Laturiongelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ekke45
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kysymys taisi jo saada varsin hyvin kysyjää ja vastaajia tyydyttävän ratkaisun mutta heittelempä vielä pienen jälkimausteen tähän soppaan. Mitäs jos laturissa on nykyaikainen sisäänrakennettu jännitteensäätö ja sitten on viel erillinen ulkoinen jännitteensäätörasia. Mallia esim. Datsun 100A.
Mimmonen sisäinen säätjien välinen kamppailu siitä tulis vai tulisko mittää. Voisko jossain muussa kuin alkuperäisen kysyjän tapauksessa aiheuttaa ylijännitteisen latauksen, joka näkyy sekä mittarilla että vuojattaa akun nestettä korkin alta koneen käydessä
 
Laturit , jotkin, jaistelee erillistä karvaa pitkin latauksen verokkijännitteen. Esim AC Delco, vertailujännite säätimelle tulee jostainkohtaa johtosarjaa, jossa siis jo kulutusta takana, ja johdinta jokunen metri vastuksena. Niitä esim pystyy jännitteen osalta hiukan rukkaamaan, lisäämällä johtoa tuon navan taakse eli vastusta kasvattamalla latausjännite nousee, taasen jos ottaa suoraan laturin takaa B+ navasta n.7cm johdolla vertailujännitteen, niin latausjännite laskee. Käsittääkseni joissain japskilatureissa saattaa olla vähän vastaavaa rakennetta. Lucas 17 / 18 ARC tai Boschin latureissa tälläistä kikkailumahdollisuutta ei ole
 
Joo ne on noi digimittarit semmosta kuraa että jos eivät ole ammattilaatua niin ei tee mitään,monta on lentäny täälläkin pesään!
TAI yleensäkkin digilaitteet ei ole mun ystäviä enkä mä niiden,koska mitään ymmärrystä ei meidän kesken löydy!
Muta se paras että sulla ongelma paljstui,itte joskus kanssa taistelee asioiden kanssa ja tuntuu että mikään muu juttu ei ratkaise ongelmaa kuin hävittää laite,tietäjät kun alkaa olla vähissä.
 
Tee empiirinen testi.
Otat koneen käydessä märillä käsillä kiinni tulpanjohdosta/johdoista sekä tietenkin myös tulpanhatuista ja toisella kädellä moottorista.
Jos "sytkyttää" piuhat vuotaa....
Toinen on tietenkin sillä digimittarilla. Toinen piikki runkoon ja toisella piikillä sivelet johtoja ja katselet mitä näkyy mittarissa...
Olisikohan parempi olla antamatta tuollaisia neuvoja? Jos kokeilijalla on orastavaa pumppuvikaa, tai sydämentahdistin voi käydä huonosti, ei selviä pelkällä alushousujen pesulla.
 
Ei nuo paremmatkaan ikuisia ole. Tallissa fluken mittari ja siitä vastusmittaus päätti lopettaa yhteistyön. Muut alueet näkyy toimivan kun töissä olevaan uuteen vertasin.
Jossain välissä pitäis uus katsoo mutta kun töistäkin voi lainata
 
Olen ymmärtävinäni, että laturin ankkurin magnetointi tapahtuu tasavirralla ankkurin liukurenkaisiin, eikä tuossa virrassa ole mainittavaa vaihtojännitekomponenttia.

Hmm....nuo magneettipiirien todelliset toiminnat ovat yllättävän hankalia, tässäkin tapauksessa ankkurin magnetointivirta käsittääkseni otetaan suoraan laturin omasta syötöstä (ainakin noissa latureissa on herätevirtaongelma ilman lamppua). Laturi on (nykyään) vaihtovirtalaturi, jonka kokoaaltotasasuunnatussa sähkössä on sekä DC-että AC-komponentti ja en kyllä pysty varmuudella sanomaan miten akun jäykkyys näkyy liukurenkaan virassa, mutta ei todennäköisesti mitenkään koska tuo ankkuripiiri on ilmeisesti irti akkusähköstä herävirtaa lukuunottamatta missä taas lamppu rajoittaa virtaa -> AC-komponentti näkyy liukurengasvirassa jokseenkin kokonaan.

Joten borg saattaa olla oikeassa tuossa liukurenkaan virrassa, tai todennäköisemmin ei....:)

Ja kun tarkemmin ajattelee, niin eihän herätevirtajohdossa laturin toimiessa kulje AC eikä DC virtaa (=lamppu ei pala), joskin noilla on tapana hehkua jos joku diodi on sökö ja ilmeisesti joku jäännösvirta kulkee vaikka olisikin ehjä.

Käytännössä heräjohdosta säteilevä häiriö voisi tulla juuri hiilien kipinöinnistä jos on tuosta johdosta tullakseen (=virtaa ei juuri ole).

Muoks: ja ei minun intuitioni ei kyllä kerro, mitenkä ankkurin ja staattorin virrat vuorovaikuttavat toisiinsa tuossa tapauksessa.

Muoks2: Aika selvää itse asiassa että liukurengasvirta on oltava AC-virta koska kuorma on vaihtuva (staattorikäämejä on joku rajallinen kokonaislukumäärä). Ankkurin syöttöjännite pitäisi olla DC:tä, mutta se ei ilmeisesti ole koska lataussäädin on ainakin virtarajoitettu ja todennäköisesti myös virtasäädetty (vai mitenkä tuo nyt pitää ajatella generaattorin tapauksessa?). Asia kiinnostava, mutta harvinaisen tarpeeton koska tämä virta ei joka tapuksessa mene herätejohdossa:confused:.
 
Viimeksi muokattu:
Yksinkertaistetusti:

Sähkö on oikeasti pahanhajuista savua. Se kun pääsee karkaamaan laitteesta, niin sepä ei enään toimi!
 

"The excitation coil is supplied from the generator terminals through a half-bridge diode rectifier of low current level (in the 5 to 20 A interval) and a DC–DC static power converter."

Tuo ankkuripiirillä on (ainakin tuossa laturissa) erillinen DC-syöttöpiiri (=akun jäykkyys ei näy), ja "static power converter" ei nyt kerro onko virta- vai jännitesäätö. Ei liene edes väliä käytännöllisillä arvoilla -> liuskojen läpi kulkee (luullakseni) vaihteleva DC-virta, jossa on enemmän tai vähemmän merkittävä sinimuotoinen AC-virtakomponentti.

Se, minkä verran tuo liuskavirta vaihtelee riippuu staattorikuormasta ja tuon DC-DC konvertterin syöttöimpedanssista. Tuo virta ei käsittääkseni voi olla DC-virtaa ja AC-komponentti on merkitsevä ainakin EMC-mielessä.

Olen tosin ollut ennenkin väärässä näissä magneettipiirien toiminnassa, joten arvaukseni ei välttämättä ole kovin luotettava.... :confused:

Muoks: Tuossa artikkelissa on muuten mainittu syy miksi nuo auton laturilla toteutetut tuulimyllyt eivöt oikein toimi (huono 50% hyötysuhde täydellä kuormalla).

"Its main demerit is the rather large losses (low efficiency), around 50% at full power and high speed. Producing electricity on board with such high losses is no longer acceptable as the electric power requirements per vehicle increase."

Muoks2: Tuo staattorin virta on varsin kompleksinen ja riippuu mm. diodisillan tyypistä

"An analytical constant parameter treatment, with only the fundamental phase voltage and current considered, should be used only with extreme care, as it is prone to large errors due to magnetic saturation at low speeds and due to armature-reaction flux density caused distortion at high speeds........Three-dimensional finite element method (FEM) or magnetic equivalent circuit (MEC) modeling was applied to portray Lundell generator performance – steady state and transients – with remarkable success. The MEC approach, however, requires at least two orders of magnitudes (100 times) less computer time"

Nuo diodit tekevät säädöstä epälineaarisen ja peruslauturinkin mallinnus vaatii FEM:iä eli ei helppo...

Ankkurin virtakäyrää ei ole kerrottu ja veikkaan että tarkkaa kuvausta voi olla vaikeaa löytää mistään, kun tuo helposti menee tuotesalaisuuksien puolelle.

Muoks3: Tuolta löytyy jotain:

http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.596.9000&rep=rep1&type=pdf

Sivulla 2 kuva jossa "Field current" käsittääkseni on tuo hiilien läpi menevä ankkurivirta ja siinä näkyy DC-virran päällä AC-komponetti (=saha-aalto)
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä Borg on kuitenkin ilmeisesti teoriassa oikeassa tuossa autonlaturin ankkurin (=hiilien läpi menevän) virran tyypissä. Käytännössä ilmeisesti kaikki autojen laturit ovat tuota Lundellin tyyppiä (isommissa generaattoreissa on erilaisia magnetointeja) ja siinä todellakin ankkuri magnetoidaan (teoriassa) DC-virralla.

http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.596.9000&rep=rep1&type=pdf

Tuossa raportissa sivun 2 AC-komponentti aiheutuu laturin tehonsäätöpiirissä käytetystä PWM-modulaatiosta eikä staattorivasteesta (=saha-aallon taajuus ei riipu pyörimisnopeudesta), jossa katkotaan laturin omaa syöttöjännitettä (tosin tuossa on DC-DC -konvertteri joten jännite voi olla myös muu kuin 14,7VDC) ja käytetään ankkurikäämin induktanssia ja magneettista massaa muodostamaan PWM-moduloitu järeä RL DA-muunnin.

Tuota samaa periaatetta käytetään usein mikro-ohjaimissa RC-piirillä kun halutaan säästää DA-muuntimen verran kustannuksissa.

Tuossa tapauksessa ohjausjännitteen katkomisen syynä on tuo tarvittavan magnetointivirran suuri teho, jolloin lataussäätimen aktiivikomponetti (transistori/fetti) voi toimia C-luokassa (hyvä hyötysuhde).

Sitten lopuksi tuossa käy kuten aina käy eli hyvä hyötysuhde näkyy EMC-häiriöinä, ja lopputuloksena laturin herätepiuhassa (ilmeisesti) kulkee juuri tuo ankkurin säätövirran PWM-rippelin joku osa.

Eli jos noin on, alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että tuo yleismittarin väärä näyttämä voi tosiaan johtua siitä että herätevirtapiuha on liian lähellä ja silloin Borg on teoriassa oikeassa ja käytännössä ei...:)

Oma intuitioni meni pieleen siinä, että oletin staattorin käämin kulman vaikuttavan vääntömomenttiin (=nykäykset kun ankkurimoottoria pyörittää) ja tarkemmin kun muistelen niin eihän noita nykäyksiä laturia pyörittäessä edes tunnu. Tuo ankkurin tasainen vääntömomenttikäyrä johtunee laturin tuottaman jännitteen (myös tehon?) siniaallosta jossa tuo kulmavaikus kompensoituu.

Muoks: kirjoitusvirheitä
Muoks2: Jos tuo on puhdas DC-magnetointi, niin silloin ankkuri olisi korvattavissa kiinteällä supermagneettiankkurilla -> tuo huono hyötysuhde johtuu juuri ankkurimagnetointipiirin häviöistä. DC-moottoriteknologia on hypännyt jo noissa starttimoottoreissa ja korvannut kokonaan vanhan starttimoottorin, ja syrjäyttänee samalla tavalla hetikohta myös tämän latureiden Lundellin -rakenteen. Noissa tulevissa sähköautoissa sama kysymys on on myös tärkeä jarrutusenergian talteenotossa.
Muoks3 : Kestomagneetilla ei ilmeisesti suoraan pysty korvaamaan laturin ankkurikäämiä koska sitten menetetään säädettävyys laajalla kierroslukualueella. Vaatinee aika kehittyneen taajuusmuuttajaratkaisun ja se on varmaan sen verran haastava autolaturin kustannustasolla ettei ole vielä yleistynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Bossin 24v laturin herätevirran ongelma!
Miten mitata laturin herätepuolen toiminta onko kunnossa. Laturi ei ala lataamaan ei syty merkkivalokaan edes. Merkkivalona 24v 5w polttimo. Merkkivalo kytketty D+
IMG_20230531_154803.webp
 
Mittaa vastus D+ -> B-(runko). Pitäis olla melko pieni(maksimissaan satoja ohmeja) mutta jos ei ole niin säädin irti ja mittaa vastus liukurenkaiden väliltä. Tästä viimeistään pitäisi löytää se vastus.

Myös liukurenkaiden kunto kannattaa tarkistaa, tuon mallin Boschista ne kuluu ennenpitkää puhki.
 
D+ ja B- välillä ei näytä mitään.

Liukurenkaista mitattuna 8 ohmia.

Liukurenkaat ok.

(Ja kyllä on ollut akkuihin kytkettynä kun testattu.)
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös