Terri
- Viestiketjun aloittaja borg
- Aloituspäivämäärä
Kait ne jotain erkautuskarkaistua ovat.
onko ne kahdella erillisellä soirolla vai yhtenäinen matto johon puhkottu vetoreiät?
Jos erilliset ni ei se nyt ihan ameriikan temppu ole saada pultinreiät tasan kohdakkain, vaatii vaan hieman askartelua jotta on välineistö kasassa.
Ohjari rautoja voinee tehdä prässillä ja hitsaamalla sopivasta raudasta?
Lukumäärällisesti niitä toki on paljon mutta vähän päivässä on paljon kk.
Kaksi eri hihnaa on. Mulla tosiaan on melko hyvät rauta talvitelat, niin niistä kyllä kokeilen madaltaa, jos sais ympäri vuoden toimivat telat. Ei ole tuo telojen vaihto syksyin-keväin mun lempipuuhaa. Jos menee ...tuix, niin sitten korjaillaan noita ja jäljelle jää vielä yhdet osin puretut kerätelat, mistä saa jotain varaosia ja yhdet alumiiniset talvitelat.
Miten siinä reikälöiden teossa mattoon muka vois tulla kymmenien millien heitto ?
Voi siinä jokunen milli tulla jos ei ajatuksen kanssa tee, kymmeniä ei kovin helposti.
Mutta kun soirot rei’ittää päällekkäin ja tekee vielä telineen tai ”apupöydän” pylväsporakoneeseen ni aika heitottomasti ne saa kyllä.
Apupöytään kun vielä laittaa tapit sitä edellistä reikäparia varten niin jakokin pitää kutinsa.
Vähän vastaavanlaisia joskus tehny ja ihan hyvin sattunu kohdalleen.
Sapluuna kalikalla myös ihan vaneripöydällä osuu hyvin kohdalleen kun nuissakin terrin teloissa ohkanen remmi kyseessä.
Jos on vaikka sata reikää, ja jokainen heittää 0,5 mm, niin tuleehan sitä.
Miten voi mitta niin heittää ??
Jos lähdetään pisteestä A -> tekemään reikiä vaikkapa 100mm jaolla, niin mitan alkupää pidetään lähtökohdassa kokoajan, ja nasautetaan reiät sitten 10 - 20 -30 - 40 - 50 - 60 -70 - jne -> vaikkapa 990cm kohdalle, ja se mitan alkupiste pysyy kokoajan siellä alkupään ekareiän kohdalla, joka on siis lähtöpiste.
Ei siinä voi esim tuolla 10m matkalla juurikaan milliä isompaa heittoa millään tulla tehdyksi.
Jollei ole sokea kuuromykkä kädetön rampa tekemässä ?
Jos lähdetään pisteestä A -> tekemään reikiä vaikkapa 100mm jaolla, niin mitan alkupää pidetään lähtökohdassa kokoajan, ja nasautetaan reiät sitten 10 - 20 -30 - 40 - 50 - 60 -70 - jne -> vaikkapa 990cm kohdalle, ja se mitan alkupiste pysyy kokoajan siellä alkupään ekareiän kohdalla, joka on siis lähtöpiste.
Ei siinä voi esim tuolla 10m matkalla juurikaan milliä isompaa heittoa millään tulla tehdyksi.
Jollei ole sokea kuuromykkä kädetön rampa tekemässä ?
Nykyisissä Terreissä hihna on 5 kankainen 10mm paksu. 1000 oli käsittääkseni joku vahvuutta kuvaava luku siinä. Sitä on Halikon kumipalvelussa hyllytavarana. Yhden hihnan olen porannut ja ei ollut erityisen vaikea. Isotöinen kylläkin.
Yksi tehtaan reijittämä hihna oli mitä pystyi käyttämään mallina. Eikä ne reijät siinäkään ihan täydellisiä ollut.
Sanoisin kyllä että itse pystyy tekemään yhtä hyvän.
Hihnojen ristimitasta aloittaa, ja mittaa reunimmaisen reijän etäisyydet aina ensimmäisestä juuri niinkuin Jussi edellä sanoi. Laittaa telalapun suoraankulmaan ja sen avulla poraa loput reijät.
Hihnat kannattaa kiinnittää telalapuilla laudoista tehtyyn työtasoon niin ne pysyy työn ajan suorana. Kun kaikki laput on paikoillaan, ottaa laudat pois alta ja laittaa sisäpuolen ohjurit.
Tela sinäänsä sietää lappujen välistä mittaheittoa. Oleellista on että telalaput kulkee suorassa kulmassa, muuten ne muljaa etummaisen ja takimmaisen pyörän kohdalla taittuessaan. Siihen on kiinnitettävä huomiota jos sekalaisista kuljetinmattoista askartelee.
Yksi tehtaan reijittämä hihna oli mitä pystyi käyttämään mallina. Eikä ne reijät siinäkään ihan täydellisiä ollut.
Sanoisin kyllä että itse pystyy tekemään yhtä hyvän.
Hihnojen ristimitasta aloittaa, ja mittaa reunimmaisen reijän etäisyydet aina ensimmäisestä juuri niinkuin Jussi edellä sanoi. Laittaa telalapun suoraankulmaan ja sen avulla poraa loput reijät.
Hihnat kannattaa kiinnittää telalapuilla laudoista tehtyyn työtasoon niin ne pysyy työn ajan suorana. Kun kaikki laput on paikoillaan, ottaa laudat pois alta ja laittaa sisäpuolen ohjurit.
Tela sinäänsä sietää lappujen välistä mittaheittoa. Oleellista on että telalaput kulkee suorassa kulmassa, muuten ne muljaa etummaisen ja takimmaisen pyörän kohdalla taittuessaan. Siihen on kiinnitettävä huomiota jos sekalaisista kuljetinmattoista askartelee.
Kaikkea sitä, kaivulaite Terriin?
Bankun telat, hydrauliveto kötöstelty.
m.nettikone.com
Bankun telat, hydrauliveto kötöstelty.
Vaihtokoneet - etsi työkoneita ja kuljetuskalustoa - Nettikone
Nettikone - Kuljetuskalusto Maarakennus Maatalous Materiaalinkäsittely Metsäkoneet Työstökoneet
m.nettikone.com
Soiden ennalliatamis työkalu ojien tukkimiseen.Kaikkea sitä, kaivulaite Terriin?
Bankun telat, hydrauliveto kötöstelty.
Vaihtokoneet - etsi työkoneita ja kuljetuskalustoa - Nettikone
Nettikone - Kuljetuskalusto Maarakennus Maatalous Materiaalinkäsittely Metsäkoneet Työstökoneet
Suomi on muuten maailman eniten ojitettu maa, katsokaapa maastokarttoja niin sinistä viivaa riitää.
Asiakkaalla oli Mara takavaunussa. Eipä montakaan kertaa käytössä ollut, kun jäi pihan perille.Mäkin aikoinaan suunnittelen kaivuulaitteen asentamista takavaunuun.
Onneksi jäi totettamatta
Pasipa
Kansalainen
Terri 1000 jäi isältä nyt nuoremmille käyttöön. Isompi huolto ja kyllä kelpaa taas harrastella puuhastella.
Kyllä nyt ymmärrän kun vähän aikaa tuolla touhuillut että miksi isä ei "päästänyt" meitä poikia tuolla touhuileen.
Onhan se mahtava peli kun saa vielä kunnolla huollettua. Varaosien metsästelyä ja osaavien korjaajien metsästely käynnissä Rovaniemen suunnassa.
Kyllä sitä kädet syyhyää että pääsisi vähän testaileen.
Kyllä nyt ymmärrän kun vähän aikaa tuolla touhuillut että miksi isä ei "päästänyt" meitä poikia tuolla touhuileen.
Onhan se mahtava peli kun saa vielä kunnolla huollettua. Varaosien metsästelyä ja osaavien korjaajien metsästely käynnissä Rovaniemen suunnassa.
Kyllä sitä kädet syyhyää että pääsisi vähän testaileen.
II variaattorin vimputusta katsellut. Teetti oikein ulosvetäjän, oli edellisen sepän jäljiltä lukitteella kiinni.
Lautasen heitot pitää vielä katsoa erikseen, mutta akseli heittää päästään millin kierroksella.
Saisikohan tehtyä tunkin millä pään oikoo, vai irti ja prässiin?
Lautasen heitot pitää vielä katsoa erikseen, mutta akseli heittää päästään millin kierroksella.
Saisikohan tehtyä tunkin millä pään oikoo, vai irti ja prässiin?
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
Samankaltaisia viestiketjuja
