Tiedäthän sinä sen kepin, siinä on jouselle pidätin ruuvi, menee sen kolosta poikki jos murjotaan liialla voimalla. Ja laatikot hajoaa jos ei huolehita öljyistä.
NETTIKONE, ym myyntipalstat,kaikille koneille, tai liittyvä , ei pelkästään traktorit
- Viestiketjun aloittaja jusape
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- myynti myyntipalsta myyntipalstat nettikone traktori
Jostain itselle jääny muistikuva että monessa olisi kärryn veto kielletty OD lla.
Ei niinkään normaaliajossa olisi kielletty.
Juuri viimeviikonloppuna kävi eräs taksi luetuttamassa vikakoodeja, Ford S-max jolla ajettu n puoli miljoonaa, ainoa koodi oli nox-anturista eli sekin liittyy päästöjärjestelmiin, sama auto kävi viimevuoden pääsiäisenä ja silloin ongelmana sähköisen käsijarrun johdoissa katkos, edellis syksynä vaihdettiin toiseen taksiin talvirenkaat samoten n puoli miljoonaa ajettu vw caddy tdi + dsg joilla ei kuulemma tee mitään, silti molemmat avaamattomia alkuperäisiä, oikein kysyin miten dsg on pelannut, kehui että hyvin, mutta kertoi ettei auton saa antaa ryömiä yhtään kun vaihtaa suuntaa, sillä kuulemma sen saa rikkiMoniko nykypäivän ajoneuvo, hyöty tahi huvi, kestää useita satoja tuhansia kilometrejä ilman suurempia propleemia?
Kun ei aitoja Toyotiakaan enää taida olla
Expertti pösötkin varmaan menneet piloille.
Ei kyllä ollut puhetta
Näyttää että joku temun made in china setti 10-kertaisella hinnalla 
www.tori.fi
Sveitsiläinen työkalusarja - käyttämätön | Tori
Sveitsiläinen työkalusarja, käyttämätön, edelleen muoveissa. Neljä tasoa erilaisia työkaluja ja ruuvivääntimiä ym. Pyörillä kulkevassa vedettävässä laukussa.
.
En oikein ymmärrä koko ylivaihteen ideaa. Sama asia olisi järjestettävissä paljon luotettavimmin suoralla suurimmalla vaihteella ja oikein valitulla perävälityksellä. Koko ylivaihde on jotenkin pielavetinen homma. Lienee jäänyt autosuunnitelijoille mieleen vanhojen Volvojen ja joidenkin brittien lisävaruste ylivaihteesta laatikon ja kardaanin välissä.
Janski
Latvassa lahoa.
Helpompi ollu tällätä vaan pari hammasratasta lisää sinne askin päähän ku että alakaa suunnitteleen koko aski uusiksi. Muistankohan minä oikein että esim dukatossa olis saanu vitosen rempan tehtyä laatikko paikallaan kuskin pyörä kotelon kautta
Mulla on ylivaihde "surmultipliée" 2CV:ssä. En ole selvittänyt, onko se suora, mutta idea on ajaa säästeliäästi poikkeuksellisen matalilla kierroksilla. Voi siis olla mainostemppukin.
AR takoittaa "arrière".
Takavetoisiinhan sai tehtyä suoran vaihteen suurimmaksi. Mutta etuvetoiseen on aika vaikea saada suoraa vaihdetta tehtyä. (Suora vaihde, kampiakseli, ja vaihteiston pääakseli, ja kardaani ovat samassa linjassa, ja pyörivät kytköksissä toisiinsa.) etuvetoiseen vaikea toteuttaa.
Käytettäessä vaihteisto rakennetta jossa isoimmat vaihteet on ylentäviä, voidaan käyttää hammaspyöriä jotka ovat kokoeroiltaan lähempänä toisiaan. Kokonais välitys tehdään kohdalleen perä välityksellä.
Jo 70 luvun Honda käytti vaihteistoja joissa kaksi ylintä on yli vaihteita. 4 ja 5
Niin että alle kakkosen peräruuvi, ja hitonmoiset välitykset pikkuvaihteilla = julmetut väännöt voimansiirtolinjaan ja vaihteiston ulostuloon.
Oli tilaisuus viikonloppuna tutustua erään tutun pariin vanhaan Chevy Van ohjekirjaan. Vuodelta 1988 oleva alkuperäiskielinen opus kertoi OD:n käytöstä jokseenkin seuraavaa: käytetään yleisesti paitsi liukkaalla alustalla ( D:llä moottorijarrutus vaikuttaa enemmän ), ajettaessa pitkiä alamäkiä ( moottorijarrutus ), tilanteissa joissa vaihteisto olosuhteista johtuen vaihtaa jatkuvasti OD:n ja D:n välillä kuten mäkisessä maastossa ja vaihtelevassa nopeudessa. D:tä suositeltiin hinaamiseen ja erityisesti mikäli hinattavan paino ylittää 1800 kg.
Suomenkielinen opus vuodelta 1992 suositteli ajamaaan OD:llä paitsi mäkisellä ja mutkaisella tiellä, pitkissä alamäissä ja hinattaessa.
Beadaaro kyseli oliko TH700:n oikeasti erityisen rikkoutumisherkkä aikoinaan. Yksinkertaisesti ei ainakaan silloin, kun autot olivat suhteellisen tuoreita ja ajomäärät olivat alle 200 000. Mutta käyttö ja huolto ratkaisivat paljon. Esimerkiksi öljynvaihtosuositus oli 25 000 km.
Joidenkin väitteiden mukaan etenkin 6.2:lla oli tärkeätä olla ajamatta OD:lla muuten kuin käytännössä suurinta sallittua nopeutta 80 km/t. Väite perustui tietoon ( tai ajatukseen ), että 6.2:lla oli pienillä kierroksilla veto päällä taipumus täristää kampiakselia pitkittäissuunnassa pitkittäisvälyksen sallimissa rajoissa. Väitteen mukaan tämä ei rasittanut konetta, vaan laatikkoa ja erityisesti turbiinia. Sitä en muista, kuinka luotettavalta taholta väite tuli. Aikaa on kulunut tuosta jo 35 vuotta.
Joskus on ollut keskustelua vaneissa ja pick-upeissa käytetyiden lukkoperien oikeasta voiteluaineesta. Tehtaan manuskan mukaan se on oma erikoisöljy tai 80w90 GL5.
Henkilömallien kitkalukon lisäaine ei kuulu ns trukkilukkoon, vaan aiheuttaa lukon takertelua ja ylimääräistä kulumista. Trukkilukko on muutoin kestävä, mutta renkaanpolttelukäyttöä se ei hyvin kestänyt. Toki onnistui lähinnä bensa viisseiskoilla ja ss454 pick-upilla. Viimeksimainittu oli esimerkki siitä, että TH700 oli ainakin tuossa vaiheessa ja pakettiautoversiona suunniteltu normaalikäyttöä, ei tuunaamista varten. Tehtaan isolohkopick-uppiin tuli suosiolla heti linjalta TH400 aski, joka kolmivaihteisena oli maantieajossa aika ikävä. 80:n vauhdissa moottori huusi jo melkoisesti ja bensamittarin liikeen saattoi melkein paljailla silmillä nähdä. Kaupunkiajossa varsin viihdyttävä laitos.
Tuli samalla katsottua tehtaan öljysuositus dieselille, jonka kohdalla oli aluksi ongelmia käytettäessä tuon aikakauden erinomaista bensiinimoottoriöljyä Mobil ykköstä. Tuolla tai vastaavilla öljyillä tuli moottoririkkoja jopa vain 50 - 60 tk ajomäärillä. Ideana käyttää laajaviskoosista synteettistä öljyä oli kylmäkäynnistyksen helpottaminen ja kuuman pään voitelun parantaminen. Tosiasiallisesti vielä tuossakaan vaiheessa laajaviskoosiset öljy eivät kemiallisesti kestäneeet isossa dieselmoottorissa edes alhaista öljynvaihtoajomäärää. Kyseisten öljyjen käyttö kiellettiin tuon kokemuksen pohjalta.
GM:n poijaat olivat jo vuoden 1988 ohjekirjassa sitä mieltä, että yleiskäyttöön sopiva öljy on CC tai mieluummin CD 15w40 ja vain alle 16C lämpötiloissa 10w30. Ohjekirjassa oli nimenomainen kielto käyttää 10w40 öljyjä tai sellaisia joissa luokitus ei ollut vähintään CC.
Tähän sitten Suomessakin päädyttiin muutaman moottoririkon kautta pari vuotta myöhemmin.
25 000 oli raskaiden olosuhteiden vaihtoväli niin laatikolle kuin perälle. Raskaiksi olosuhteiksi luettiin mm kylmä ilmasto, runsas kaupunki- tai vuoristoajo, hinaaminen.
Täytyy myös ottaa huomioon, että elettiin vuosia 89 ja 90. "Longlife" öljynvaihdoksi laskettiin silloin moottoriöljylle 15 000km. Diesel 6.2:n öljynvaihtoväli oli jenkkien opuksen mukaan raskaassa ajossa 4000 ja normaalissa 8000. Bensaversioissa vastaavasti 5000 ja 10 000.
Täytyy myös ottaa huomioon, että elettiin vuosia 89 ja 90. "Longlife" öljynvaihdoksi laskettiin silloin moottoriöljylle 15 000km. Diesel 6.2:n öljynvaihtoväli oli jenkkien opuksen mukaan raskaassa ajossa 4000 ja normaalissa 8000. Bensaversioissa vastaavasti 5000 ja 10 000.
Noissa ei muutenkaan vaihdu kuin osa öljystä kun propun rai öljypohjan irrottaa öljynvaihtoa varten. Kaikissa ei ole edes proppua laatikon öljypohjassa.
Eipä sen puoleen osaa japsitkin. Nipponin automaattiaskin öljyn vaihtoväli 30tkm. Propun aukaisemalla tulee pois noin 4 litraa. Koko tilavuus on kuitenkin 13 litraa.
Ei niitä öljyjä nissanin automaatteihin kuitenkaan vaihdettu ja en muista yhtään laatikkovikaa niissä. Manuaaleihin vaihdettiin öljyt 30tkm välein.
Aroyhtymä määritti itse ison huollon kohdaksi 30tkm. Se oli monilta osin ihan turhan tiheä vaihtoväli, mutta toki toi rahaa jälkimarkkinointiin.
Aroyhtymä määritti itse ison huollon kohdaksi 30tkm. Se oli monilta osin ihan turhan tiheä vaihtoväli, mutta toki toi rahaa jälkimarkkinointiin.
25000 km oli 80-luvun voiteluaineilla automaatissa aivan normaali, ei mitenkään poikkeuksellisen alhainen. Moottoriööljyt vaihdettiin 10000 km välein, usessa dieseleissä oli 5000 tai 7500 km vaihtoväli. Peräoljiylle ja manuaalin vaihteistoöljyille 50000 km oli tyypillinen.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
