattelin kun tuossa pari sivua sitten mainitsit tasavirrasta.

Näyttäisi olevan tasavirta-alue, joten pitäisi onnistua.

Itsekkin meinasin mainita tuosta true-RMS mittarista, mutta käsitin väärin, että tasavirtaa mitataan.

 

[borg]

Ahaa, ei kun ajattelin kun tuossa pari sivua sitten mainitsit tasavirrasta.

Itsekkin meinasin mainita tuosta true-RMS mittarista, mutta käsitin väärin, että tasavirtaa mitataan.

Toden totta. Ajatus on ollut nyt jossakin ihan toisaalla. Korjasin tuonne aikaisempaan kommenttiin. Aih.

 

[Kontsa]

Toden totta. Ajatus on ollut nyt jossakin ihan toisaalla. Korjasin tuonne aikaisempaan kommenttiin. Aih.

Mittari oli kuvassa DC alueella, ehkäpä siitä mielleyhtymä.