Tukinuitto, uittovälineet, uittoreitit ja kaikki muu asiaan liittyvä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja borg
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos Stardust lisä kuvista!
Äkikseltään ihmetyttää uitto reitti yhdessä kohtaa, mennään ns,porttisalmesta suurselälle. Salmesta pääsee vain n,10m leveästä kohdasta kun muualla ympärillä on tosi matalaa, salmeen mennään sekä poistutaan kierrellen matalikkoja. Jos ja kun sitten on selvitty salmesta niin edessä onkin suurselkä joka etenkin itätuulella nostaa salmen suulle ison aallokon painaen niput matalikolle.
 
Tuo kartta on tosiaan vanha. Puut viety puomein ympäröityinä lauttoina Höytiäisen yli. Vissin vielä monen virman puitakin. Höytiäisen alapäässä mekitty tuo Ristisaaren erottelu. Siellä on sitten puulajit valkattu ja jollakintapaa niputettu. Porttisalmessa kytätty sopivaa keliä selän ylimenoon, oli ihan tapa suurempien selkien ylitykseen. Jos tuuli ehätti riepottelemaan irtopuu lauttaa oli puut ympäri järveä.
 
Höytiäisellä ei käsittääkseni ole ollut nippu-uittoa, vaan Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys hoiti uiton kehälautoissa ja joki mentiin avouittona. Erottelu tosiaan oli Ristisaaressa, siellä eroteltiin myös Pielisen puut. Pieliselläkin uiton hoiti uittoyhdistys. Kaikilla merkittävillä metsäyhtiöillä oli varastopaikat Tikassa, Suursaaren, Tikansaaren ja Pesolansaaren suojissa. Sinne hinattiin vielä kehälautoissa ja niputus tapahtui pääosin siellä. Kyllä Ristisaaren erottelullakin niputettiin, ja sieltä niput hinattiin litkoina Tikkaan odottamaan lautan kokoamista ja hinausta eteläiselle Saimaalle.
 
Mielenkiintoisia nämä @Stardust ,lähettämät kartat.:pccoffee: Tuo Ristisaaren erotelu on ollut lajissan Suomen suurin. Lisäksi mielenkiintoista miten eri kohdeiten nimet muuttuu ajan saatossa. Esm. Höytiäisen yläpäässä tutkailin Kiskonjoen vartta, jokivartta menee Pyöräkankaan tie, tien alittaa puro. Nykyään sen nimi on Multapuro, tuossa kartassa Ranioja. Ylempänä Kiskonjoesta eroaa Lipajoki. Tuossa vanhassa kartassa on nimellä Lipaspuro, joka kyllä onkin oikeampi nimitys, sen verta kapea on.
 
K
Mielenkiintoisia nämä @Stardust ,lähettämät kartat.:pccoffee: Tuo Ristisaaren erotelu on ollut lajissan Suomen suurin. Lisäksi mielenkiintoista miten eri kohdeiten nimet muuttuu ajan saatossa. Esm. Höytiäisen yläpäässä tutkailin Kiskonjoen vartta, jokivartta menee Pyöräkankaan tie, tien alittaa puro. Nykyään sen nimi on Multapuro, tuossa kartassa Ranioja. Ylempänä Kiskonjoesta eroaa Lipajoki. Tuossa vanhassa kartassa on nimellä Lipaspuro, joka kyllä onkin oikeampi nimitys, sen verta kapea on.
Kartta on todella mielenkiintoinen! Siitä uupuu kokonaan Niskaniemen kylä joka on Höytiäisen laskun vesijättöä, tämä alue lohkottiin Ruskealaisten siirtolaistiloiksi. Lisämaaksi perustettiin 1500ha Kiskonjoen yhteismetsä jonka hakkuiden puutavaraa on joki uitettu kiskonjokea pitkin.
 
Googlen kuvahaulla löydettyjä kuvia ristisaaren erottelusta.
94CE9662-377B-423C-883E-E6AB3871F359.webp
6B128615-E481-4F6C-88CF-05E722E8F1FA.webp
9AA32F0D-FC56-4165-8D03-A4FC758C1616.webp
76850A2D-CED4-4E81-AF28-6DB0F05D007D.webp

7097BEAA-0554-4D6D-BD50-CDB621CB0E65.webp
 
K

Kartta on todella mielenkiintoinen! Siitä uupuu kokonaan Niskaniemen kylä joka on Höytiäisen laskun vesijättöä, tämä alue lohkottiin Ruskealaisten siirtolaistiloiksi. Lisämaaksi perustettiin 1500ha Kiskonjoen yhteismetsä jonka hakkuiden puutavaraa on joki uitettu kiskonjokea pitkin.
Onkohan se yhteismetsä sen Harjakankaan tien varsilla.
 
Onkohan hiukan paikallisväriä, Kemijoella oli kans ihan kohtuulliset uitot 1880 luvulta aina 1989 vuoteen jolloin siinä jokisuulla oli viimeinen erottelu ja uitettiin vielä myöhemminkin "yhden firman puita"....
https://yle.fi/uutiset/3-6464531
https://elavamuisti.fi/aikajana/puiden-pokintaa-isohaarassa
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Se...C74ECB0666546CBC?kuvailuTaso=AM&avain=8468.KA
Varmasti Lapissa puuta uitettu enämpi, puu määrissä. Minäkin hämmästyin tuon erottelun tiimoilta ,päivällä tutkailin niin siellä ilmeni Ristisaaren erottelu suurimmaksi, lie työ määrässä, lopetettu 1970. Outoa tosiaan, siihen erottelulle on eri virmojen puut tullut täysin sekaisin. Siitä ne on sitten ohjattu omiin väyliinsä. Kun Nurmijoella uittivat, jokeen laskettiin kerralla vain yhden virman puut, ne vastuulla kiinni, puomit ympäille, sitten seuraava satsi. Tuossa Ristisaaren erottelussa on sota-aikaan ollut iso määrä sotavankeja, sitten koulupoikiakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kemijoen uiton on puumäärissä oltava ylivoimaisesti suurin, kerää se kaikine sivuhaaroineen niin ison alueen, Pohjoista Suomea. Noista uitoista aikaa myöten kehkeytynyt tukkilaiskisat. Kymmenkunta kesää meni niitä kierellessä, etupäässä Porttikoski, Savukoski, Möhkö. Rovanniemen Metsämarkkinat, Simo. Ei pitä kuvitella että sinne koskeen olisin pökyllä lähtenyt, en mistään rahasta. Katseella seuraten. Sen verran olin mukana että kuivanmaan kilpailua moottorisahalla, siinä ei kastu, ellei sata. Savukoskella 1990 heinäkuussa satoi kaatamalla lämmintä +3 Kuusamosta Pätsin Tarmo sanoi, kohta se rännän viskaa. Kovia poikia tukilla Ranuan Uuusiportimot. Yliaskan, Pääkön veljekset, Savukosken oma poika Juha Julkunen. Paljon muita kovia,vain muutaman nimesin, hattua nostan vieläkin kaikille.
 
Uppotukilla lienee jonkunlaista arvoa tai ei ookkaan ku jättävät vesistöjen pohojaan. Toi nosto olisko eläke ukolle sopivaa askaretta. Onko uittoyhtiöllä oikeutta varastoida mihin sattuu toisille ihimisille silleen haitoiksi.
 
Aikoinaan oli tosi tv ohjelmaa usa: jossa nostivat 100 vuotta ja vanhempia isoja uppotukkeja joista. Puhuivat tuhansista yhdelle puulle arvoiksi. Puut oli luokkaa metrikin halkaisijaltaan, pöytiä ja sängyn päätyihin esin. Jotain arvopuita.
 
Aikoinaan oli tosi tv ohjelmaa usa: jossa nostivat 100 vuotta ja vanhempia isoja uppotukkeja joista. Puhuivat tuhansista yhdelle puulle arvoiksi. Puut oli luokkaa metrikin halkaisijaltaan, pöytiä ja sängyn päätyihin esin. Jotain arvopuita.
Suomessa?
 
Näissä saman tasoisissa jenkkien tosi-tv ohjelmissa asutaan myös Alaskassa tai ajetaan rekalla jäällä...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös