4G LTE nettiyhteys ja antennit

[borg]

Uskoisin tuon johtuvan ihan siitä, että wlan ei yleensä pärjää nopeudessa langalliselle. Netin käytössä eroa ei useinkaan huomaa, koska nettiyhteyden nopeus on useimmiten se kuristava tekijä, ei wlan. 50 megaa on kuitenkin aika paljon ja siksi wlanin kuristava vaikutus alkaa jo näkyä.



Wlan-standardeja on monia, joista vanhimmat ovat jo aika hitaita ja saattavat jäädä jo toiseksi 50 megalle. Hämärä muistikuva on, että uudemmat siirtäisivät n. 150 megaa per antenni, jos sitten koneen pää pystyy samaan.



Itse kun siirtelen isompia tiedostoja verkkolevylle niin yleensä suosiolla kaivan verkkojohdon esille. Nopeus on wlaniin verrattuna moninkertainen.

 

[V361]

Nykyiset nopeimmat wlanreitittimet ajavat jo mainosten mukaan 300 megaa, mutta käytännössä konepään wlankortit/sovittimet määräävät paljon enempi sitä touhua.
Usbiin laitettavia on 150 megaisia, mutta vaativat tähän päästäkseen liitännän usb3 porttiin. Tietotekniikassa vanhat eli tän vuosituhannen wlanit koneissa ajaa kyllä 50 megaa.
Aina ei se nopeus riipu edes niistä sovittimista vaan sen tietokoneen käsittelykapasiteetti tulee jo sitten vastaan.
Tätä on testattu mm. siten, että gigan verkkokorteilla varustetut koneet liitettiin reitittimeen jossa joka reikä oli gigainen ja ulos oli 5 gigan kuitu. Kaikki liitäntäjohdot yms. asiaan vaikuttavat seikat olivat Cat6e kategorian hilppeitä.
Nythän teoreettinen tiedonsiirtonopeus on 1000 megatavua per sekunti. Ja se on teoreettinen, koska koneelta toiselle 1 gigan pääasiassa kuvia sisältäneen tiedostopaketin kopiointi kesti 6 sekuntia, eli todellinen tiedonsiirtonopeus oli alle 200 megatavua per sekunti.
Tämä testattiin sekä winkulan seiskalla että Ubuntu linuksilla ja nopeus oli kokolailla sama kummallakin käyttiksellä.
Epäilykset kohdistuivat sitten siihen, että yksinkertaisesti koneiden kiintolevyjen luku- ja kirjoitusnopeudet tulivat vastaan. Silloin ei ollut vielä ssd levyjä, olisi ollut mielenkiintoista testata niillä sama homma.

Mutta enivei, käytännössä ulkomaailman ihmeelliseen internettiin yhdistettäessä ei nopeuden nostosta ole paljoakaan hyötyä kun mennään sinne 25-30 megan huitteilla, siellä tulee jo palvelutrjoajan ja "antavan palvelimen" kaistarajoitus per käyttäjä vastaan..........ainoo tietysti on, että voi latailla useempaa välilehtee/leffaa/tms yhtä aikaa.

 

[Rokressi]

Saattaapa hyvinkin olla tuo syynä. Onko borgi nuo omat lte-nopeutesi testattu piuhan kanssa vai ilman?

 

[borg]

Wlan-yhteyden kautta mitattu.

 

[borg]

Lunta on paikat turvoksissa. Speedtest näytti kahta megaa downloadia ja alkoi jo masentaa, että näinkö tuo lumi vaikuttaa. Tuosta pusikostahan tuon signaalin pitäisi tulla läpi kahdeksan ja puolen kilometrin päästä tähän olohuoneen jalkalampun kupeeseen metrin korkeudelle.



Kyseessä oli kuitenkin ohimenevä häiriö. Hetken tukkoilun jälkeen tilanne oli tämä:



Kuitu olisi kiva, mutta kai tämän kanssa voi elää. Onpahan vaihtelua.

 

[V361]

Meinasin jo sanoo että moottorisahalla väylä josta kuso kulkee....

 

[Rassaaja]

Kannattaisi ehkä kokeilla laadukkaammalla verkkokaapelilla kuin se alkuperäinen. Meillä se keltainen piuha nakattiin mäkeen ja toinen piuha tilalle ja nopeus parani. Tuo 10/16 on ollut meilläkin se keskinopeus ja joskus käynyt jopa upload 30. Ruuhka-aikana voi olla upload 4 - 10 jonkin aikaa. Meilläkin tuo naapurin korkea kuusikko vastassa rajalla. Ei ole vaikuttanut nopeuksiin eri vuodenaikana kun olen seurannut. Nykyisin 3 tolppaa näyttäisi olevan kokoajan.
Olen mitannut kannettavalla toisessa huoneessa langattomasti ja antaa samat arvot nopeustestissä kuin pöytäkone verkkopiuhan päässä. Tosin kannettava on 2 v. vanha ja pöytäkone ainakin 5 v. vanha liekkö sillä mitään vaikutusta. 100 verkkokortti pöytäkoneessa.

 

[borg]

Ainahan kaapelissa syntyy häviöitä, mutta 800 MHz:lla kaapelihäviöt ovat aika pienet, kun tuo kaapelikin on vain viisimetrinen. Tässä antennin mukana tulleessa kaapelihäviö on 0,30db/m @ 800MHz. Kaapeli on tyyppiä CLF-200. Tämänkin pitäisi olla ns. low-loss kaapelia.

Tässä koaksiaalikaapelien vertailija

Mitä tyyppiä on nimim. Rassaajan uusi parempi kaapeli?

 

[Rassaaja]

Tyypistä en tiedä, mutta jotain häikkää oli siinä alkuperäisessä kaapelissa ? Saattoi olla viallinenkin tai vioittua siinä asentaessa. Vaihto ainakin auttoi.
Eikö tuolle LTE:lle luvata jopa 100 Megan maksimi nopeuksia, joten ihmettelen miksi nuo nopeudet maksimissaan ovat kuitenkin 30 Megan luokkaa. Dual Garrierrille eli 4 G luvataan 50 Megan maksimit.

 

[Wolfman]

Tätä on testattu mm. siten, että gigan verkkokorteilla varustetut koneet liitettiin reitittimeen jossa joka reikä oli gigainen ja ulos oli 5 gigan kuitu. Kaikki liitäntäjohdot yms. asiaan vaikuttavat seikat olivat Cat6e kategorian hilppeitä.
Nythän teoreettinen tiedonsiirtonopeus on 1000 megatavua per sekunti. Ja se on teoreettinen, koska koneelta toiselle 1 gigan pääasiassa kuvia sisältäneen tiedostopaketin kopiointi kesti 6 sekuntia, eli todellinen tiedonsiirtonopeus oli alle 200 megatavua per sekunti.

Duoda... Verkkokorteissa, reitittimissä ja nettiyhteyksissä (ja yleensä muuallakin) käytetään nopeuden yksikkönä megabittiä ja gigabittiä kun taas tiedostokokojen, tallennustilan yms. mittana on megatavu, gigatavu jne. ja tuo sotkee helposti. Tuo tavu=8 bittiä mutta tiedonsiirrossa mukana on tarkistusbittejä sunmuuta ja sentakia kertoimena 10 osuu yleensä lähemmäs kuin tuo 8. Eli 1 Gigabitti/s yhteydellä siirtyy n. 100Megatavua/s.

Eikä hommaa auta yhtään yksikköjen merkintä, varsinkaan englantilaisia merkintöjä käyttäen:

Megatavu=MB (MegaByte)
Megabitti=Mb (Megabit)

Ja kun edes suuri osa liikkeiden myyjistä, mainosten laatijoista yms. ei tuota merkintää oikein hallitse niin soppa on valmis.

Suomenkielessä Mt ja Mb olisi selvä tapaus mutta monesti suomenkielisessä tekstissä Megatavu = MB (tai virheelisesti Mb jopa "ammattilaisen" tekstissä).

 

[Wolfman]

Eikö tuolle LTE:lle luvata jopa 100 Megan maksimi nopeuksia, joten ihmettelen miksi nuo nopeudet maksimissaan ovat kuitenkin 30 Megan luokkaa. Dual Garrierrille eli 4 G luvataan 50 Megan maksimit.

Ne maksiminopeudet ovat myynti/mainospuheita, operaattorin sivuilta löytyy yleensä se "normaali vaihteluväli" jossa yläraja on pienempi. Voi olla vähän piilossa ettei asiakas vahingossa huomaa sitä ennen sopimuksen tekoa...

Saunalahdelta 3G mobiilinetti, "Maksiminopeus 21 Mbit/s" ja seuraavalla rivillä "Nopeuden vaihteluväli 3G-verkossa 0,4-10 Mbit/s" kun klikkaa lisätiedot kohdan auki. Sopivasti piilossa niin että moni ei huomaa tuota.....

 

[TasmanianDevil]

Tässä on Elisan mobiililaajakaistan palvelukuvaukset.

http://saunalahti.fi/attachment/content/Palvelukuvaus-Saunalahti-Mobiililaajakaista.pdf

Kyllä tuota hetken hakea saa sivuilta.

Omalla yhteydellä vaihteluväli latauksessa 5 - 80 Mbit/s ja lähetyksessä 3 - 40 Mbit/s.

 

[Rassaaja]

Kas kummaa nyt eka kerran 5 vuoteen 4 palkkia koko ajan pysyy pitempään, aikaisemmin ei koskaan 4 palkkia. Nopeus ei silti kasvanut vaan silti lataus 10 Mbit/s ja lähetys 16 - 18. Laitoin kannettavan verkkokaapeliin ja testi ja sitten irti verkkokaapelista ja WLAN:n kautta testi ja sama tulos molemmissa nopeustestissä. Ei tuo WLAN hidasta nopeutta.

 

[Wolfman]

Niin ja noista tekniikoista, Dual Carrier ei ole varsinaisesti 4G vaan tosiasiassa 2kpl 3G yhteyksiä samanaikaisesti ja LTE on oikea 4G tekniikka.

 

[borg]

Monesti on keskustelua siitä, että minkä ihmeen takia operaattorit eivät voi reilusti kertoa, missä niiden mastot ovat ja mitä tekniikkaa niissä mastoissa killuu.

Onhan se vähän outoa, koska aika usein ne epäsuorasti kertovat asian kuitenkin. Elisan häiriökartta ainakin näyttää tukiasemat, kuuluvuusalueet ja kertoo, mikä tekniikka on katkolla missäkin.



Viime aikoina täällä Savossa on voinut kartasta bongata Elisan tukiasemia enemmältikin. Nyt vikaa ei näytä olevan kovin paljon.

 

[mf25]

Jeps, eivät kerro sijainteja, mutta kerran sentään suunnan antoivat 3G tolppaan..

 

[borg]

Nyt olen vähän hämmennyksissä, koska olen yhdistellyt hajanaisia johtolankoja ja tehnyt niiden perusteella päätelmän, jonka todenperäisyyttä en tiedä.

Mainitsin aiemmin, että 4G LTE -tukiasema olisi noin yhdeksän kilometrin päässä. Kuitenkaan antennin suunta ei ole täsmännyt sinne, vaan paras yhteysnopeus on tullut suunnasta, joka on ehkäpä noin 30 astetta pielessä tuosta yhdeksän kilometrin takaisesta mastosta. Mutta siinä suunnassa en ole tiennyt olevan mitään tukiasemaa.

Viime aikoina on ollut Savossa kosolti tukiasemahäiriöitä ja ^^ vilkaisin taas uteliaisuuksissani Elisan häiriökarttaa. Suunnassa, josta meille tulee paras signaali, on Elisan tukiasema todella korkean mäen päällä. Häiriökartan mukaan sen 4G LTE yhteyksissä on rajoitteita - ja kas kummaa - samaan aikaan meillä yhteysnopeus (normaalisti 20-30Mb) onkin nyt vain kolme megabittiä.

Eli päätelmä onkin nyt, että yhteys meille tulee tuosta korkean mäen päällä olevasta mastosta. Häiriökartassa yksi tukiaseman keila osoittaa meille päin, mutta ei ulotu tänne asti, vaan muutaman kilometrin päähän. Nuohan ovat tietysti puhtaasti viitteellisiä kuvia, mutta kertovat, että tänne päin osoittaa yksi antenni.

Päätelmän varsinainen ongelma on, että masto on peräti 21,5 kilometrin päässä. Voiko 30Mb yhteysnopeuden saada tuollaisella lättyantennilla noin kaukaa?

 

[TasmanianDevil]

Tuo antenni joka minua lähinnä on on n. 5-6 kilometriä, yksi mäki välissä.
Ilman antennia normaalisti tuon kolmekymmentä megaa nopeus.

Olisko tuossa korkeassa mäessä sinun kohdalla selitys, jollei välissä ole muita esteitä.

Edit. Kovin kyllä pitkältä matkalta kuulostaa.

 

[Rassaaja]

Tuossa hyvää opastusta tukiasemien etsintään http://www.siptune.net/tiki-index.php?page=Operaattoreiden+kuuluvuuskartat
Meillä päin tukiasemat 2 km, 7 km ja 8 km päässä ja paremmin toimii 7 km päähän kuin siihen lähimpään 2 km tukiasemaan. Onkohan näissä tukiasemien tehoissa eroja kun kauemmas toimii paremmin?

 

[Rassaaja]

Tuostahan se selvisi http://opensignal.com/
Lähellä oleva tukiasema oli vain 3 g ja kauempana oleva oli sitten 4 g tukiasema. Ihmekös, että kauemmas oli paremmat nopeudet LTE verkossa.