Mopon tehonmittaus

Tapahtuu sitä tässäkin projektissa jotain, sain uuden isomman rullan sorvattua mittaan mutta olihan siinä vaan työmaa tuolla mun pienellä sorvilla. E-J Mustajärvi toimitti tuon ainesputkenpätkän nopeasti ja järkevään hintaan.
Tuohon jäi vielä päätylaippojen tai jokin muun epäkeskisyyden takia haittoa pari kymppiä mutta arvelen ettei käytännössä haittaa.



DYNNO.webp
 
No nyt on päästy kokeiluasteelle. Vielä on viimeistelyä kuten vauhtipyörän suojat tekemättä mutta jopas oli jännää homma kaasutella tuossa rulalla!

 
Tässä tapauksessa on toivoa ettei punainen lanka häviä kuten norskille on päässyt käymään. Suomalainen rationaalisuus pitänee siitä huolen.
 
Nyt pästiin viimein tositoimiin ja mitattiin ensimmäiset dynokäppyrät. Vielä tuossa on tekemistä ennen kuin setti on valmis. Tärkeimpänä tuon dynon kalibrointi näyttämään todellisia lukemia, nyt kun pyörivän masan inertia on tuntematon arvoin sinne lukeman jolla näyttää jotain järkevää lukemaa.

 
Noo no, Suomessa mopona myytävät on kuristettu vakiotehoisesta 6-15kW tehoisista vastaamaan Suomen lainsäädäntöä.

Noin tuntematta Kkuulan Riejua sen kummemmin mutta lähtökohtana tuo 1,1kW vakioteho.
 
Saisko tuollaista "kalibroitua" sähkömoottorin avulla, että mitataan moottorin ottama virta ja sitäkautta teho ja sitten vain säädetään arvot jotta dyno näyttää oikeita lukemia?
 
^^pääsee erittäin erittäin liki jos pyörivän esineen muoto on hyvin tunnettu ja suotuisa JA mm. ajanottolaitteisto on viimeisen päälle. Tuommoisessa kiihdytystapahtumassa ei passaa ajanotossa tulla sekuntien virhettä, muuten kosahtaa.
Kehitystyötä ajatellen absoluuttisen paikkansapitävän teholukeman sijaan itse keskittyisin siihen, että laitteisto toistaa itseään jatkuvasti.
Ja sen todentamiseen sopivan kokoinen sähkömoottori on hiton hyvä varsinkin jos syöttöjännite ei isosti vaihtele naapurin lypsykoneen käytön funktiona.
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen projekti. Hassu päiväkotisetä Norjasta on joko sekoamassa tai tekee todella poukkoilevaa kehitystyötään vain tubettamisen takia, tulosta nykymenolla tuskin syntyy kuin tuurilla. Rationaalisen kotimaisen tekijän projektille onnea ja menestystä!
 
pääsee erittäin erittäin liki jos pyörivän esineen muoto on hyvin tunnettu ja suotuisa JA mm. ajanottolaitteisto on viimeisen päälle.
Tuossahan tarvitaan vain rullan ja huimapyörän inertia ja se on laskettavissa kappaleen mukaan hyvin tarkasti.

Tuossa ei kovin montaa muotoa ole ja jokainen lasketaan erikseen ynäten ne. Tällöin saadaan inertia jota käytetään ohjelmassa lähtötietona.
 
Pannaan vain leikiksi kun kerta aikuista taas lapsettaa, juuri näin.
No, okei. Juu vähän mutta kun inertiadyno just vähän niinkuin perustuu hitausmomentin tuntemiseen. Jos se tarkkaan tiedettäisiin niin tokkopa ois tarvista kalibrointiin. Antaa viitteitä siihen, että kappale on muodoltaan työlään epämääräinen J: n laskennalliseen määrittämiseen. Joten idea joko kiihdyttää tai jarruttaa sitä tunnetulla teholla on mielestäni hyvä. Yhä tapahtuman alku ja loppuajankohdan sekä kierrosnopeuksien tarkka taltioiminen on tärkeää. Loppu hoituu laskimella.
 
Saisko tuollaista "kalibroitua" sähkömoottorin avulla, että mitataan moottorin ottama virta ja sitäkautta teho ja sitten vain säädetään arvot jotta dyno näyttää oikeita lukemia?
Tällainen on suunnitelma, pyöritän rullaa sähkömoottorilla jota ohjataan taajuusmuuttajalla käyttäen tamun momentti tai tehorajoitusta. Uskoisin tällä saatavan tähän tarkoitukseen riittävän tarkan tuloksen. Tietty siinä pitää ottaa huomioon moottorin ja rullan välityssuhde sekä arvioida välityksen tehohäviö. Tosin sen moottorin voisi kytkeä suoraan akselista rullan akseliin.
 
Tuossahan tarvitaan vain rullan ja huimapyörän inertia ja se on laskettavissa kappaleen mukaan hyvin tarkasti.

Tuossa ei kovin montaa muotoa ole ja jokainen lasketaan erikseen ynäten ne. Tällöin saadaan inertia jota käytetään ohjelmassa lähtötietona.
Kyllä tuon vauhtipyörän muoto on sen verran monipuolinen ja muotojen mittaaminen tarkasti hankalahkoa. Sen verran laskeskelin etukäteen noita inertoita että sain vauhtipyörän ja rullan massan sekä vetorullan halkaisijan suunnilleen sopivaksi näille mopotehoille.
 
Tässä mun dynossa on mittalaitteena pyörimisnpeudelle Arduino eli mikroprosessori mihin on kytketty induktiivinen anturi lukemaan rullan akselin päähän kiinnitettyä sakaralevyä. Arduino lähetää pulssien aikaleimat PC:lle jossa tuo dynosofta hoitaa kaiken laskemisen.
Arduinossa mulla on kiinni alunperin sen norjalaisen mopottajan julkaisema piirikortti jonka piirsin uudelleen ja teetin Kiinassa. Sillä voi mitata myös moottorin pyörimisnopeuden erikseen ja oliko 4kpl analogi sisääntuloa joiden arvot siirtyy myös dynosoftalle. Analogitadaa mulla tulee pakokaasun ja sylinterin lämpötilat joista pakolämpö säätämisen kannalta mielenkiintoisin. Nyt en muista oliko tuossa simple dyno softassa standardia säätilakorjausta mittaustuloksille. Tällä saadaan takapyöräteho mitattua ja jos haluaa moottorin tuottaman tehon pitää mitata tai arvioida voimansiirron ja renkaan/rullan häviöt.

Tässä mun dynohommassa tärkeintä olisi toistettavuus ei niinkään absoluuttiset lukemat vaikka olisihan se mukavaa jos saisi todellisia lukemia.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Samankaltaisia viestiketjuja

Takaisin
Ylös