Muistellaan mopoilun aloittelua...

Minä olen aloittanut mopoilun uudelleen. Tytön Apriliaa on tullut koeajettua kahtena päivänä jo yli 100km yhteensä. Hitto kun olisi ollut tuollainen mopo pojankossina. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä kokea onnellista mopoikää.

Android & Tapatalk
 
Meikäläisen mopoikä meni tuollaisella Jupiterilla ajellessa. Autokortin kun sain, niin mopo jäi tallin nurkkaan renkaat tyhjinä ja takarattaan kiinityspultit poikki. Siirtäpä sitten nostettiin muuten täysin ehjä, ruosteeton ja tekniikaltaan hyväkuntoinen mopo kaatopaikkakuormaan. Eihän sitä nyt kukaan mopolla kun autokin oli... varmaan arvaatte, että olen tuota pyhäinhävitystä katunut katkerasti jälkeenpäin :paaseina: Oli vielä tuollaiset valkokylkirenkaatkin!!

jupiter-sport-1242913_b_0d232923cdb6acff.webp
 
Kyllä tuo taatusti korpeaa, ja raastaa sydäntä tänäpäivänä.....
Samoin kuin mua nuo, kun myin :
126 Fiatin( 2-syl 600cc ilmajäähdytteinen kone -76?), Trimph Herald 1300 (kova/avokattoinen) -67, ja pari Angliaa ( -64-65?) ja Volvo Amatsonin, -64, 4ovisen harvinaisuuden! (jokkiskäyttöön),
sekä -75 Taunuksen 2,3L V-6 koneella, tuplaputkilla, piristetty vielä....
 
Mopoilu alkoi isän Zündapp-merkkisellä kovakromisylinterisellä mopolla kotitiellä kun liikenteeseen ei alaikäisellä ollut asiaa. Jämäkkä peli oli tuo ja sen oman moottorin tultua ajotiensä päähän muokkasin rungosta maastokäyttöön sopivan. Sen muistan, että Zündapissa on vallan mahdottoman iso takaratas jolloin laitteeseen istuttamani Sachsin moottorin ykkönenkin antoi mukavan etenemiskyvyn tietysti huippunopeuden kustannuksella. Tuota etenemiskykyä tarvittiin kun mopolla piti päästä tiettömien taipaleiden tai ainakin metsätraktorien survomien teiden takaisille erämaille.
Jupiter Sport, Solifer Export, pari Honda Mankia isoilla sylintereillä piristettyinä ja Pappatuntureita on ajossa ja perheessä sittemmin ollut. Nyt nuo viimeisimmät odottavat mahdollista entisöintiä tai jotain.
 
Mopoilu on kivaa vieläkin vaikka ikää on jo yli 30.:)

Tallista löytyy Tunturi Super Sport
14072011.webp

Sekä kutiteltu Suzuki PV -93
03082012_023.webp
03082012_024.webp
03082012_030.webp

Ensimmäinen mopo oli puoliautomaatti Monkey. Sen sanottua sopimuksensa irti tuli taloon pappiksia. Oli käsivaihteisia ja jalkavaihteisia. Olipa Soliferin Exportkin kovassa käytössä. Kun ikä tuli täyteen eli 15, sain Suzuki R:n, sen pienen sinivalkoisen moottoripyörän näköisen mopon. Sillä ajettiin polvet suussa kolme vuotta. Jälkikäteen harmittaa kun tuli nuo pappikset ja Exportti luovutettua muutamalla sadalla markalla pois. Jos olis silloin tiennyt niitten nykyarvon........
 
Sitähän se on, mitään ei saisi myydä "hyvään hintaan" silloin kun tavara on lähes arvotonta, odottaa vaan 15vuotta niin kappas, hinta onkin äkkiä 10-20kertainen.....

Näitä itsellekkin sattunut....( Volvo Amazon-62 4d, 2kpl Ford Anglia-64/5, Morris Mini1300 -68, Triumph Herald-67 avo/kovakatto, Fiat126-76?(600cc ilmajäähd.kone), Ford Taunus-75 2,3L V-6, Rambler Classic Six -64 4d 198cid (22kpl tuotu maahan).....
 
Vastaanpa tänne että naapurin isännän zyndappilla oli ensimmäiset ajot, toisella naapurilla oli rabeneik merkkinen, sitäkin tuli kokeiltua. Oma mopo jonka sain, kun olin ensin kasvattanu lihasonnin teurasikään, oli jupiter sport, sen jälkeen suzukin A80, sitten monen vuosikymmenen tauon jälken ensin kawan 500gbz, ja nyt mennään hondan 1000 cbr:llä.
 
Riippuu missä ostat, tai missä se mulli on....
Täältä ei saa, mut jos intiassa saisi, suomalaisen mullin hinnalla, mutta rahtia, ym tulee päälle pikkaisen, etkä silti saa rekisteriin omatuontiasi välttämäti...:D
 
50 - luvun lopulla ennen kouluun menoa piti opetella ajamaan sellaisella apumoottorilla varustetulla polkupyörällä, kun isällä sellainen oli. No ei siinä vauhti huimannut, mutta niihin sen hetkisiin ajotaitoihin ihan tarpeeksi oli kulkua. Sitten oikea mopo jolla tuli harjoiteltua oli ukin työmatka kulkuri (pappa tunturi), toki sekin ajelu (luvaton) loppui ennen kuin kunnolla alkoikaan. Kuulu ne mopon äänet sisälle tupaan ;( . Sitten menikin aikaa ja paikkakuntakin vaihtui pääkaupunkiin ja siellä sitten yhellä jos toisella kaverilla jokin pörisiä oli, helkaman pikku mopo sitten oisko joku hopeasiipi tai joku, kun ei muista, niin sillä sitten opeteltiin ajaminen ilman kytkintä, eikä jarruistakaan voinut puhua, mutta ilman isompia selvittiin. No sitten oma härveli tuli hankittua vaihtokaupoilla, eli kalavehkeet ja kiikarit meni ja sporttitunturin runko tilalle. Siihen piti sitten kekisä moottori ja tattarisuolla oli tarvepelejä ja halpoja koneit. Sellainen jawn n. 60 cm3 moottori sieltä matkaan ja mopon runkoon kiinni. Muutaman päivän puuhastelulla se siihen sitten jotenkin istui ja matka alkoi.........kunnes virkavalta sitten yhden kerran jakeli neuvoja maksulapun kera, siihen sitten se mopoilu lopahti.
 
Joskus 50/60 taitteessa vaihella Faija oli päättänyt, ettei "mutsin" tartte enää 14km duunimatkaa fillarilla taittaa. Oli mennyt pikkukännissä Keravalla johonkin mopokauppaan, ja osti sieltä Solifer Exportin. Henkilökunta oli kuulemma tuupannut alkuun, mutta oli unohtanut kertoa isommista vaihteista. No kiinihän se leikkas kun ykkösellä junnas kaasut kaakossa muutaman kilsan. Takuu oli onneks reilu, ja korvas sattuneen uudella mopolla.
Muistan elävästi kun mutsi opetteli ajamaan. Ei ollut kokeneempia paikalla, ja ohjekirja oli ainoa mikä antoi jotain osviittaa miten piti menetellä. Ohjekirja teipattiin siihen mittarin päälle, ja siitä lukien liikenteeseen. Olin jopa niin rohkea, että istuin tarakalle, ja sieltä koetin mahdollisuuksieni mukaan tukemaan opiskelua. Täytyy myöntää, että välillä pelotti, kun tuuli käänteli sivuja, eikä homma ollut oikein kummallakaan hallussa.

Meni muutama vuosi, ja maailma muuttui. Kansa kertoi huimia risteyssattumia, kun joku vanhempi nainen lasketteli risteyksistä mopollaan katsomatta kumpaankaan suuntaan, tyyliin sekaan vaan. Minun ilokseni myös julkiset kulkimet parani, ja mopo ei ollut enää mutsille välttämätön.

Minä sen sitten sain. Ei ehkä ollut ihan sellainen mitä nuorimies olisi halunnut, mutta..mopedi, mikä mopedi.
Meni vuosi pari, ja Ammattikoulu alkoi. Sinne sitten olikin jo n.30.km matkaa. Piti kesäduunirahoilla, ja vanhempien sponssilla hommata (voi kun en oikeen muista) joku oisko ollut Norjalaisella rungolla sellainen Gresto, joka oli Sachsin koneella, ja uhosi urheilullisuutta.
Sillä vuosi "amista", ja sitten kesätöihin, jonne sitten päätinkin jäädä oppisopimuskoulutukseen raskaankaluston asentajaksi.
Äkkiä siinä mopot unohtui. 15v vanhana ajeltiin kauppareissuja Linja-autolla. Ja vuotta myöhemmin tuli talvella jo käytyä hangessakin keskellä kylää.
Silloin maailma oli tietenkin toisenlainen, ei tänäpäivänä nöösipoika ajaisi matkustajia yleisillä teillä. Silloin kuitenkin tarvittaessa ajoi, ja onneksi ei käynyt kuinkaan.
Itselle jätti kuitenkin mukavat muistot kun ei mitään ikävää sattunut.
 
Tuo "UKKI":n tarina pistää taas hiukan miettimään, jotta millainen liikennekulttuuri tässäkin maassa oli n.50v sitten....

Mitä tuollaisesta tulisi tänäpäivänä... Jollei muuta niin pirusti kolareita, sekä sitä myöden liikennekuolleisuus olisi aivan eri sfääreissä.....

HUH-HUH ... :epäilevä: parempi olisi olla :lootassa:
 
Isäukko joskus kertoili, kuinka olivat nuorukaisina yrittäneet opettaa vanhaa vaaria moottoripyörällä ajamaan. Vaari oli saatu narrattua pyörän selkään, olikohan joku IC, Jawa tms. aikansa kulkuneuvo. Alku hyvin, liikkeelle oli päästy mutta sitten vaari ei saanutkaan pyörää pysähtymään ja käänsi hädissään suoraan aitan seinään. Tunnelma oli ollut hieman kireä jonniin aikaa. :lol:
 
Silloin 60luvulla oli pienissä kylissä oma Poliisi joka yllättävän hyvin tiesi kylän asiat kun ajattelee sen ajan tiedonvälitystä. Olen koittanut muistella sitä meidän kyläpoliisin nimeä, mutta ei vaan tule mieleen. Ei se tietenkään yhtä kylää pelkästään "hoitanut" vaan varmaankin paria ehkä kolmea lähekkäin olevaa.
Ei juurikaan ollut vaaraa, että "lentävät" yllättää, joskin sellaistakin joskus tapahtui. Oltiin naapurin pojan kanssa mopoilemassa aikanaan, ja yhdellä mopolla liikenteessä. Ajoi poliisi sellaisella siihenaikaan todella upealla Ameerikanraudalla rinnalle, ja viittoi sivuun. Tuli sakkoa molemmille, olisko ollut 15markkaa, tai jotain sellaista. Vanhemmat oli tyytyväisiä kun lapun heille esitin.
Vielä tuohon aikaisempaan Linja-auto juttuun palatakseni. Olin asentajaoppilaana Bussivarikolla, joka oli samalla linjan päätepysäkki. Kuljin yhtiön busseilla itsekkin aamuisin töihin. Muistan sellaisen kuskin, joka aamulla tullessaan pysäkille jossa odotin, veti käsijarrun päälle, ja juoksi itse bussin puoliväliin istumaan.Minä nousin bussiin, ja istuin kuljettajan paikalle, Jatkoin siitä linjaa päätepysäkille, päästäen välillä osan koululaisista alakouluun. loput tulivat päätepysäkille asti. Koululaisia oli kyydissä varmaan parikymmentä, joskus harvoin joku aikuinenkin. Siihen aikaan sitä ei varmaan pidetty vaarallisena, koska kukaan ei nähnyt tarpeelliseksi informoida viranomaisia. Silloin kulki 25 vuoroa päivässä, ja yksityisautoja todella harvakseltaan. Nykyään ei taida kulkea julkista liikennettä enää ollenkaan (en tiedä, kun en enää asu paikkakunnalla). Mutta yksityisliikennettä tuhansia autoja päivässä. Niin maailma muuttuu.l
 
Niin se muuttuu, tuossa muutama päivä aikaa juttelin erään kaverin kanssa joka samaa ikäluokkaa kuin minä (40+) ,
ja pohdittiin kouluja, joita tälläkin kylällä oli silloin ja jopa ennen meidän kouluaikaa (silloin oli jo muutamia lakkautettu)....
Päädyttiin tulokseen että ainakin 7 koulua on kylässä ollut, silloin kun "me" käytiin koulua, oli (v -76-8?) kylällä enää 3 koulua, nykyään 2 jäljellä
 
Tuonlaisella mopoilu alkoi noin kymmenvuotiaana, vanhempien veljien jäljiltä vehje.
Vm jotain -61 tai -62, levyrunkoinen sammakkotankki.
En kans ymmärtäny säästää.
(ei kuvan mopo,omasta ei edes enää löydy)
1287567040107_1_orig.webp
 
Tällä Tunturilla ne tuli varsinaisesti aloitettua. Mopo tuli isän kanssa kunnostettua peltomopoksi joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen ja on edelleen suurinpiirtein samassa asussa nykyisin. Suurimmat virheet ovat Raisun keula, Supersportin vaimennin, sekä väärän mallinen takalokari, sekä puuttuvat puch-pelli sekä tämän puolen sivumuovi. Alkuperäinen keula on tallessa, mutta siinä juuttunut putket niin lujasti kiinni, että siitä ei joustavaa enään saa.

Väri on väärä, mutta tässä alun perin ollut punainen runko vihreillä muilla osilla ei ollut niin houkutteleva väri pikkupojan mielestä, kun tuota laiteltiin ajoon. Mielessä on kyllä pyörinyt viimevuosina pitäisikö tuo jättää peltomopon asuun vai kunnostaa alkuperäistä vastaavaksi.

Varsinaista ajomopoa ei ole koskaan ollutkaan ja ajelin raktorilla omat vähäiset ajot kun kortin sain.

Nyt on sitten kunnostuksen alla Supersportti, josta olisi tarkoitus kunnostaa alkuperäisen näköinen. Eli jos on jäänyt ylimääräisiä osia tallin nurkkaan jemmaan niin saa tarjota. Myös Helkama Raisun osille on tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös