Tukinuitto, uittovälineet, uittoreitit ja kaikki muu asiaan liittyvä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja borg
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei se olekkaan UPM:n vesialuetta.

Tuossa tuo blogissa ollut lainaus: "Selvittelin UPM:n kantaa asiaan ja aikaisemmin tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti yhtiön suhtautuminen Kymijoen pohjaan kohdistuvien toimenpiteiden osalta on kielteinen. Tämä koskee myös UPM:n omistamien vesialueiden ulkopuolisia alueita.
Lisäksi todettakoon että uppopuiden omistussuhteet ovat epäselvät."


Kuka tässä vastaa ja kenelle? Jos UPM vastaa tuolle bloggarille, niin miksi tuossa lukee että 'Selvittelin UPM:n kantaa asiaan'? Jos yhtiön suhtautuminen on kielteinen, niin eikö se tarkoita, että eivät HALUA kenenkään tonkivan Kymijoen pohjaa, mutta voivatko kieltää toiminnan omien vesialueidensa ulkopuolella?

Kakspiippunen juttu.
 
Eikös se haaksirikkoutuneen laivan lastikin ole haaskalintujen omaisuutta? Eikös alfons hakans yrittänyt lypsää viikkarinkin lastin?

Ei ihan tarkkaan tiedä mitä uittosäännössä sanotaan uppopuiden omistuksesta uiton loppumisen jälkeen. Lisäksi uittoa määrittelevä uittosääntö on ilmeisesti lakannut olemasta uiton päättymisen jälkeen.

Kymijoen uppouista suurin osa, tai ainakin hyvin iso osa, on varmasti muiden toimijoiden, kuin UPM:n puita. Pisimpään ja puumääräisesti uittoa Kymijoessa harrasti AB W. Gutzeit, myöhemmin Enso-Gutzeit Oy. Gutzeitin uitot alkoivat jo 1870-luvulla ja jatkuivat 60-luvulle uiton loppuun asti. Halla Aktiebolag, myöhemmin Kymin Osakeyhtiö, UPM, aloitti uiton Kymijoessa suuremmissa määrin Orrain-Honkataipaleen ratojen myötä 1910. Sitä ennen uittoa oli etupäässä vain Päijänteeltä Kymintehtaalle asti. Myös monien muiden pienempien toimijoiden puita uitettiin paljon. Jokiuiton hoiti Kymin Uittoyhdistys, eivätkä yrityykset itse.
 
Kyy vitonen tosiaan on sahoilla käytetty kemikaali, liittynee sinistymisen estoon niinku tuolla kait jo lausuttiin. Mekaanisen mehtäteollisuuven ainehia, kertokoon ken tietää, missä vaiheissa pystypuusta paneliksi on olt käytössä
 
Uittoja oli Perhonjoessakin aikoinaan ja pari sumaa jäi. Nostivat rannalle net propsit ja ne perkeleen pinot laukes mun silimien alla kevät tuluvien aikoina. Juu kyllä siinä on moni käyny kollaamassa niitä kepoisilla tuloksilla. Tais setämies olla niiss' hommissa laihoin tuloksin. Mut sitten Leo halus onkia mökin tarpeet sieltä.... oli ensteksmäinen palkkahomma Enstin palakkaamana... eli kokemusta oli.Ei perekele kaks puuta rannalla vuan sitten löytyi haastava tiukkaparkkinan... se olikin kunnan vesiputki sellaasti mustaa kuttaperkkaa joten maksa viulut kuhan sitä tikan tapaan nakutteli.tarvitavan ajan.
 
Semmoisen paikan nostan kuin Naruska Sallassa. Onko kelleen tuttu paikka??
Yltääkö stardustin kartat yläjuoksulle asti?
Eikös tuollapäin ollu ne suuret nokihakkuut heti Tuntsan palon jälkeen? Jos jollain olisi muistikuvia vaikka?
Oltiin aikoja sitten tuolla "kalassa :huikat::olutta:" ja koluttiin tammella ja joen penkkoja.
Uittoränni oli silloin vielä kunnossa ja jostain Värriön suunnalta oli mieletön puuautoralli, yhtenään rymisi rekat puuta veivät.
Minne se puu tuolta uitettiin olisipa kiva tietää.
 
Yltääkö stardustin kartat yläjuoksulle asti?
Ei tietenkään tuo Etelä-Suomen Uittoväyläkartta sinne asti yllä,
mutta Pohjois-Suomen vastaava kylläkin. ;)

20210310_231428[1].webp


Tarkempaa kuvaa lähempää pienemmältä alueelta saa "tilauksesta".
 
Tervetuloa Aapo
Nyt ihan arvaus, oisko närelenkin teon apuväline?
Närelenkin teko taitaa vaatia aika tukevan pukin joten ei taida olla. Tuo reikä näyttää siltä, että sen läpi on mennyt kettinki eli olisko ollut puominkettinki ja tämä olisi jonkinlainen tilapäinen "koho" johon siis puomissa kiinni oleva kettinki olisi liitetty ennen seuraavan puomin kytkentää.
Tuosta löytyy muuten paikallisen uittoyhtiön merkki tuolta paksusta päästä.
 
Kyllähän tuo joltain koholta näyttää, mutta minkä, epäilen ettei kettingin painoa kuitenkaan kannattele?
Voisi olla joku heitto köyden varsi kranaatti, eli kun viskataan köysi. Toimii heitto painona ja jättää köyden pään kelluvalla näkösälle?
 
Kyy vitonen tosiaan on sahoilla käytetty kemikaali, liittynee sinistymisen estoon niinku tuolla kait jo lausuttiin. Mekaanisen mehtäteollisuuven ainehia, kertokoon ken tietää, missä vaiheissa pystypuusta paneliksi on olt käytössä
Valmis sahatavara kasteltiin ky-5:lla ennen taaplausta.
 
Talviliikenne Saimaalla on tältä talvelta päättynyt. No uittoa ei talvella ole muutenkaan ollut, mutta Mopro on ajanut rahtilaivalla jatkuvalla syötöllä puuta Varkaudesta Kaukaalle, Pulppiin ja Vuoksen satamaan. Pelloksellekin ajoivat vielä tammikuulla. Nyt Nina ja Tyrsky näyttää olevan Inkilässä ja keväällä vasta lähtevät murtohommiim.
 
Eipä ollut Moprolla pitkä talviseisokki. Näyttää Nina ajavan taas 247 puuta Varkaudesta Lappeenrannan/Imatran tehtaille. Kaiketi viime kuun lopulla aloittivat jo liikenteen. Tyrsky (ex. Vahakari) avustaa. Aavistuksen yli kuukauden oli liikennekatkos, huoltohommissa varmaankin meni. Säät olisi varmaan sallineet liikennöidä jopa koko talven.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös