Tig hitsaus

Pienellä suojakaasuvirtauksella saadaan hitsauspisteeseen/kohtaan riittävä suojakaasuvirtaus, kapeammilla parempi näkyvyys esim nurkkakohteisiin tai muutoin ahtaisiin paikkoihin, sekä juurikin piena tai yli 90ast olevissa kappaleissa pääsee polttimella lähemmäs kohdetta.
Isommat tasaiselle levylle päittäissaumoihin ja tyystin tyvenessä sisätilassa.
Suojakaasun liika voimakaskaan virtaus ei ole hyväksi hitsaustapahtuman kannalta
 
Se kaasulinssi saa sen suojakaasun meneen hallitummin hitsaustapahtuman kohteeseen eikä leviä laajalle alalle.
Ja linssin kans voi pitää elektrodia aikas pitkällä kun hitsaa kaposeen , vaikeapääsyiseen rakoseen.
 
Tarttis myös Ladekilta tilailla osaa borgilta hommattuun TTM - 15 koloviin, tuntuu vaan naisväki keksivän puuhaa siihenmalliin että suorastaan haittaa harrastustoimintaa..:D
 
Tossa eka jonkunlainen pätkä 20 vuoden tauon jälkeen 2mm peltiin,yrityksenä saada tunkeuma kohdilleen ja vedetty niin että en tue käsiä pöydän reunaan.
Voin sanoa että on tosi makeeta kun sen wolframin saa tarpeeksi lähelle perusainetta ja sitä lisä ainetta sinne sulaan.
En uskalla lyödä yhtään vetoa saanko homman haltuun,kun ikä ja silmät on se mitä on.

Siinä on päältä ja alta sama levy,toinen reuna vasemmalta ja toinen oikealta vedetty.
Se tunkeuma on jossain kohtaa kohtuullinen.




20161013_145445.webp
20161013_145500.webp
 
Jatkokysymys tohon mun edelliseen,eli kun otin 3mm levyä niin saan tunkeuman ja kuvun riittäväksi,mutta 5mm levyssä päittäin asetettuna ja railo tehtynä saan joko tunkeuman riittävän tai kupua tarpeeksi ,mutta en saa molempia samaan aikaan.
2,4mm wolframi ja virtaa olen lisänny 120A asti,,lisäainelanka on 2,4mm.
Pitääkö ottaa paksumpaa lisäainelankaa että sinne saa tarpeeksi tavaraa,tunkeumaahan saa virtaa lisäämällä.
 
Oliko railo V vaiko X ? Jos ilmeisesti V-mallinen railo, niin 1/3 korkeintaan pohjasta suorapintaisena ja paksuudesta johtuen etenemisnopeutta pitää pudottaa, railokulma/puoli sellanen 30-40ast ??
 
Oliko railo V vaiko X ? Jos ilmeisesti V-mallinen railo, niin 1/3 korkeintaan pohjasta suorapintaisena ja paksuudesta johtuen etenemisnopeutta pitää pudottaa, railokulma/puoli sellanen 30-40ast ??
Ne on suunnilleen tota mutta se ongelma tai kysymys on mitä pitää muuttaa että saa lisää kupua ja tunkeumaa.
Nyt käy niin että vaikka työnnän lankaa sulaan enemmän niin se valuu alas, eli tunkeuma kasvaa,mutta kupua ei tule lisää.
Pitää kai pyytää jotakuta näyttämään miten se täyttyy kerralla,jotta näen mitä itte teen väärin.
 
Myös polttimen suuntaus vaikuttaa, eli onko asento vetävä, kohtisuora, vaiko työntävä , valokaaren suhteen.....
 
Perjantaina tigatiin rosteria kasaan, mutta vaikealtapa se tässä tuntuu, kun yrittää miettiä selitystä, sanoiksi pukea, miten homma menee. Paljon harjoittelua ja senkin perästä harjoittelua. Näillä metodeilla ja kanssaeläjien kanssa tehdyillä live-sessioilla on asioita saanut selkäytimeen. "Erehdy ja ota opiksi" tyyli on elämänkoulussa ja suuressa nälässä ollut aika näpeä sanonta
 
Tässä kun on saanut työuran varrella katsella monen elääkseen hitsaavan hitsarin työä, niin pistänyt silmään että vaikka kokemusta olisi kymmeniä vuosia se ei välttämättä merkitse että kaikki kikat tulisi käytettyä.
Otanpa esimerkin. Tehtaalle tuli vuosituhannen alkuvuosina muutamien tuhansien neliömetrien laajennus sisältäen paljon rosterilinjoja. Putkiurakan saaneen firman työntekijä vanha ja kokenut mies, taisipa jäädä urakan jälkeen hetikohta eläkkeelle. Hänellä oli silmää hahmottaa asioita ja kykyä tehdä vaativia putkivetoja, hitsata ahtaissa paikoissa ja hankaleissa asennoissa. Semmonen rauhallinen ja turhia hötkyilemätön työntekijä. Saumat päällisin puolin "kuin tehtaassa tehdyt", ei noitumista.
Tuosta vajaa 10 vuotta ja tuli aika vaihtaa 132 kilowattiset paineilmakompressorit nykyaikaisempiin koneisiin. Tuon vaihdon aikana täytyi putkilinjoja vetää uusiksi, tekijänä samalla tavalla jo vanhempi putkimies, elämänkoulussa luokkia hitsaillut. Konsa itsellä piti olla hommassa mukana, sain silmäillä myös hänen käsien liikkeitä ja työtapoja. Siinä missä edellisen hitsarin mielestä piiloon jäävä osuus työstä ei merkinnyt niin suurta osaa työsuoritteessa, sekin oli tälle toiselle hitsarille merkityksellinen asia. Hitsaussaumat olivat putkien sisäpuoleltakin "kuin tehtaassa tehdyt", vailla röpelyyttä tai muuta. Tämä viimeisin hitsari käytti juuritahnaa...
 
Jokunen vuosi sitten oli kurssintynkä Hervannan vanhalla linjuritehtaalla, siellä pääsin näkemään sellaista aluTIGgausta mihin en kuuna päivänä kykene, alupaattitehtaalta kolme kaveria tuli jotain näyttötyötä tekemään ja treenasivat ylämäkeen paloihin, saumaa tuli ja vauhdilla, suoritus oli jotain voimistelun ja hitsauksen yhdistelmää...toimenpidettä seuratessa kävi kyllä selväksi että homma oli hanskassa, oikein hävetti kun itse kokeili niin sai vaan jotain klimppejä levyyn aikaiseksi..
 
Paattitehtaa kans olin yli 9 vuotta ja urakalla painettiin.:D
Tiggauksissa melkeen aina koneessa reilut virrat ja "säätö" tapahtu kahvanappulalla eläen, eli tehoa säädettiin hyväksikäyttäen koneen "lopetuksen virranlaskua" vaikkei lopetettu.
Ymmärtääkö tuota selitystä kukaa, hitsailut Froniuksen koneilla.:)
 
Huomasin kyllä tuon lopetuksella säätelyn kun vieressä kyttäsin, ei vaan omassa kropassa mennyt käskyt raajoihin oikea-aikaisesti, lankaa pitäisi ohjailla sulaan, kävelyttää kuppia ja vielä liipaisimellakin pelata samaan aikaan, ihan liikaa yhtäaikaisia toimintoja mun tikapuuhermoston suoritettavaksi :D
 
Jenkkivideoissa harrastavat tuota veivaamista. Sillä on nimitys "walking the cup". Kaasusuuttimen laitaa käytetään vemputuksessa tukena.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös