Tig hitsaus

Motonetista ja se on 11 litraa se pullo. Agan pullo on 10 litraa.

edittiä.. tuossa vielä linkit http://webshop.industriacenter.fi/product/1011/aga-unicyl-argon-kaasupullo-10l ja http://www.motonet.fi/fi/tuote/7898...itsaussuojakaasu-TIGMIG-11L-KAYTTOOIKEUSPULLO Agan pullo tarttee vielä mittarit mitkä moponetin pullosta löytyy valmiiksi.

töppäsin kun ostin paineensäätimen kysymättä etrasta hintaa,sieltä saa agan pullot ja mittarit ja argonin halvemmalla kuin motonetistä.
 
Tuo venäläisen alumiinin hitsaus DC-TIG:illä on kyllä mielenkiintoinen. Tuossa oli mainittukin tuo napaisuus DCEN=electrode negative, eli normaali DC-maadoitus. Alumiiniahan hitsataan DC:llä plus elektrodilla heliumilla, mutta siinä tulee tuo 2300K:n lämpötila joka tarvitaan aluminioksidin (Al2O3) hajoamiseen.

Tuo OK96.50 on valualumiinipuikko ja valuahan tuo oli hitsattavakin. Noissa alumiinioksidin sulamislämpötilaa laskevissa katalyyteissä on vain kryoliittia (=puikon flurifluoridipäällyste) joka on aika myrkyllistä. Puikot on myös hintavia, mutta selvästi toimii.

Nyt kun noita lämpökäyriä katselin niin alumiinikarbonaattikin näyttää katoavan 2600K kieppeillä -> saattaisi jopa onnistua sopivalla co2/ar seoksella, täytyypäs kokeilla...

Korjaus: heliumin kanssa käytetään näköjään myös DCEN eli elektrodi miinuksessa. Ilmeisesti heliumi ei jäähdytä kappaleen pintaa kuten argon joten tuo oksidikerros sulaa hallitusti ennen kuin alumiini höyrystyy. Normi DC tigillä (DCEN+argon) oksidikerros ei kyllä sula hallitusti. Tuo oksidin sulamislämpötila on n.2070C astetta ja kun alumiinin höyrystymislämpötila on vain 2470C niin sulamisen hallinta alumiinin hitsauksessa on aina tarkkaa. Tuossa on vielä kummaa se, että alumiinin oksidi ei pelkisty hiilellä eikä oksidi vielä hajoa edes sulamislämpötilassa. Valokaaressa katodilla 11000C ja anodillakin 8000C joten lämpö sinällään riittää mutta anodilla lämpä leviää laajemmalle alalle jolloin oksidi sulaa helpommin DCEN maadoituksella (=Mig-maadoitus).
 
Viimeksi muokattu:
Kävin hakee Etrasta argon pullon,ja kun ostin aiemmin sen kempin oman tig polttimen,niin pääsen koittaa huomenna miten hankalaa on lift sytytyksellä olevalla koneella hitsata.
 
Etsin peruskoulukäyttöön tig-hitsiä, jolla pystyisi myös alumiinia hitsaamaan. Mikä olisi helppokäyttöisin kone, jonka käytön ymmärtää lyhyelllä opastuksella? AC/DC kone ilmeisesti oltava. Osassa mainostavat levyn vahvuuden mukaan säätöjä. Esabilta löytyy testivoittaja Esab CaddyTig 2200i AC/DC.. vai lötyykö parempia vaihtoehtoja?
 
Hitsauksen eri säätöjen hahmottamista ehkä auttaa parhaiten kone, jonka etupaneelissa näkyy mahdollisimman selkeästi, mihin mikäkin säätö vaikuttaa. Joissakin koneissa mitään visuaalista yhteyttä toimintoon ei ole näkyvissä, joten asian mieltäminen menee aika abstraktille tasolle. Tässä esimerkki:

Digital Tig500 front panel.webp


Yleensä etupaneelit kärsivät tilanahtaudesta ja sen takia säätimien sijoittelu voi olla epäloogista. Tämäkään kuva ei ole mikään malliesimerkki, onpahan vain tavanomainen kuva aiheesta.

Alumiinin TIG-hitsauksessa ei sinänsä ole mitään erikoista, jos jättää pulssittamiset ja kaikki eksoottiset ominaisuudet tyystin pois. Näin kannattaa aina alussa tehdäkin. Ainoaksi eroavuudeksi DC-hitsauksesta jää oikeastaan vain balanssin säätö ja senkin voi sivuuttaa kun sopiva asetus on tiedossa. Säädetään vain virtaa ja hitsataan. Yksi nuppi siis riittää, oli kone mikä vain.

Jos kuitenkin haluaa hitsata ohuehkoa materiaalia, onnistua siinä ja opettaa kaikki asiaan liittyvät kommervenkit, niin oikotietä onneen ei ole, oli kone mikä tahansa. Teoria pitää olla miellettynä, sitä pitää osata soveltaa käytäntöön ja sitten välittää tieto ymmärrettävästi oppilaille. Siinä tuo looginen ja ymmärrettävä etupaneeli on suuri etu.

Erilaiset muistipaikat, yms. toiminnot näkisin lähinnä ongelmia aiheuttavina lisäominaisuuksina. Jonkin nappulan vikapainallus saattaa sotkea homman kun tyystin eri arvot pomppaavat peliin. Ominaisuudesta on hyötyä lähinnä yhden tai kahden käyttäjän vakiintuneessa käytössä. Toisaalta voi sitä käyttää opettamiseenkin, jos rima on matalalla ja halutaan vain käyttää valmiita säätöjä sen kummemmin asiaan paneutumatta.

Viime kädessä koneen pitää olla opettajalle selkeästi avautuva, ettei olisi itse pihalla kuin puistotäti. Opettaminen kun onnistuu kunnolla vain kun itse osaa.
 
Tuo Esab on varmasti ihan hyvä valinta. Hitsausvirran säätö materiaalin paksuuden mukaan automaattisesti on mielestäni myyntiargumentti, jolla tähdätään siihen asiakaskuntaan, joka muuten kokee laitteen käytön arvoitukselliseksi. Käytännön hitsaustyössä sillä ei oikein ole merkitystä. Sanoisin, että järjestelmäkameroissa "paina-nappia-ja-kamera-tekee-kaiken-eikä-sinun-tarvitse-osata-mitään"-ohjelma on vastaava.

Kun hitsaa hetken eri asennoissa ja erilaisia liitosmuotoja, huomaa ettei asetus voi olla kohdallaan pelkästään aineenvahvuuden mukaan.
 
Etsin peruskoulukäyttöön tig-hitsiä, jolla pystyisi myös alumiinia hitsaamaan. Mikä olisi helppokäyttöisin kone, jonka käytön ymmärtää lyhyelllä opastuksella? AC/DC kone ilmeisesti oltava. Osassa mainostavat levyn vahvuuden mukaan säätöjä. Esabilta löytyy testivoittaja Esab CaddyTig 2200i AC/DC.. vai lötyykö parempia vaihtoehtoja?

Jos on rahaa laittaa osta Kemppi,ja jos on paljon laittaa osta Fronius,ja jos haluat halvalla kiinakloonin,niin Expondon koneet on halvimmmat joissa on kaikki ominaisuudet.
Kattelin tänään netistä kehuja ja haukkuja siitä firmasta,mutta en löytäny yhtään,aion itte ostaa sieltä ac dc tig koneen,
 
Hitsailin Kemppi evo invertterillä tig kolvi kiinni,ja täytyy sanoa että kemppi toimii hienosti,ei se lift sytky mitään oisoa haittaa tee,paljon isomman haitan tekee siltausvaiheessa se että ei voi virtaa katkoa.
Tulikin mieleen kysyy että tietääkö joku saako siihen Kemppi omaan polttimeen kaukosäätimen kun siinä on sellanen kansi päällä.

20161225_152640.webp
 
Morjens, kävin viime syksynä varmaan saman tien kuin Kai Simola; raapaisutiggiä, kaukosäätöä ja niin edelleen. Tässä pari omaa huomiota;

Raapasutigillä aloitus sujuu ihan ok, kun oppii tekniikan. Itseäni kävi häiritsemään lopetus eli väkisin tuli kraateri kun kolvia pitin nostaa lähes 5-10cm ennankuin valokaari katkesi. Happea pääsi sulaan.
Rakentelin myös Kempin käsikaukosäätimen ja se oli hyvä oikeita virtoja etsiessä, mutta älyttömän vaikea lisäainelangan kanssa samassa kädessä. Lähinnä kätevä opettelussa että voi kokeilla ns. lennossa eri virran vaikutusta hitsaukseen.

Lopulta kun tuo lopetus meni aina v-tuiksi, aloin suunnitella kytkintä, jolla maa katkaistaisiin polkaisemalla. Suunnittelu keskeytyi verottajan palauttaessa ne rahat jotka sinne vuonna 2015 olin lainannut. Ei muuta kuin parikymmentävuotista haavetta toteuttamaan.

Joku fiksu sanoi että kun on AC-mahdollisuus, tulee tehtyä alumiinista asioita, jotka ennen teki teräksestä. Pohdin, että jos nyt ostan dc-tigin ja myöhemmin aion vaihtaa sitä, ei siihen kuitenkaan ole ns. taloudellista mahdollisuutta.

Pietarissa käydessä oli syksyllä silmiin osunut Kiinalainen ac/dc tiggi, mutta kun eivät suostuneet neuvottelemaan hinnoista piiruakaan, jätin koneen noutohommat sikseen. Expondostakin katselin koneita, mutta sen verran tuli aikoinaan ulkomailta ostaessa tappelua (digikameroita briteistä), ja kun kuulin Everlasteissa olleen takuutapauksia, päädyin Suomalaiseen jälleenmyyjään.
(joitakin muita keskusteluja lukeneena lisättäköön tähän; brittiläinen myyjä veti rahat, mutta tavaraa ei kuulunut, kunnes otin yhteyttä euroopan kuluttajaviranomaiseen ecc.fi ja tivasin kymmenennen kerran rahojani. Palauttivat rahat melko nopeasti. Jotain tehoa tuossa laitoksessa oli.)

LapinPultti olisi myynyt halvimmalla, mutta pedaali piti saada samaan konkurssiin, joten tilasin JForcelta suoraan.

Kaverini hitsaa ammatikseen ja sanoi ettei polkimella tee mitään, mutta opettelussa ihan mukava. Toisaalta, tuolla ammattikäytössä nuo tuntuvat hitsaavan aina samaa materiaalia aamusta iltaan, joten kun säädöt ön kerran haettu, ei niitä tarvi rukata. Polkimella aloituksen saa hakea rauhassa ja esim. alumiinissa saa aloitettua sulan, antamalla hieman suuremman virran ja jatkamalla pienemmällä. Levyn reunaa lähestyessä voi ajoissa pudottaa vähän pienemmälle ettei käy vahinkoa. Silloitukset saa polkaisemalla nopean pulssin ja äkkiä alas. Lopetukset voi tehdä polkimella sen pituisina kuin on tarpeen ja polkimen kanssa voi käyttää kevyitä kolveja, joissa ei ole nappeja tms. tuomassa turhaa kokoa ja painoa.

Käyttöpaneelissa itse arvostan potikoita. Niistä näkee heti missä arvossa mikäkin on ja en ole kaivannut tarkempia säätöjä. Nuo napsuteltavat digitaalikäyttöliittymät ovat ärsyttäviä kun jos haluaa vaikka tarkistaa downslopen, täytyy naputella ledivalo oikeaan kohtaan eikä arvoja näe heti. Itselleni on helpompi mieltää esim. 5-250Hz potikan asennosta klo 12 että hertsejä on pelissä likimain 122. Jos lipsahtaa 130 tai 115 niin ei omassa käytössä näy hitsausjäljessä yhtään. Muisti olisi kiva, mutta olen ajatellut että parempi oppia säätämään noita kuin kokeilla joku hyvä konfiguraatio ja käyttää sitä jatkossa aina - ymmärtämättä miksi.
 
Kaverin kempak tig 200 dc koneessa on kolvi jo lähes siinä kunnossa että vaatisi uusinnan. Parinsadan koneeseen ei kuulemma viittis ostaa yli 200 uutta kolvia niin sanoin että minä voin katella ebay:n tarjontaa. Tietääkö joku mitkä nuo liittimet on tarkalleen, että sattuis oikeat kun katselee netistä?
 
Itse itselleni vastaten...eli ongelma on siinä että Kempakissa on 4-napainen liitin ja uudemmissa lienee 2-napainen. En äkkiseltää löytänyt mitään adapteriakaan ja en tiedä miten onnistuis johtoja tinailemalla suoraan vanhaan liittimeen.
 
Eikö siinä oo ihan avattava liitin. Joten tinaamaan vaan. Tai piuhat poikki ja tinaus sekä kutistesukka.
 
Kempeissä on yleensä Amphenol-liitin. Ne ovat mukavan avaria sisältä, helppoja tehdä muutoksia.
 
Vaihda pelkkä kolvi? Vai onko piuhatkin vaihtokunnossa?

Uusi kolvi löytyi jo.

Itse menin ja ostin kiinalaisen tigin käytettynä. Kone on 6 vuotta vanha ja sillä on hitsattu yhden 20l suojakaasupullon verran. Tulin ostaneeksi kun kaverin piti päästä talokuvioiden takia romppeista eroon. Maksoin 180€ niin ei tuossa kovin korkealta tipahda jos hajoaa. En vaan osaa laittaa kunnolla noita säätöjä. Päävirran osaan säätää mutta muuten on aika stetsonista vedetty nuo asetukset.

Ymmärtääkö joku näistä enemmän tai löytyykö jostain ohjetta? En ole löytänyt itse.

IMG_20180117_113623.webp


Ensimmäinen hitsaus pari päivää sitten ja jälki oli tämän näköistä. 4 tai 5mm lattoja.

26857309_882618745250736_1366798397_n.webp
 
Starttivirta (startstrom) pienemmäksi. Loppuvirta (schlubstrom) samaksi. Stromabsenkungia lisäisin pykälän. Gasnachlaufia 2 pykälää lisää.

Tuo kaavio on selkeä. Ylärivissä virtasäädöt ja alarivissä aikasäädöt. Aloittaessa tulee kaasua hetken, ennen kuin valokaari syttyy. Tarkoitus saada hapeton alue electrodin ja hitsattavan kohdan ympärille. Sitten syttyy valokaari pienelle virralle ja ehtii vielä kohdistamaan sen oikeaan kohtaan. Seuraavaksi virta lähtee nousemaan päävirraksi asetettuun arvoon. Tämä nousu tapahtuu asettamassasi ajassa. Samalla hitsattava kappale esilämpiää. Seuraavaksi hitsataan päävirralla niin pitkään kuin haluaa.
Lopettaessa lähdetään laskemaan virtaa alas loppuvirtaa kohden. Asettamassasi ajassa. Lopuksi pidetään valokaarta hetki yllä, sammutetaan se ja valutetaan suojakaasua vielä hetki hehkuvaan sulaan sekä hehkuvan elektrodin suojaksi. Kolvi pitäisi pitää paikallaan kunnes kaasuntulo katkeaa kokonaan.

Näyttää että lopussa on kraateri eli virta katkennut liian nopeasti ja ehkä happeakin päässyt kuumaan sulaan. Siksi syntynyt monttu, joka voi olla alkukohta josta hitsaus lähtee murtumaan. Ja painesäiliöissä saattaa vuotaa tuosta kohdasta.
En ole mikään ammattilainen, joten korjatkaa joku, jos neuvoin pieleen. Mutta näin itse säätäisin.
 
Kiitokset TTA:lle hyvistä neuvoista. Pitää tänään säätää ja kokeilla. Älysin äsken googletella noita saksankielisiä nimiä ja nimenomaan suomenkielisiltä sivuilta. Onhan noita koneita eri harrastajat hommanneet ja Finnbikersien sivuilla oli tälläinen ohje:

sprühlichtbogen = varmaan puikkohitsauksessa käytettävä lisävirtasäätö, ei vaikutusta

startstrom = aloitusvirta, väännä nollille
schweißstrom = hitsausvirta, en tiedä mitä olet hitsaamassa mutta ainakin 100 A
impulsstrom = pulssivirta, laita tämä samaan kuin tuo hitsausvirta
schlußstrom = lopetusvirta, väännä nollille

gasvorlauf = esivirtaus, puoli sekuntia esim.
stromanstieg = virran nousuaika, ite yleensä hitsaan semmosia kohtia että vääntäsin nollille
impulsweite = hitsausvirran ja pulssivirran suhteellinen osuus, nyt kun ne virrat on samat niin ei merkitystä tällä namiskuukkelilla
impulsfrequenz = pulssituksen taajuus, tälläkään ei nyt merkitystä

stromverlagerung = +/- napaisuuden suhde, tämä onkin arpapeliä mitenkä päin se potikka toimii, ite kokeilisin vääntää vastapäivään, jos wolframi häviää niin sitten toiseen suuntaan, tuolla 100 A yläpuolella en vääntäisi yli 25 % tästä namikasta, oikeestaan sen verran vaan tarvii että ihan näkemällä näkee mitenkä se oksidikerros lähtee pois valokaaren läheisyydestä

stromabsenkung = virran laskuaika, saa olla aika paljon ettei lopetuksessa alumiini rupea kummittelemaan, vähintään 3 sekuntia

gasnachlauf = jälkivirtaus, laita ainakin 4 sekuntia
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös