Lemiläinen Monkey. Artikkeli kopioitu Etelä-Saimaasta.
Lappeenrantalaisen Ville Lensun käsissä syntyy poikkeuksellisen hienoja mopoja – 16-vuotiaan Lensun tuunaama Honda Monkey valittiin moottoripyörämessujen parhaaksi pyöräksi helmikuussa
Ville Lensulle mopot eivät ole pelkästään harrastus, vaan sydämen asia. Hän on muutaman vuoden aikana entisöinyt kymmenen mopoa ja viettänyt autotallissa aikaa tuhansia tunteja.
Kai Skyttä
Ville Lensun amerikkalaisen Gulf-huoltoaseman väreissä oleva Honda Monkey valittiin MP Messuilla sadan pyörän joukosta voittajaksi.
Anu Kiljunen
Yhtenä projektina Ville Lensulla on 80-luvun teemalla tehty musta-valkoinen Suzuki PV. Seeprakuvioisen penkin hänelle verhoili äiti Eeva Metso, joka on ammatiltaan ompelija.
Lappeenrantalainen Ville Lensu istahtaa vanhempiensa kanssa kahvipöydän ääreen isänsä autokorjaamon taukotilassa. Huoneen seinustalla komeilevat pokaalit ja kunniakirjat kertovat menestyksestä, jota 16-vuotias Lensu on saavuttanut mopoharrastuksensa parissa.
Lappeenrantalaisnuori ei tosin pelkästään harrasta mopoja, ne ovat hänelle sydämen asia.
Lensu on pyörinyt isänsä mukana autokorjaamolla pienestä pitäen. Hänen äitinsä Eeva Metson mukaan ensimmäiset autonrenkaat hän vaihtoi 9-vuotiaana, ja crossimopoja sekä mönkijöitä hän laittoi kuntoon 12-vuotiaana. Toden teolla mopoihin hän hurahti kolmisen vuotta sitten, kun hän sai ensimmäisen Honda Monkey -merkkisen mopon.
Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä valmiiksi kymmenen mopoprojektia, ja toiset kymmenen odottavat laittamista.
Menestystäkin on tullut. Lensu sijoittui American Car Showssa toiseksi Nuori rakentaja -sarjassa vuonna 2019, ja kuukausi sitten tuomaristo valitsi hänen amerikkalaisen Gulf-huoltoaseman väreihin tuunaamansa Honda Monkeyn eli Mankin MP Moottoripyörämessujen näyttelyn parhaaksi pyöräksi sekä Petrol Circus Open-luokan voittajaksi.
– Vähän ihmettelin että voitin, mutta kyllähän se kivalta tuntui, Ville Lensu sanoo.
Anu Kiljunen
Yhdessä Honda Monkey -projektissa menee Lensun mukaan aikaa kolmisen kuukautta, jos kaiken tekee viimeisen päälle hyvin.
Mankin kone kasaan vaikka silmät kiinni
Lensun arkipäivät koostuvat käytännössä pelkästään koulunkäynnistä ja mopojen rassaamisesta. Heti kun koulupäivä on ohi, suuntaa hän autotalliin mopojen kimppuun. Hän korjaa mopoja keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä, joten takana on tuhansia tunteja autotallissa.
– Kaikki vapaa-aika menee mopoharrastuksen parissa. Ei täällä oikein muuta tekemistä ole, sanoo Ville Lensu, joka perheineen asuu Lensulassa 15 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.
Mopon entisöinti ja tuunaaminen on monivaiheinen projekti. Ensin mopo puretaan osiin ja katsotaan, mitä vanhoista osista voi vielä käyttää ja mitä täytyy uusia. Mopo puretaan kokonaan runkoon asti, jonka jälkeen vanhat maalit hiekkapuhalletaan pois. Sen jälkeen osat maalataan ja moottori remontoidaan.
Monelle aloittelijalle esimerkiksi mopon moottorin purkaminen ja kasaaminen voi olla mahdoton tehtävä. Lensun mukaan Mankin moottorin oppi nopeasti purkamaan ja kasaamaan, ja nyt se on hänelle peruskauraa.
– Kerran kun sen teki, niin nyt koneen osaa kasata vaikka silmät kiinni, hän sanoo.
Anu Kiljunen
Tässä on Lensun tämän hetken projekti, sinivalkoinen kevytmoottoripyörä Monkey eli kevari-Manki. Lensulla on edessä myös kevytmoottoripyöräkortin hankkiminen.
Näyttelymopossa itse tehdyt vanteet ja mittaristo
Voisi kuvitella, että näin monivaiheisessa projektissa nuori mies tarvitsisi ulkopuolista apua. Lensu tekee kuitenkin käytännössä kaiken itse.
Purkaminen, kasaaminen, maalaaminen ja jopa hitsaaminen sujuvat kuin vanhalta konkarilta. Hitsaamaan hän oppi kokeilemalla, ja tulityökortin hän suoritti jo 15-vuotiaana.
Mikäli mopoja korjatessa tuleen eteen vaikeita asioita, hän "vähän suunnittelee mitä pitäisi tehdä, ja toteuttaa sen".
– Jos apua tarvitsee, niin sitä löytyy netistä tai Facebook-ryhmistä.
Mopon osia hän ostaa netistä uutena tai käytettyinä. Jos hän ei löydä valmiina mieleistä osaa, hän tekee sen itse.
Esimerkiksi hänen silmäteräänsä, Gulf-teeman näyttelymopoon Lensu on tehnyt itse muun muassa takahaarukan, vanteet sekä muokannut jalkatappien rungon ja jarrut. Pakoputkiston hitsauksessa hän sai ammattilaiselta apua, ja samalla Lensu oppi hitsaamaan TIG-hitsauskoneella.
Hän on myös uusinut mopon sähköt itse ja tehnyt mittariston omin käsin, koska hänen haluamaansa kolmoismittaria ei ollut olemassakaan.
– Ostin useampia mittarikuppeja, ja liimasin ne toisiinsa kiinni. Sen jälkeen sitä on hiottu, kitattu ja muotoiltu kuntoon, Lensu kertoo mittariston tekemisestä.
Anu Kiljunen
Villen taidot on huomioitu myös kotikylässä: hänet valittiin Lensulan kylän moporakennusmestariksi.
Kerran kun sen teki, niin nyt koneen osaa kasata vaikka silmät kiinni. — Ville Lensu
Mopoja entisöimällä rahaa seuraaviin projekteihin
Suurin osa mopoprojekteista on vanhoja Mankeja. Muun merkkisiä mopojakin Lensun tallissa on ollut, Mutta Manki on hänen ehdoton suosikki.
– Ne ovat vanhoja sekä hienon näköisiä, ja niissä on yksinkertainen tekniikka, hän perustelee merkkivalintaa.
Gulf-Mankin lisäksi hän on tehnyt muun muassa 1980-luvun teeman mukaisen musta-valkoisen Suzuki PV:n sekä vihreän värin mukaan nimetyn kurkku-Mankin. Ideoita projekteihin hän etsii internetistä muiden tekeleistä, jonka jälkeen hän luonnostelee piirtämällä oman ideansa paperille.
– Suunnittelen projekteja yleensä päivästä kahteen.
Anu Kiljunen
Kun Ville Lensu ei löytänyt mopoon mieluista mittaristoa, hän teki sen itse. Gulf-mopoon hän on tehnyt itse myös takahaarukan, vanteet, sekä muokannut jalkatappien rungon ja jarrut.
Lensulla on Instagramissa tili, jossa hän esittelee omia projekteja sekä valmiita mopoja. Tilin nimi on _mankivierahat_ ja sillä on lähes 2 500 seuraajaa.
Jos Manki vie nuoren miehen rahat, niin kuinka hän oikein harrastuksensa rahoittaa? Rahoitus hoituu muun muassa palkintorahoilla ja sillä, että hän maalaa muiden ihmisten mopojen ja autojen osia.
Sen lisäksi jos rahaa ei ole, ja jotain on pakko saada, auttaa isä Pentti Lensu rahallisesti. Myös mopojen sekä osien kunnostaminen tuo rahaa nuoren miehen taskuun.
– Yhden mopon ostin parilla sadalla eurolla, ja myydessä sain siitä melkein tuhat euroa, Lensu kertoo.
7000 kilometriä mopon kyydissä
Mopojen entisöinnin ja tuunaamisen ohella Lensu tietenkin myös ajaa mopoilla.
Hän sai kortin viime kesänä, jonka jälkeen mittariin on tullut peräti 7000 kilometriä. Ensimmäisenä päivänä kun kortti oli taskussa, ajeli hän Ylämaalle asti.
– Se oli hyvä testireissu. Uskalsin lähteä, kun tiesin, että mopo toimii.
Lensun kaverit ja koulu sijaitsevat Sammonlahdessa, joten mopoilua tulee päivittäin. Autotallista löytyy myös 150-kuutioinen Honda CRF -crossimopo, jolla hän päristelee metsäpoluilla.
Anu Kiljunen
Lensu etsii projekteihinsa ideoita netistä. Hän myös seuraa Instagramissa muiden projekteja.
Haaveena isän autokorjaamo
Vielä peruskoulussa opiskelevalla Lensulla on selvät tulevaisuuden sävelet. Nuoren miehenalun haaveena on työskennellä tulevaisuudessa autojen parissa isän autokorjaamolla. Ja todennäköisesti jonain päivänä hän ottaa isän yrityksen kokonaan kontolleen.
– Ennen sitä pitäisi kuitenkin käydä ammattikoulu tai opiskella isän korjaamolla oppisopimuksella, Lensu pohtii.
Mopoharrastusta hän aikoo jatkaa tulevaisuudessakin, sillä eihän mopoikä lopu koskaan, hän sanoo. Mielessä on kuitenkin käynyt myös autojen tuunaaminen.
– Olen vähän autoprojekteja jo etsinyt, lähinnä takavetoisia autoja olen katsellut.
Ville Lensun mopot ovat jo niittäneet menestystä näyttelyissä ja messuilla. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa näyttelyissä nähdään myös Villen tuunaamia autoja?
– Voi olla, hän sanoo.
Anu Kiljunen
Harvinaisten osien löytämisessä voi mennä jopa puoli vuotta aikaa. Sellainen on esimerkiksi tämä aito Monkeyn etuvalo, jota Lensu pitää käsissään.
Anu Kiljunen
Ville Lensun äiti Eeva Metso auttaa poikaansa penkkien verhoilussa.
Anu Kiljunen
Autokorjaamoa pitävällä isällä Pentti Lensulla on ollut iso vaikutus Villen harrastukseen. Isä toivoo pojan jossain vaiheessa jatkavan autokorjaamon pyörittämistä.
.
