Tässä kun on saanut työuran varrella katsella monen elääkseen hitsaavan hitsarin työä, niin pistänyt silmään että vaikka kokemusta olisi kymmeniä vuosia se ei välttämättä merkitse että kaikki kikat tulisi käytettyä.
Otanpa esimerkin. Tehtaalle tuli vuosituhannen alkuvuosina muutamien tuhansien neliömetrien laajennus sisältäen paljon rosterilinjoja. Putkiurakan saaneen firman työntekijä vanha ja kokenut mies, taisipa jäädä urakan jälkeen hetikohta eläkkeelle. Hänellä oli silmää hahmottaa asioita ja kykyä tehdä vaativia putkivetoja, hitsata ahtaissa paikoissa ja hankaleissa asennoissa. Semmonen rauhallinen ja turhia hötkyilemätön työntekijä. Saumat päällisin puolin "kuin tehtaassa tehdyt", ei noitumista.
Tuosta vajaa 10 vuotta ja tuli aika vaihtaa 132 kilowattiset paineilmakompressorit nykyaikaisempiin koneisiin. Tuon vaihdon aikana täytyi putkilinjoja vetää uusiksi, tekijänä samalla tavalla jo vanhempi putkimies, elämänkoulussa luokkia hitsaillut. Konsa itsellä piti olla hommassa mukana, sain silmäillä myös hänen käsien liikkeitä ja työtapoja. Siinä missä edellisen hitsarin mielestä piiloon jäävä osuus työstä ei merkinnyt niin suurta osaa työsuoritteessa, sekin oli tälle toiselle hitsarille merkityksellinen asia. Hitsaussaumat olivat putkien sisäpuoleltakin "kuin tehtaassa tehdyt", vailla röpelyyttä tai muuta. Tämä viimeisin hitsari käytti juuritahnaa...
