- Liittynyt
- 19 Toukokuu 2018
- Viestit
- 20,526
Tehdäänpä tällekin projektille oma ketjunsa. Monkeyn elämää -ketjussa jatkukoot yleismaailmallisemmat keskustelut. Tässä kyseessä on siis vuoden 2018 erästä yksi keltainen Monkey:
Pyörä tuli tilattua hetken mielijohteesta keväällä 2018. Moni paikka myi jo ei-oota koska myyntiin tulleet kaksi 2018 erää olivat erittäin pienet ja rajoitetut - toki silti pyörästä nousi tilastohitti 2018 myytyjen uusien pyörien rintamalla.
Pyörän uutisoitiin olevan keski-ikäistyvien miesten suosikki, joten omassakin elämässä kääntyi sivu. Pyörän luovutustilaisuus oli 27.8.2018. Pyörän yhteydessä piti vähän päivittää ajokamoja. Siinä kun pihalla istuin pyörän selässä ja ihmettelin miten mitkäkin varusteet pitäisi pukea, tuli pari kaverusta liikkeen sisältä jutustelemaan. Olivat kuulemma tulleet ostamaan itelleen Monkeytä, liikkeen myydessä suorilta ei-oota. "Hitto, tää on tavallaan hieno nähä kun joku lähtee 1km ajetulla Monkeyllä kaupasta" ja molemmat siinä ympärillä ihailee. Itellä ihan vellit housuissa jo oman roolinsa kanssa ilman yleisöäkin...
Pyörä tuli nätisti kotiin. 2018 meni vähän ajokautena jo ohi tuossa kohtaa. Syyskuussa pukkasi vettä ja vilpoista tuuli-ilmastoa niin ei ennättänyt saada kilsoja alle.
Kuten luvattu, niin pyörän ulkoasu tullaan pitämään vakiona tai mahdollisten muutoksia vaativien juttujen jälkeenkin vakioitavissa olevana. Moottori ja voimansiirto on täysin vapaata riistaa, ulkoasussa sallitaan kaikki vinoilu isompia pyöriä kohtaan (hapsuja kytkin- & jarrukahvoihin olen jo miettinyt).
Kaudelle 2019 uudistuksena tuli Takegawan pakoputki. Tuo istuu vakiopaikalle ja näyttää vakioputkelta (jos et tiedä alkukäyrästä). Muitakin muutoksia oli suunnitteilla, mutta käytännössä osottautui, että virihommien speksaamiselle ja selvittämiselle pitäisi kaivaa enemmän aikaa kuin oli käytettävissä. Esimerkkinä mainittakoot nokka-akselit, joita perinteisten asteiden ja noston sijaan myydään markkinointinimikkeillä "sport", "super sport", "race", "street" jne. Rakennettaessa moottorikokonaisuutta on vähän vaikea arvioida nokan vaikutusta kokonaisuuteen (kun siis muutakin muuttuisi kuin pelkkä nokka-akseli). Lisäksi moottorinohjauksen osalta itsellä on sen verran vahva tausta, että en ihan helpolla kelpuuta jotakin "10 ohjelmoitavaa parametria" lisäpurkkia, mutta en taas keksi miksi maksaisin neljänneksen pyörän hinnasta täysin vapaasti ohjelmoitavasta ECU:sta.
Kausi 2019 käynnistyi 11.6.2019 illalla ja kauden 2018 kilsat tuli tuplattua helposti jo tänään eli 12.6.2019. Pyörä alkaa sen verran "kulua", että uutuuden kulmikkuus hioutuu pois ja pyörään on helpompi luottaa. Näissä on ollut ongelmia renkaiden soikeuden kanssa, joka omassani ei ole älyttömän paha ongelma.
Vahvasti siis voimakauppaan mennään ja vasta sen jälkeen rengasliikkeeseen.
Kaudella 2018 kommenttina oli mm. seuraavaa:
Kaudella 2019 voisi nyt jo kommentoida, että kauden huiput 106km/h mittarin mukaan kohtalaisen suoralla tiellä vaihtelevassa tuulessa (lähestyen uhkaavasti Passatin takakonttia). Muina 2019 havaintoina tällä hetkellä on se, että kone vetää kolmos-vaihteella erittäin nätisti 80km/h asti ja siitäkin vielä ~85km/h melko vaivattomasti. Nelosella alkaa vastatuuli ja ylämäki painaa jonkin verran kulkupuolta aika herkästi ja kolmosella pärjää melkeinpä paremmin. Jossain lehtijutussa oli mainittu mittarista havaituiksi huipuiksi yli 120km/h, joten selkeästi nyt kaivataan ensisijaisesti lisää voimaa.
Miten sitten taas tuosta vermeestä saa lisää voimaa? Perinteiset mekaaniset muokkaukset, koneen puristussuhde on alhainen, kansi on kahdella venttiilillä (ei varsinainen ongelma silti), nokat, kuutioita voisi olla enemmän... Tämän lisäksi sitten koko imupuoli on ihan älytön. Sinne isompaa putkea, letkua, kaasuläppää ja suutinta. Palataan näihin.
Pyörä tuli tilattua hetken mielijohteesta keväällä 2018. Moni paikka myi jo ei-oota koska myyntiin tulleet kaksi 2018 erää olivat erittäin pienet ja rajoitetut - toki silti pyörästä nousi tilastohitti 2018 myytyjen uusien pyörien rintamalla.
Pyörän uutisoitiin olevan keski-ikäistyvien miesten suosikki, joten omassakin elämässä kääntyi sivu. Pyörän luovutustilaisuus oli 27.8.2018. Pyörän yhteydessä piti vähän päivittää ajokamoja. Siinä kun pihalla istuin pyörän selässä ja ihmettelin miten mitkäkin varusteet pitäisi pukea, tuli pari kaverusta liikkeen sisältä jutustelemaan. Olivat kuulemma tulleet ostamaan itelleen Monkeytä, liikkeen myydessä suorilta ei-oota. "Hitto, tää on tavallaan hieno nähä kun joku lähtee 1km ajetulla Monkeyllä kaupasta" ja molemmat siinä ympärillä ihailee. Itellä ihan vellit housuissa jo oman roolinsa kanssa ilman yleisöäkin...
Pyörä tuli nätisti kotiin. 2018 meni vähän ajokautena jo ohi tuossa kohtaa. Syyskuussa pukkasi vettä ja vilpoista tuuli-ilmastoa niin ei ennättänyt saada kilsoja alle.
Kuten luvattu, niin pyörän ulkoasu tullaan pitämään vakiona tai mahdollisten muutoksia vaativien juttujen jälkeenkin vakioitavissa olevana. Moottori ja voimansiirto on täysin vapaata riistaa, ulkoasussa sallitaan kaikki vinoilu isompia pyöriä kohtaan (hapsuja kytkin- & jarrukahvoihin olen jo miettinyt).
Kaudelle 2019 uudistuksena tuli Takegawan pakoputki. Tuo istuu vakiopaikalle ja näyttää vakioputkelta (jos et tiedä alkukäyrästä). Muitakin muutoksia oli suunnitteilla, mutta käytännössä osottautui, että virihommien speksaamiselle ja selvittämiselle pitäisi kaivaa enemmän aikaa kuin oli käytettävissä. Esimerkkinä mainittakoot nokka-akselit, joita perinteisten asteiden ja noston sijaan myydään markkinointinimikkeillä "sport", "super sport", "race", "street" jne. Rakennettaessa moottorikokonaisuutta on vähän vaikea arvioida nokan vaikutusta kokonaisuuteen (kun siis muutakin muuttuisi kuin pelkkä nokka-akseli). Lisäksi moottorinohjauksen osalta itsellä on sen verran vahva tausta, että en ihan helpolla kelpuuta jotakin "10 ohjelmoitavaa parametria" lisäpurkkia, mutta en taas keksi miksi maksaisin neljänneksen pyörän hinnasta täysin vapaasti ohjelmoitavasta ECU:sta.
Kausi 2019 käynnistyi 11.6.2019 illalla ja kauden 2018 kilsat tuli tuplattua helposti jo tänään eli 12.6.2019. Pyörä alkaa sen verran "kulua", että uutuuden kulmikkuus hioutuu pois ja pyörään on helpompi luottaa. Näissä on ollut ongelmia renkaiden soikeuden kanssa, joka omassani ei ole älyttömän paha ongelma.
Vahvasti siis voimakauppaan mennään ja vasta sen jälkeen rengasliikkeeseen.
Kaudella 2018 kommenttina oli mm. seuraavaa:
Loivassa alamäessä pyörän mittariin 104km/h (enemmänkin olisi mennyt vaan loppui alamäestä mitta), vastaavassa ylämäessä vajuu 80km/h seutuun...
Kaudella 2019 voisi nyt jo kommentoida, että kauden huiput 106km/h mittarin mukaan kohtalaisen suoralla tiellä vaihtelevassa tuulessa (lähestyen uhkaavasti Passatin takakonttia). Muina 2019 havaintoina tällä hetkellä on se, että kone vetää kolmos-vaihteella erittäin nätisti 80km/h asti ja siitäkin vielä ~85km/h melko vaivattomasti. Nelosella alkaa vastatuuli ja ylämäki painaa jonkin verran kulkupuolta aika herkästi ja kolmosella pärjää melkeinpä paremmin. Jossain lehtijutussa oli mainittu mittarista havaituiksi huipuiksi yli 120km/h, joten selkeästi nyt kaivataan ensisijaisesti lisää voimaa.
Miten sitten taas tuosta vermeestä saa lisää voimaa? Perinteiset mekaaniset muokkaukset, koneen puristussuhde on alhainen, kansi on kahdella venttiilillä (ei varsinainen ongelma silti), nokat, kuutioita voisi olla enemmän... Tämän lisäksi sitten koko imupuoli on ihan älytön. Sinne isompaa putkea, letkua, kaasuläppää ja suutinta. Palataan näihin.