minipillari
Kansalainen
- Liittynyt
- 9 Tammikuu 2014
- Viestit
- 93
Tervestä taas pitkästä aikaa!
Kirjoitan vaan siksi että ei syntyisi ajatusta että laite olisi mennyt mönkään tai muuten joutunut ns valmiiden töitten laatikkoon ( romulavalle)
kyllä se ihan eloon jäi ja on elänyt rauhallista kehitysvaihetta. Olen opetellut ajoa sen puskulevyn kanssa ja työvälineenä se on tarpeeton, mutta hyvä harjoituspeli. Kunnollisen kauhan teko on siis yhä ja edelleen ikuisuus projektina. Näyttää vuosi kuluneen edellisestä raportista ja etenemä on ollut vain korvien välissä: Eli olen oppinut ajelemaan vehkeellä niin että sillä oikeasti voisi tehdäkin lumitöitä. Koneen lopullinen tuleminen lumihommissa siis siirtyi ensi talveen. Kesällä kaiken muun kasatun homman seassa pitää niputtaa vehkeestä pikkujutut vaan kasaan. Eli vapaana roikkuva starttijohto muuttuu starttinapiksi. ja sammutusjohto jota saa tökki koneen runkoon, korvataan virtakytkimellä...
Videoita kannattaa odottaa, koska alkuaikojen ihme kääntyily ja sinnetänne ajelu on taas vähentynyt harjoittelun myötä. Eli viedo tulee, vaikka vuodet näyttää vierivän tässä ihan varkain eteenpäin.
Itselle tuo on tullut sen verran isoksi onnistumis- kokemukseksi että tuon sen kyllä viedoilla näkyviin.
Projektiin liittyvää hommaa: yksi syy miksi en sitten saanut hommattua kauha- aineksia on se että iso osa koneen tulevasta työmaasta oli tavoittamattomissa aluksi. Se nimittäin ei mahdu vanhaan Muuli- kärryyni vaan on 5-10 senttiä leveämpi. No nyt sitten muutaman tapahtumaketjun tuloksena on pihassa höpö- maasturi ( xc60) ja lavetti- tyyppinen yksiakselinen jarrullinen kärry. Eli yhtäkkiä pitkään vaivannut kuljetusongelma ratkesi saman tien ja koneen haaveena ollut tuleva rooli lumityökoneena erään vanhuksen luona, muuttuikin todella tärkeäksi ensi talven hommaksi.
Auton hankinta, peräkärryn hommaaminen, traktorin myynti ja tämän telakoneen harteille lyötävä lumityö-urakka nivoutuvat kaikki yhteen ja nyt alkaa siis solmut aueta! Eli kalusto alkaa olla kasassa.
Paremmalla ajotaidolla varustettuna ( sitkeää harjoittelua) olen pukkinut työntölevyllä isompia lumiläjiä ja auranpalteita. Mutta jälki on niin karkeaa kun ei voi takakauhalla vetää lopuksi omaa telanjälkeä pois, että vain pahimmat lumimassat olen tällä puskenut. Lisäksi kun levyllä ei juuri voi nostaa tai kantaa, ei sen kanssa ole mikään kätevä touhuta.
Edellisessä jutussani kuvailtu kauha- imitaatio levyllä onnistuu vain kun lumiläjä on oikean muotoinen ja sopivasti tarjolla.
Sähköjä olen saanut nippuun hiukan eli akun ja isot kaapelit kiinni. Moottorin oma laturi on liiankin tehokas vaikka on vain nimellisteholtaan 9 ampeeria. Mittasin piruuttaan akkujännitten koneen käydessä ja oli yli 15 volttia! Eli kytkin heti irti. Pitää löytää joku hukkasäädin niinkuin kelkoissa ym. on. Nyt joutuu aina lataamaan ajon jälkeen.
Projektini seuraajat ovat varmasti jo haudanneet tämän ikuisesti kesken olevan pelin sutena, mutta täältä tullaan vielä!
Itseä vakuutti koneen käyttökelpoisuus joka tosiaan ylitti omat toiveeni.
Koneen muutos päältä ajettavaksi ei ole pois suljettu. Pelissä on potentiaalia paljonkin jos saisi ohjauksen vielä helpommaksi ja kyydissähän tuntuma on ihan eri luokkaa. Tosin on ihan hauskaa esim edestä päin ohjata kun jotain tarkkaa koittaa tehdä.. kummassakin tavassa olisi puolensa.
Eli käyttövideoita on tulossa kyllä vielä. Mietin että itserakentajille tämä on ihan hyvä katselukohde. jos ei nyt samaan ajatukseen ihastu eli teloihin ja tiiviseen kokoon niin ainakin saa yhden esimerkin nähdä, miten lelun voi tehdä. Runko- ohjaus ja pyöreäkulmaiset renkaathan ovat ainoa tapa liikkua nurmikolla, mutta jos sen rajaa pois niin aika muurahainen tämä muuten on. Tulee olemaan monessa hommassa mukana, ei tullutkaan toimimaton kokeilu tai pelkkä lelu.
Kirjoitan vaan siksi että ei syntyisi ajatusta että laite olisi mennyt mönkään tai muuten joutunut ns valmiiden töitten laatikkoon ( romulavalle)
kyllä se ihan eloon jäi ja on elänyt rauhallista kehitysvaihetta. Olen opetellut ajoa sen puskulevyn kanssa ja työvälineenä se on tarpeeton, mutta hyvä harjoituspeli. Kunnollisen kauhan teko on siis yhä ja edelleen ikuisuus projektina. Näyttää vuosi kuluneen edellisestä raportista ja etenemä on ollut vain korvien välissä: Eli olen oppinut ajelemaan vehkeellä niin että sillä oikeasti voisi tehdäkin lumitöitä. Koneen lopullinen tuleminen lumihommissa siis siirtyi ensi talveen. Kesällä kaiken muun kasatun homman seassa pitää niputtaa vehkeestä pikkujutut vaan kasaan. Eli vapaana roikkuva starttijohto muuttuu starttinapiksi. ja sammutusjohto jota saa tökki koneen runkoon, korvataan virtakytkimellä...
Videoita kannattaa odottaa, koska alkuaikojen ihme kääntyily ja sinnetänne ajelu on taas vähentynyt harjoittelun myötä. Eli viedo tulee, vaikka vuodet näyttää vierivän tässä ihan varkain eteenpäin.
Itselle tuo on tullut sen verran isoksi onnistumis- kokemukseksi että tuon sen kyllä viedoilla näkyviin.
Projektiin liittyvää hommaa: yksi syy miksi en sitten saanut hommattua kauha- aineksia on se että iso osa koneen tulevasta työmaasta oli tavoittamattomissa aluksi. Se nimittäin ei mahdu vanhaan Muuli- kärryyni vaan on 5-10 senttiä leveämpi. No nyt sitten muutaman tapahtumaketjun tuloksena on pihassa höpö- maasturi ( xc60) ja lavetti- tyyppinen yksiakselinen jarrullinen kärry. Eli yhtäkkiä pitkään vaivannut kuljetusongelma ratkesi saman tien ja koneen haaveena ollut tuleva rooli lumityökoneena erään vanhuksen luona, muuttuikin todella tärkeäksi ensi talven hommaksi.
Auton hankinta, peräkärryn hommaaminen, traktorin myynti ja tämän telakoneen harteille lyötävä lumityö-urakka nivoutuvat kaikki yhteen ja nyt alkaa siis solmut aueta! Eli kalusto alkaa olla kasassa.
Paremmalla ajotaidolla varustettuna ( sitkeää harjoittelua) olen pukkinut työntölevyllä isompia lumiläjiä ja auranpalteita. Mutta jälki on niin karkeaa kun ei voi takakauhalla vetää lopuksi omaa telanjälkeä pois, että vain pahimmat lumimassat olen tällä puskenut. Lisäksi kun levyllä ei juuri voi nostaa tai kantaa, ei sen kanssa ole mikään kätevä touhuta.
Edellisessä jutussani kuvailtu kauha- imitaatio levyllä onnistuu vain kun lumiläjä on oikean muotoinen ja sopivasti tarjolla.
Sähköjä olen saanut nippuun hiukan eli akun ja isot kaapelit kiinni. Moottorin oma laturi on liiankin tehokas vaikka on vain nimellisteholtaan 9 ampeeria. Mittasin piruuttaan akkujännitten koneen käydessä ja oli yli 15 volttia! Eli kytkin heti irti. Pitää löytää joku hukkasäädin niinkuin kelkoissa ym. on. Nyt joutuu aina lataamaan ajon jälkeen.
Projektini seuraajat ovat varmasti jo haudanneet tämän ikuisesti kesken olevan pelin sutena, mutta täältä tullaan vielä!
Itseä vakuutti koneen käyttökelpoisuus joka tosiaan ylitti omat toiveeni.
Koneen muutos päältä ajettavaksi ei ole pois suljettu. Pelissä on potentiaalia paljonkin jos saisi ohjauksen vielä helpommaksi ja kyydissähän tuntuma on ihan eri luokkaa. Tosin on ihan hauskaa esim edestä päin ohjata kun jotain tarkkaa koittaa tehdä.. kummassakin tavassa olisi puolensa.
Eli käyttövideoita on tulossa kyllä vielä. Mietin että itserakentajille tämä on ihan hyvä katselukohde. jos ei nyt samaan ajatukseen ihastu eli teloihin ja tiiviseen kokoon niin ainakin saa yhden esimerkin nähdä, miten lelun voi tehdä. Runko- ohjaus ja pyöreäkulmaiset renkaathan ovat ainoa tapa liikkua nurmikolla, mutta jos sen rajaa pois niin aika muurahainen tämä muuten on. Tulee olemaan monessa hommassa mukana, ei tullutkaan toimimaton kokeilu tai pelkkä lelu.
