Mopon tehonmittaus

Anturi on pakoputkessa noin 15 cm männästä ja reagoi hyvin nopeasti pakolämmön muutoksiin. Sepä tässä onkin kun ei ole kokemusta tästä miten pakolämpö käyttäytyy ja miten sitä ja sen muutoksia pitäisi tulkita. Tai onko siitä ylipäätään juurikaan hyötyä.
Eiköhän tuo kokemus tässä ala pikkuhiljaa karttua. Voihan se olla että tuo on nyt optimisäädöissä eikä parane säätämällä mutta se on selvitettävä.. :cool:

 
Omasta mielestä tuo tuntuu melkoisen alhaiselta pakolämmöltä. Kakstahtikelkoissa muinoin kun noita mittailtiin, oltiin 700-800 asteen luokassa.
 
Se pakolämpö yksistään yhdessä vedossa ei välttämättä ole niin merkityksellinen kuin sitten kun aletaan ajaa pitkään täydellä kuormituksella.
 
Omasta mielestä tuo tuntuu melkoisen alhaiselta pakolämmöltä. Kakstahtikelkoissa muinoin kun noita mittailtiin, oltiin 700-800 asteen luokassa.

Tää jäi muakin hämäämään kun sais tosiaan olla tuolla mainitsemassasi tontissa tai enemmän. Perus lambda-anturikin vaatii tuon verran tai jopa enemmän. (joo on niissä lämmitysvastus, mutta silti)
 
Tää jäi muakin hämäämään kun sais tosiaan olla tuolla mainitsemassasi tontissa tai enemmän. Perus lambda-anturikin vaatii tuon verran tai jopa enemmän. (joo on niissä lämmitysvastus, mutta silti)
Kakstahtarissa kaikki on kummallista. Mitattu pakolämpö on luetun tiedon mukaan todella herkkä anturin sijainnille. Lämmöt putoaa todella nopeasti ja liian lähellä sylinteriä on mahdollisuus 'huuhdella' anturia tuoreella seoksella ennen kuin pulssi pukkaa sopan takaisin pyttyyn.

Itse pitäisin tuota vertailulukuna enkä juurikaan väijyisi sen absoluuttiarvoa.
 
Ja joo. Tuo @LPR :n mainitsema 600 astetta on kirjatietojen perusteella Graalin malja jota tavoitellaan. Silloin kun kaikki viritykset on kohdallaan, niin oikeasta kohdasta mitattuna päästään noihin lämpöihin. Ehkä Raisu ei ole vielä ihan täydellinen. Silti se 600 astetta ei tarkoita että kone olisi täydellisessä iskussa koska kaksitahtinen. :)

EDIT: eihän kukaan mistään 600 asteesta puhunut - mutta tuo on tosiaan jostain kirjoista nuppiin iskostunut.
 
Ja joo. Tuo @LPR :n mainitsema 600 astetta on kirjatietojen perusteella Graalin malja jota tavoitellaan. Silloin kun kaikki viritykset on kohdallaan, niin oikeasta kohdasta mitattuna päästään noihin lämpöihin. Ehkä Raisu ei ole vielä ihan täydellinen. Silti se 600 astetta ei tarkoita että kone olisi täydellisessä iskussa koska kaksitahtinen. :)
2-tahtarissa pakolämpö kertoo kyllä aika paljon seoksesta, ei tarvii paljoa laihalla olla, kun lämmöt nousee rajusti ja alkaa mäntäpistiäinen teroittelemaan hampaitaan. Koneen viritysaste kyllä vaikuttaa paljon, samoin kuin mainittu anturin sijoitus. Nimenomaan verrokkina on hyvä, jos kone normaalisti toimii jollakin pakolämmöllä ja sitten alkaakin pakolämmöt nousta, niin pitäisi alkaa heti hälyytyskellot soida ja alkaa ilmavuotoja tai muuta syytä seoksen laihentumiseen etsimään. Lyhyistä dynovedoista ei ole kokemusta, mutta tuo edellinen noin niinkuin yleisesti ajateltuna.
 
Nyt on keppuloitu lisää tämän projektin parissa. Tein tuosta mittakortista uuden version ja nyt odotellaan jännityksellä sen saapumista.
Prosessoriksi tulee tuo ESP32 palikka koska se on halpa, helposti saatavilla sekä toimi itunnetusti arduino ympäsristössä ja on varmasti riittävä ominaisuuksiltaan tähän tarkoitukseen. Ei sillä etteikö sitä olisi voinut toteuttaa tuolla 8-bittiselläkin prosessorilla mutta tämä tuntui oman tuntuman mukaan paremmalta vaihtoehdolta.

Dyno mittakortti v2.webp
 
Mulla nyt ei onneksi VIELÄ ole mitään extreme virityksiä, en ole edes tuota pyttyä viilannut. Melkeimpä tarkoituksella pitää aloittaa tämä homma toimivaksi todetuilla osilla ja kokeilla säätöjen ja pakoputkien muutosten vaikutus toimivassa ympäristössä. Jos tähän lisäisi jonkin omatekemän sylinterin yhtälöön niin soppa olisi kyllä heti valmista.
Toisin se on muutamilla kotimaan virittäjillä, esim. tubettaja Asoftaaja valoi oman pyttynsä vanhan singerin rungosta AM6 koneeseen ja PV-foorumilla kaveri nimimerkkillä Suikkanen valoi Puch moottoriin oman pyttynsä alumiinista ja istutti siihen teräsputken.
 
Jälleen on pieniä edistysaskeleita tullut tähänkin hommaan ja viimeisin dynon mittalaitekin on ponnistettu ja todettu toimivaksi.
Raisun kytkimenkin sain pitämään vaihtamalla siihen Helkama AX:n eli minarelli RV4 moottorin kytkimen. Lisäksi paikalla pitkään ollut tehoputki sai tuomion.

 
Mulla tekis vähän mieli sahoille dynoa. Helpommin ois todennettavissa tehon määrä kuin kiekkojen leikkuuaikoja katsomalla
 
Tuollaista moottorisahan tehonmittausta on joskus miettitty ja sanoisin että se ei onnistu inertiadynolla vaan pitäisi olla jarruttava dyno.
Siihen on muutamia vaihtoehtoja ja kotikonstein tehtävissä olisi jarrutus hydraulipumpulla. Mekaanisesti melko yksinkertainen mutta mittasoftaa on se mikä näissä maksaa, en tiedä löytyykö vieläkään yhtään ilmaista jarrudynosoftaa?
Tällä kaverilla Tvåtaksmeken on juurinkin hydraulijarrudyno jossa mittaillee mopojen moottoreita.

 
Tässä on yksi uusi idea dynon mittasoftan toteutukseen, tuossa pyöritetään mittaus ja datan esitys samalla mikroprosessorilla ESP32 ja käyttöliittymä pyörii selaimessa.
CarlsDIYDyno
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Samankaltaisia viestiketjuja

Takaisin
Ylös