Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom: This feature may not be available in some browsers.
Jo on ajat muuttuneet, hiukan ennen corona-aikaa Uudellamaalta ei tahtonut löytyä ensimmäistäkään, joka olisi ehtinyt piirtää, pääsuunnittella ja valvoa talousrakennusta millään hinnalla.Kannattaa paikallisesta rakennusvalvonnasta, rakennusliikkeiltä tai rautakaupasta kysellä kuka on piirtänyt kuvia ihmisille, sitä kautta voi löytyä valmiit kuvat. Eikä ne nyt valtavasti maksa teetettynäkään, kunhan nyt ei arkkitehdillä rupea teettämään. Valmiiden kuvienkin antaminen on nykyaikana vähän siinä ja tässä, nimiössä kun näkyy tietoja, jotka joissakin tapauksissa katsotaan kuuluvan tietosuojan piiriin. Itse lopetin piirtämisen muutama vuosi sitten kun harva oli valmis maksamaan tallin kuvista sitä mikä niihin oikeasti meni aikaa, vaan olisi puoli ilman pitänyt tehdä. Samasta syystä en ole tehnyt vastaavan tai pääsuunnittelijan hommia enää kun ei niistäkään hommista tahdo saada kuin kossupullon palkaksi ja niitäkään hommia ei sillä palkalla tehdä kunnolla.
Uusimaa onkin oma maailmansa joka suhteessa, siellä ei päde mitkään säännöt ja valvonnassakaan kukaan ei osaa käyttää maalaisjärkeä. Esimerkkinä jos tarkastaja huomaa piirustuksessa kirjoitusvirheen tai väärän levyisen viivan hän lopettaa tarkastamisen siihen ja palauttaa hakemuksen hylättynä. Oikeasti se viivan leveys ei edes vaikuta mihinkään, ei edes piirustuksen luettavuuteen. Ei pysty eikä kykene katsomaan löytyykö muuta korjattavaa. Sitten lähetetään kuvat sen viivan osalta korjattuna ja jos löytyy joku uusi muotovirhe niin taas tulee hakemus bumerangina takaisin. Tätä voi jatkua parhaillaan kuukausia ja ketään valvonnan henkilöä ei pääse edes tapamaan naamatusten. Siksipä siellä ei tahdo kukaan piirtää tai toimia pääsuunnittelijana tai valvojana mistään rahasta kun valvonta on täynnä kuspäitä, joille tärkeintä on hommata itselle mahdollisimman paljon joutavaa työtä.Jo on ajat muuttuneet, hiukan ennen corona-aikaa Uudellamaalta ei tahtonut löytyä ensimmäistäkään, joka olisi ehtinyt piirtää, pääsuunnittella ja valvoa talousrakennusta millään hinnalla.
Kymmeneen paikallisille alan toimijoille lähetettyyn kyselyyn vain kaksi vastasi ja hekin kieltävästi. Onneksi pätevä henkilö löytyi sattuman kaupalla. Ja oli vielä halpa mies, kun tonneilla selvisin. Joillain tutuilla oli mennyt melkein kymppi.
Mikkeli on himppasen vaativaa joo, mutta paljon hankalempiakin kuntia löytyy. Mutta Mikkelinkin nettisivuilta löytyy nuo samat ohjeet eikä mainita mitään piirustuksistaMinäkin tuota lakia olen yrittnyt lukea, niin ei suoraan sanota piirustusten vaatimusta, mutta Mikkelin rakennusvalvonta on julkisuudessa näin monesti kertonut. Piirustukset pitää löytyä ja pystyä esittämään tarkastajalle tarvittaessa. Linkittää en voi, koska minulla ei ole tunnuksia Länsi-Savoon. Eli kaiketi eri kuntien rakennusvalvonta tulkitsee tuota lakia eri tavoin. Mikkelihän on tunnetusti ollut aina hyvin byrokraattinen ja hankala rakennusvalvonnan osalta.
naapurinkin autohoolin jäykistys on hivenen puutteellinen, niinpä sitä kesällä lykätiin setorilla suorempaan ja on tuettiin nurkasta vinolla tukilla 
Jos kattoristikoita palkkien sijasta meinaa laittaa, niin pitää tehdä merkittävästi korkeampi.Kantavien kattorakenteiden kestävyys ja määräystenmukaisuus tulee siinä sivussa, kun tilaa kattoristikot. Jos niiden asennuksessa ja jäykistyksessä on vielä avoimia kysymyksiä, niin ammattitaitoinen timpuri osaa kertoa. Muutenkin se timpurin konsultointi ei ole huono idea.
On kaikinpuolin järkevää.
Mulla on tässä 1:7 kaltevuus, joka muistaakseni on kaikista pienin, mitä muotopellillä saa olla. En oikein tiedä, miksi pitäis olla vielä loivempi. Tämä toki on pulpettimallinen, mutta sama onnistuu harjakatollakin. Näiden kattoristikoiden mukana tuli 4-sivuinen asennusohje ja 10-sivuinen rakennelaskelma, sekä lisäksi muutama nippu työpiirustuksia.Jos kattoristikoita palkkien sijasta meinaa laittaa, niin pitää tehdä merkittävästi korkeampi.
Juuri näin, oviaukon puolelle vaatii ristikoiden alle palkin kuitenkin. Tuollaisella ristikolla rakennuksen pitää pitää olla metriä korkeampi, kuin poikittaispalkituksella. Harvoin siellä takaseinällä tarvitsee yhtä paljon korkeutta. Jos nelimetrisen oviaukon haluaa, niin räystäs tuolla rakenteella tulisi n. 5,5 m korkeuteen. Alkaisi muistuttamaan jotain kappelia, kun korkeutta on lini yhtä paljon kuin pituutta tai leveyttä.Mulla on tässä 1:7 kaltevuus, joka muistaakseni on kaikista pienin, mitä muotopellillä saa olla. En oikein tiedä, miksi pitäis olla vielä loivempi. Tämä toki on pulpettimallinen, mutta sama onnistuu harjakatollakin. Näiden kattoristikoiden mukana tuli 4-sivuinen asennusohje ja 10-sivuinen rakennelaskelma, sekä lisäksi muutama nippu työpiirustuksia.
Näytä liitetiedosto 164855
Ei tietenkään pakko. Olisi vaan paljon yksinkeraisempi rakenne muutamalla poikkipalkilla ja itsekantavalla pellillä. Harjakaton pitää sitten olka huomattavasti jyrkempikin, koska muut rakennukset on jyrkkäharjaisia, niin riirelee. Ja räystäitä kun katoksessa ei saa olla, niin räystäätön harjakatto on todella typerän näköinen.Onko pakko olla pulpettikatto, harja katto ois matalamman näköinen.
Saa olla räystäät. Jos joku väittää muuta puhuu paskaa.Ei tietenkään pakko. Olisi vaan paljon yksinkeraisempi rakenne muutamalla poikkipalkilla ja itsekantavalla pellillä. Harjakaton pitää sitten olka huomattavasti jyrkempikin, koska muut rakennukset on jyrkkäharjaisia, niin riirelee. Ja räystäitä kun katoksessa ei saa olla, niin räystäätön harjakatto on todella typerän näköinen.
Laita tuo pulpetti poikittain ni voi käyttää valmisristikoita suoraan ilman palkkeja.Ei tietenkään pakko. Olisi vaan paljon yksinkeraisempi rakenne muutamalla poikkipalkilla ja itsekantavalla pellillä. Harjakaton pitää sitten olka huomattavasti jyrkempikin, koska muut rakennukset on jyrkkäharjaisia, niin riirelee. Ja räystäitä kun katoksessa ei saa olla, niin räystäätön harjakatto on todella typerän näköinen.
Oisko museovirasto.Saa olla räystäät. Jos joku väittää muuta puhuu paskaa.
Toki saa olla, mutta katoksen pinta-ala lasketaan katon eikä seinien mukaan. Jos haluaa puolen metrin räystäät, niin hyötyneliöt jää melkoisesti vähemmäksi.Oisko museovirasto.
^Miksei saa olla räystäitä ?
Ulkoseinistä se pinta-ala lasketaan eikä räystäistä. Joku muukin väitti taannoin samaa, väite on kumottu.Toki saa olla, mutta katoksen pinta-ala lasketaan katon eikä seinien mukaan. Jos haluaa puolen metrin räystäät, niin hyötyneliöt jää melkoisesti vähemmäksi.
Mistä tämä tieto? Rakennuksessa seinien mukaan, mutta kun katoksessa ei ole välttämättä seiniä lainkaan, niin katto on määräävä.Ulkoseinistä se pinta-ala lasketaan eikä räystäistä. Joku muukin väitti taannoin samaa, väite on kumottu.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.