Tukinuitto, uittovälineet, uittoreitit ja kaikki muu asiaan liittyvä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja borg
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mikä kartta tämä on?
20210228_193258[1].webp
 
Metalliset uittotarvikkeet yleistyi oikeastaan vasta höyryhinaajien myötä. Juurikin uittotarvikkeiden kuljetus ylävesille oli ongelma ennen hinaajia ja myös hinaajien tehojen kasvaessa ei närelenkki välttämättä testänyt. Purouitossa tai hevosponttuilla ketjuja käytettiin hyvin poikkeuksellisesti.
 
20210228_194611[1].webp
20210228_183123[1].webp
LPR saa nauttia hörpyn uittoväylän vappana virtaavaa vettä. :huikat:
Itse karttapohja on
20210228_194533[1].webp

Siniset viivat 20210228_194611[1].webp 20210228_183123[1].webp

No johan meni aivan päin peetä tämäkin. Taas.
Kait tuosta nyt toivottavasti asia selviää.
Pahoittelut.:evil:
 
Uitto jossa kossina ennätin olla oli isolta osalta jokea noin 25 km 8 koskea järviä välissä 5 jotka aika pieniä. Yläpäässä isoin ,lauttojen keluamismatkaa siinä isoimmassa jotain 4 km se ylitetiin yleensä yöllä, tyynen kelin aikaan. Alhaalla jokitaipaleen jälkeen sitten isompi järvi jonka ylityksen hoiti jo hinaaja.
 
Tuossa meidän tilusten läpi virtaavassa joessa on uitettu ainakin metrin pölkkyjä aina 30-luvulle asti.
Joki kun laskee Viipurinlahteen niin uitto loppui sotien aikana.
Yksi hukkupuu on miulla jemmassa.
 
Tuossa meidän tilusten läpi virtaavassa joessa on uitettu ainakin metrin pölkkyjä aina 30-luvulle asti.
Joki kun laskee Viipurinlahteen niin uitto loppui sotien aikana.
Yksi hukkupuu on miulla jemmassa.
Nuo purouiton aikaiset jutut ei niin tuttua ole, mutta nippu-uitto on jotenkin tuttua tuon höyrykiinnostuksen takia. Onhan meillä vuosien saatossa ollut toista kymmentä höyrylaivaakin, suurin osa hinaajia. Enimmäkseen nuo tosin on olleet aikana ennen minua.
 
Olisi kiva paikantaa kartalle missä ja milloin klm oli keppejä uittamassa?
Tuota vitostien linjaa kun seurailet Iisalmen yläpuolelle, löytyy Sonkajärven kylä. Siellä Sonkajärven kylän Kainuun puoleisessa reunassa Jyrkän kylä. Jyrkän kosken , jossa rautaruukki museo yläpuolella Kiltua järvi. Laakajärvestä laskevan joen alapuolelta läksin mukaan 1961, olin peräti 11v;) Olin sen revohkan mukana Nurmijoen reittiä , Koirakosken kylän alapuolella olevan Säleväjärven rantaan. Päätehtävänä oli naapurinpojan kanssa olla koskikohtien vahtina, jos tulee ruuhka hälytää apua, mihinkään operaatioon ei olut lupa puuttua.:oldtimer: Oli vielä viimeinen uittokevät, kosket oli perattu, kanavakin tekaistu Päsmäri - Nurmijärvi välille, aika turhaan, hyvä luontaisen taimenkannan jokireitti kärsi. Nykyään taitaa tuo kanava olla kuivilla, vesi ohjattu vanhaan jokeen entisöintimielessä, samoin koskia on entisöity. Ps. kartalle taitaa päästä kyllä suoraan haulla, Nurmijoki kalastus. On vuoksen vesistön pohjoisinta osaa. Kevennyksenäo_O silloin ei askel painanut, kerankin kun vähän juoksin, lausui Karjalaismies. Kyl se viel jonakii päivänä päärkele sinunknkiin aske lyhenee. Oikeassa Alvi oli.
 
Viimeksi muokattu:
Myöhemmässä elämänvaiheessa 70luvulla olin nipuhommissa Iisalmen Holopanlahdella ja Peltosalmen puottopaikalla. Muistaakseni Peltosamesta hinaaja otti 10 000 tuhanen motin lautan, ei enempää koska sulutus oli enen Kallavettä, siellä ne laittoi sitten isomman lössin, isomman hinaajan perään.
 
Tuota vitostien linjaa kun seurailet Iisalmen yläpuolelle, löytyy Sonkajärven kylä...
Kiitos tarinastasi. Näin tuli tuollekkin vanhalle kartalle "oikeaa elettyä elämää" kartan alkuperäisessä tarkoituksessa.
Eli kartan reitti 4a-3a-2a (Laakajärven uittoväylä).
Koirakosken kylä en osannut löytää.

20210301_142551.webp
 
Kiitos tarinastasi. Näin tuli tuollekkin vanhalle kartalle "oikeaa elettyä elämää" kartan alkuperäisessä tarkoituksessa.
Eli kartan reitti 4a-3a-2a (Laakajärven uittoväylä).
Koirakosken kylä en osannut löytää.

Näytä liitetiedosto 72744
Koirakoski sijoituu paikkaan missä Sonkajärveltä tuleva tie ylittää joen, Kartalla lukee Luomasenjoen haara . Joissakin kartoissa tuo Koirakosken yläpuolelta lähtevä joki, sekin nimellä Nurmijoki, paikallisesti kyllä puhutiin Luomasenjoesta koska se menee Luomanen nimiseen järveen. Joo tuossa Koirakosken vieressä 2a merkintä. Luomaseen joki risteytyy 3a merkinnän alapuolelta, siinä punaruskea viiva. Seuraavat merkinnät alaspäin ovatkin sitten Sälevä järven alapuolella 2a -1a. Vaan kyllä sitä erämaasta on lähtöjuuret kun tuota karttaa katsoo.
 
Viimeksi muokattu:
Koirakoski löytyi uudemmasta kartasta (Karttapaikka). Vanhojen karttojen tutkiminen paljastaa aikojen saatossa tapahtuneita mielenkiintoisia muutoksia.
Tästä löytyy tuon toisen tarinasi paikat. Oliko reitti tuo Iisalmesta lähtevä Iisalmen uittoväylä vai Kirmajärven kautta jokin karttaan merkitsemätön reitti?
Ja onko Peltosalmen puottopaikka sama kuin kartan "Paloisvirransuu (erottelu)"?

20210301_141313.webp
 
Paloisviransuun erottelu on visiin vanhaan aikaan ollut virran loppuessa Poroselkään. Tuo Holopanlanti on Iisalmen pohjoispuolella, näköetäisyytellä 5 tiehen, Iso- Ii järven lahti . Nippujen hinaus samaan suuntaan mitä Peltosalmesta. Holopanlahdesta ensin Ison ja Pienen Ii järven yli Porovedelle siitä ohi Peltosalmen, alempana tulee Nekoonkanava sitten Ahkionkanava. Aika sokkeloinen taival Kallamerelle. Peltosalmessakin kun lauttoja tehtiin, oli ne sidottava siihen malliin että ne sai sulutukseen kaksi nippua rinnan. Olisihan siinä alkumatkasta liikunut enämpikin mitä 10 000 mottia, sulutuksen aikana kanavissa olisi vesi käynyt vähiin. Peltosalmessa oli taksa järvestä ongitusta puutavara auton tolpasta kossupullo, pitivät sitä halpana. Nurmeksessa kuulema kaksi.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös