Terri

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja borg
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Runkoon kiinni hitsatut patarautaiset telin akseliton kuluneet. Täytehitsaaminen on vaikeaa tai lähinnä sen muotoon koneistaminen, viilahommiksi menisi. Alkujaan on ollut 40 mm, nyt kaikkea 38 ja 40 välillä. Kävi mielessä tuollainen pielavetinen, että laittaisi akseliin ir-holkit. Mutta millä kiinni väljään akseliin? Meneekö ihan ...tuix, jos ne juottaa vaikka hopialla sillein, että rako sisältä täyttyisi mahdollisuuksien mukaan. Karkaisu kärsii, mutta on ne nytkin patarautaa. Vai kestäisikö jollain kemiallisella metallilla? Telissä on muistaakseni 50 mm putki, niin siihen löytyisi sitten 45/50 pronssiheloja. Muistelisin ainakin tuon 50 mm, kun olen pronssista sorvannut heloja.

Parashan olisi uusia akselit, mutta ei ole ihan niosautushomma suoraan saada. Ja nekin joskus kuluu, uusiin akseleihin voisi kyllä karkaistut holkit laittaa lämpösovitteella.

Siis tuollaiset holkit jos sais akseliin.

Rakenteeseen kiinni hitsattu patarauta-akseli on kulunut. Täytehitsaaminen on vaikeaa tai sen muotoon koneistaminen, viilahommiksi menisi. Alkujaan on ollut 40 mm, nyt kaikkea 38 ja 40 välillä.

Mitäään sellaista laitetta tuskin on, millä sais ne koneistettua paikallaan vaikka 38 millisiksi.
 
Just meinasin laittaa mut @pajs ehti ensin, toi on jo protason koneistusta, kun puhuit pielavetisistä niin vunteeraan millä saat vaikkapa magneetiiporan kiinni ja pitkä kuppiterä/reikäsaha jolla koneistat sen akselin sopivaan kokoon jonka voit sitte holkittaa teräsholkilla, kemiallinen metalli völiin ja tyvipuolelta pikkasen kemppiliimalla liimaten.
 
Runkoon kiinni hitsatut patarautaiset telin akseliton kuluneet. Täytehitsaaminen on vaikeaa tai lähinnä sen muotoon koneistaminen, viilahommiksi menisi. Alkujaan on ollut 40 mm, nyt kaikkea 38 ja 40 välillä. Kävi mielessä tuollainen pielavetinen, että laittaisi akseliin ir-holkit. Mutta millä kiinni väljään akseliin? Meneekö ihan ...tuix, jos ne juottaa vaikka hopialla sillein, että rako sisältä täyttyisi mahdollisuuksien mukaan. Karkaisu kärsii, mutta on ne nytkin patarautaa. Vai kestäisikö jollain kemiallisella metallilla? Telissä on muistaakseni 50 mm putki, niin siihen löytyisi sitten 45/50 pronssiheloja. Muistelisin ainakin tuon 50 mm, kun olen pronssista sorvannut heloja.

Parashan olisi uusia akselit, mutta ei ole ihan niosautushomma suoraan saada. Ja nekin joskus kuluu, uusiin akseleihin voisi kyllä karkaistut holkit laittaa lämpösovitteella.

Siis tuollaiset holkit jos sais akseliin.

Rakenteeseen kiinni hitsattu patarauta-akseli on kulunut. Täytehitsaaminen on vaikeaa tai sen muotoon koneistaminen, viilahommiksi menisi. Alkujaan on ollut 40 mm, nyt kaikkea 38 ja 40 välillä.

Mitäään sellaista laitetta tuskin on, millä sais ne koneistettua paikallaan vaikka 38 millisiksi.
Mää tein sillai jotta hommasin 40mm akselia joka riitti rungon läpi molemmille puolille.
Reikäsähalla tein 40mm reijät siitä mistä akseli tulee keinuteliin ja sisäpuolelta poltin plasmalla sopivat reijät.
Hitsasin molemmilta puolilta akselin kiinni.
Kun oli jäähtynyt niin rälläkällä askseli poikki.
Tollai saa ainaskin linjaan.
Akseli oli jotain vähän kovenpaa.
 
Mää tein sillai jotta hommasin 40mm akselia joka riitti rungon läpi molemmille puolille.
Reikäsähalla tein 40mm reijät siitä mistä akseli tulee keinuteliin ja sisäpuolelta poltin plasmalla sopivat reijät.
Hitsasin molemmilta puolilta akselin kiinni.
Kun oli jäähtynyt niin rälläkällä askseli poikki.
Tollai saa ainaskin linjaan.
Akseli oli jotain vähän kovenpaa.
Jätitkö sen kauluksen mitä vasten teli tulee? Eikö se ole sorvattu samasta kappaleesta kuin akseli? Eikö siinä joudu poraamaan koko kynkän läpi umpirautaan?
 
Jätitkö sen kauluksen mitä vasten teli tulee? Eikö se ole sorvattu samasta kappaleesta kuin akseli? Eikö siinä joudu poraamaan koko kynkän läpi umpirautaan?
Katkasin akselin varmaan kahteen sentiin ja tein apuvälineen millä sain tehtyä reijän akselin keskelle reikäsahan terälle.
Ja sitten vielä lyhensin akselin jalan tasaan, sitten porasin 40mm terällä akselia pois jalasta.
Ei sitä muistaakseni syvälle tarvinnut porata.
Plasmalle sisäpuolelta pätkä pois.
Kauluksen hitsasin prikasta.
 
Katkasin akselin varmaan kahteen sentiin ja tein apuvälineen millä sain tehtyä reijän akselin keskelle reikäsahan terälle.
Ja sitten vielä lyhensin akselin jalan tasaan, sitten porasin 40mm terällä akselia pois jalasta.
Ei sitä muistaakseni syvälle tarvinnut porata.
Plasmalle sisäpuolelta pätkä pois.
Kauluksen hitsasin prikasta.
Eli tuliko telit nyt prikan paksuuden verran ulos päin? Sillä ei kyllä mitään merkitystä ole.
 
Telan otan pois ja laitan päälle katkomatta. Menee kohtuullisen helposti kun laittaa takatelin kanssa yhtäaikaa. Liinasta tai ohuesta köydestä lenkin, millä telan vetoreiän kautta voi telin nivelpisteestä kirrata taljalla takavaunusta. Nyt keksin sorvata työkaluksi 40 mm akselista kartion, missä on M12 sisäkierre. Sen kun laittaa teliakselin päähän, niin teli ohjaantuu hyvin paikoilleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärsin, että se kynkkä on kotelo, jonka kylkeen on hitsttu akselin tumppi. Eikö sitä kaulusta vasten tule stefan huullos?

Telien saranatapit ajattelin holkittaa samoin kuin @LPR tuossa mainitsi.
Ne messinkiset liukulaakerit vaikutti paksuseinämäisiltä tai sitten tulkitsin väärin. Meinasin prässätä ne pihalle sorvata sisäpinnalta pyöreäksi.
 
Ymmärsin, että se kynkkä on kotelo, jonka kylkeen on hitsttu akselin tumppi. Eikö sitä kaulusta vasten tule stefan huullos?
Ei ole mitään stefaa, ainakaan alunperin. Meillä on tuo kone ollut liki uudesta, eikä ikinä ole ollut ja helat on ihan ulkoreunoilla, ettei mahdu. Stefoja tai O-renkaita olen miettinyt, ettei hiekka pääsisi niin helposti, kun kuitenkin liejussa ovat aina. Ne stefat pitäisi olla väärin päin, että estää veden/hiekan pääsyn ja rasva tulee rasvatessa ulos.
 
Joku irtorinkula mulla oli tuossa yhdessä jonka otin viimevuonna irti.
Jossain koneessa töissäkin saattoi olla päittäislevyt sisäpuolella, mutta se oli varmaan 2020 tai sitten erään muun asiakkaan harvinainen 2000. Yhdessäkään 1020:ssa en muista olleen. Eikä kyllä mun mielestä kuulu olla alkujaan. Noitakin koneita oli mun taloon tullessa jo 10-15 v. muut sepittäneet, niin ihan mitä vaan voi olla.
 
Tuossa oli muuten @Maukka viritys.

 
Ja olihan siitä keinutelistäkin kuvat. Taisin muistella pyörien laakereiden stefoja!?
Messinkiholkissa taitaisi riittää seinämää.

 
Kyllä noi mun akselit oli kans aika montulla.
Mutta hyvin suoristu.Näytä liitetiedosto 145474
Ai miten ehjä runko. Tuosta on ollut hyvä tehdä. Meillä oli tuo takarunko parsittu maatilahitsillä jo silloin kun se tuli meille vajaan vuoden ikäisenä. En tiedä miten sillä oli ajettu, kun vajaassa vuodessa oli välinivel jouduttu parsimaan joka saumasta ja tuo takarunko oli turattu. On se kyllä ollut käytössäkin, kun oli melkein tuhat tuntia ajettu. Se on melkoisesti tuollaiselle pikkukoneelle alle vuoteen. Nosturistakin oli saatu pylväs poikki.
 
Ei pitäisi mopolla mahdottomia yrittää.
Ja kuormaimen käytössä vipujen käyttäjällä on iso merkitys.
Ettei käytä kuten eräs jo dementoituva ukko mettäkärryn kuormainta käytti, että jotain liikettä kun tehdään, niin vivussa ei ole kuin se kaks eri asentoa, nollilla tai ( ainakin lähes ) täysillä.
Saatanallisia heilahdusrasituksia silleen käyttäen vaan saa aikaiseksi, koko rakenteelle.
 
Ei pitäisi mopolla mahdottomia yrittää.
Ja kuormaimen käytössä vipujen käyttäjällä on iso merkitys.
Ettei käytä kuten eräs jo dementoituva ukko mettäkärryn kuormainta käytti, että jotain liikettä kun tehdään, niin vivussa ei ole kuin se kaks eri asentoa, nollilla tai ( ainakin lähes ) täysillä.
Saatanallisia heilahdusrasituksia silleen käyttäen vaan saa aikaiseksi, koko rakenteelle.
Tuo oli ollut jossain Pohjanmaalla jonkun isomman kartanon tai maatilan käytössä. Varmaan rengit ajaneet mistään mitään välittämättä. Ja erikoispitkät pankotkin oli, että muutenkin hentoiseen koneeseen saadaan isompi ylikuorma. Meillä lyheni pankot puoleen ensitöikseen. Noita ei liikaa ollut silloin syksyllä -85 myynnissä, kun 1020 oli tullut vasta -84 markkinoille. Vissiin ihan ekat tuli -83 puolella. Ja vähän kiire oli löytää, kun Mantan jäljiltä oli tuhat mottia tuulenkaatoja nutullaan. Ja sillein levällään, että isolle koneelle olis pitänyt varmaan useampi sata mottia tehdä ajouria. Moni muukin noita Mantan korjuuseen halusi ostaa. Niitä vanhoja tonnisia olis ollut, mutta tuo 1020 on jo melkoisesti kehittynyt. Uuttakin harkittiin, mutta toimitusaikaa ja hintaa olis ollut melkoisesti enemmän. Ihan tarkkaan kaikkia nyanssia en tiedä, kun olin silloin 12 vee. Kurikastahan tuo tuli Saaren velloksilta. Oli tullut vissiin Telakarhuun vaihdossa. Terrinhän oli jo silloin Valmetille/Nordracille Saaret myyneet.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös