Tästä lähdettiin.. Huawei B818 4G-modeemi.
20210730_083331.webp


Hieman riisuttuna joutui ulkoruokintaan POE-splitterin kanssa..
20210731_133039.webp


Ja sääsuojaksi roskapönttö. N-liittimet suojattuna vulkanoituvalla teipillä ja päälle UV-suojat.
20210731_140326.webp


Ja taas on mobiiliyhteys kunnossa, tai ainakin koeajossa. :)
20210731_142413.webp
 
Otin vapauden kopioida tuon Huawei-modauksen kuvat myös tähän ketjuun, etteivät vallan katoa yleiseen kohinaan. @AHL , onko sinulla kuinka pitkä matka tukiasemaan? Millaisia siirtonopeuksia olet saanut?
 
Otin vapauden kopioida tuon Huawei-modauksen kuvat myös tähän ketjuun, etteivät vallan katoa yleiseen kohinaan. @AHL , onko sinulla kuinka pitkä matka tukiasemaan? Millaisia siirtonopeuksia olet saanut?

Alunperin tähtäsin Zyxelin LTE-7460 ulkomodeemilla DNA:n mastoon, joka on n. 4.8 km päässä, ei näköyhteyttä. Sisään virtasi parhaimmillaan varmaan lähelle 100 Mbs, mutta ulospäin parhaimmillaankin jäätiin alle 10 Mbs. Tällä pärjäsi tällöin, mutta sittemmin etätyön myötä upload piti saada paremmaksi.

Testasin vajaa parisen vuotta sitten Iskran jotain antenneja Huawei 5186:lla DNA:lla ja Elisalla, mutta tulokset olivat huonoja. Nuo testit pitäisi ehkäpä tehdä uudelleen, verkon erilaisina ruuhka-ajankohtina sekä nykyaikaisemmalla modeemilla. Tuolloin kuitenkin Elisa teki hyvän tarjouksen liittymistä ja matkaa Elisan tukiasemaan oli vain 1.8 km (ei näköyhteyttä), joten jotain oli yritettävä.

Internetsistä oli löytynyt jossain vaiheessa vinkkejä satelliittilautasella 4G-yhteyden pyydystämiseen ja idea vaikutti mielenkiintoiselle. Mastosta vieläpä löytyi 1800 MHz joten tuumasta toimeen. :) 110 cm lautanen tilaukseen, antenni venäjältä ja Zyxeliin N-liittimet.
20201114_092039.webp


20201114_095345.webp

Valmiista toteutuksesta ei nyt kuvaa löytynytkään. Tällä kokoonpanolla kuitenkin Elisan liittymästä saavutettiin tavoitteet, ruuhkattomaan aikaan n. 100/40 Mbs. Mastoon ilmestyi myös 2100 MHz, joten B1 + B3 CA combolla mentiin. Ruuhkassa ilta-aikaan download tippui 10 Mbs tienoille, mutta tuon kanssa pärjäsi. Signaaliarvot olivat huonot, ilmeisesti talo jää juuri kahden keilan väliin. Yhteys kuitenkin toimi hyvin, kunnes Zyxeli alkoi menemään itsestään tehdasasetuksille ja jäi jumiin muutamia kertoja ym. Jostain syystä myös kesän aikana upload tippui 10 Mbs tienoille, liekö verkon puolelle tehty jotain muutoksia.

Toiveikkaana ostin sitten tuon Huawei B818:n. Kyseinen laite on kohtuullisen hyvässä maineessa ja toivoinkin hiljaa mielessäni että tuo toimisi omilla antenneillaan niin hyvin, ettei ulkoisia edes tarvittaisi. Turha luulo. :D Testasin Elisan, DNA:n sekä Telian, yksikään ei pärjännyt tuolle aiemmalle lautasviritykselle. Siispä kuoret auki ja turasin sen tuonne pihalle kotoa löytyneillä tarvikkeilla.

PoE-splitteri.
20210730_132233.webp


Kokeilin tätä viritystä ensin modeemin pienten antennien tilalle, mutta tämä ei tuntunut toimivan kunnolla. Sittemmin kytkentä on muutettu isompien sisäisten antennien tilalle.
20210730_134319.webp


Elisa ei toiminut edelleenkään yhtään paremmin uploadin osalta. Samassa mastossa oleva Telia sen sijaan antaa sisäänpäin parhaimmillaan n. 100 Mbs (100 Mbs liittymä) ruuhka-aikaan tippuen pariin kymppiin. Ulospäin virta on pysynyt n. 40 Mbs tienoilla. Toki testiä on ollut vasta muutama päivä. Telialla ei ole kuitenkaan kuin B3 korkeammilla taajuksilla tarjolla, matalempana olisi 800 MHz ja 700 Mhz. B28 olisi vieläpä hyvillä signaaliarvoilla, mutta tuon B818:n CA combot Telialle ovat huonot, joten ainakin toistaiseksi tuo saa olla noin. Jos CA combot paranevat, kannattaisi ehkä kokeilla jotain pyydyksiä millä päästäisiin B3, B20 ja B28:in kiinni. Tuossa B818:ssa on 4x4 MiMo, joten olisihan se hienoa olla 4 haravaa tai kaksi ristipolarisaatio-paneeliantennia tms. :)

Joskaan en tiedä mitä mimoja ja CA comboja tuo tukiasema tukee, saati miten tuon saisi selville. Harava-mallin Iskroissa myös arveluttaa huhut ongelmista sateella.
 
Elisan toistuvan vian (1800 MHz tippuu päältä pois) takia piti vaihtaa DNA:han. Sen antennit osoittavat vähän vikasuuntaan, mikä näkyy huonona uplink-nopeutena. Elisalla se oli parhaimmillaan 48M, nyt paras on jossakin 20 paikkeilla. Downlink toimii parhaiten yhdistelmällä 1800+2600 MHz, sillä tulee parhaimmillaan 150M paikkeilla. Hitaimmillaan putoaa siitä puoleen.

Elisan myyjä soitti ja kysyi, miten voisi olla avuksi. Sanoin, että asiakkuus kiinnostaa heti kun tolppa toimii kunnolla. Lupasi palata asiaan.
 
Elisan toistuvan vian (1800 MHz tippuu päältä pois) takia piti vaihtaa DNA:han. Sen antennit osoittavat vähän vikasuuntaan, mikä näkyy huonona uplink-nopeutena. Elisalla se oli parhaimmillaan 48M, nyt paras on jossakin 20 paikkeilla. Downlink toimii parhaiten yhdistelmällä 1800+2600 MHz, sillä tulee parhaimmillaan 150M paikkeilla. Hitaimmillaan putoaa siitä puoleen.

Nuo on kuitenkin ihan hyviä mobiilinopeuksia. Onko DNA:n masto miten kaukana? 2600 MHz viittaa taajama-alueen tukariin?
 
Samassa tolpassa on Elisa, DNA ja Telia. Mastoon on matkaa 6,25 km. Tuo on vielä jonkinmoisella taajama-alueella.
 
Alunperin tähtäsin Zyxelin LTE-7460 ulkomodeemilla DNA:n mastoon, joka on n. 4.8 km päässä, ei näköyhteyttä. Sisään virtasi parhaimmillaan varmaan lähelle 100 Mbs, mutta ulospäin parhaimmillaankin jäätiin alle 10 Mbs. Tällä pärjäsi tällöin, mutta sittemmin etätyön myötä upload piti saada paremmaksi.

Testasin vajaa parisen vuotta sitten Iskran jotain antenneja Huawei 5186:lla DNA:lla ja Elisalla, mutta tulokset olivat huonoja. Nuo testit pitäisi ehkäpä tehdä uudelleen, verkon erilaisina ruuhka-ajankohtina sekä nykyaikaisemmalla modeemilla. Tuolloin kuitenkin Elisa teki hyvän tarjouksen liittymistä ja matkaa Elisan tukiasemaan oli vain 1.8 km (ei näköyhteyttä), joten jotain oli yritettävä.

Internetsistä oli löytynyt jossain vaiheessa vinkkejä satelliittilautasella 4G-yhteyden pyydystämiseen ja idea vaikutti mielenkiintoiselle. Mastosta vieläpä löytyi 1800 MHz joten tuumasta toimeen. :) 110 cm lautanen tilaukseen, antenni venäjältä ja Zyxeliin N-liittimet.
Näytä liitetiedosto 80471

Näytä liitetiedosto 80472
Valmiista toteutuksesta ei nyt kuvaa löytynytkään. Tällä kokoonpanolla kuitenkin Elisan liittymästä saavutettiin tavoitteet, ruuhkattomaan aikaan n. 100/40 Mbs. Mastoon ilmestyi myös 2100 MHz, joten B1 + B3 CA combolla mentiin. Ruuhkassa ilta-aikaan download tippui 10 Mbs tienoille, mutta tuon kanssa pärjäsi. Signaaliarvot olivat huonot, ilmeisesti talo jää juuri kahden keilan väliin. Yhteys kuitenkin toimi hyvin, kunnes Zyxeli alkoi menemään itsestään tehdasasetuksille ja jäi jumiin muutamia kertoja ym. Jostain syystä myös kesän aikana upload tippui 10 Mbs tienoille, liekö verkon puolelle tehty jotain muutoksia.

Toiveikkaana ostin sitten tuon Huawei B818:n. Kyseinen laite on kohtuullisen hyvässä maineessa ja toivoinkin hiljaa mielessäni että tuo toimisi omilla antenneillaan niin hyvin, ettei ulkoisia edes tarvittaisi. Turha luulo. :D Testasin Elisan, DNA:n sekä Telian, yksikään ei pärjännyt tuolle aiemmalle lautasviritykselle. Siispä kuoret auki ja turasin sen tuonne pihalle kotoa löytyneillä tarvikkeilla.

PoE-splitteri.
Näytä liitetiedosto 80476

Kokeilin tätä viritystä ensin modeemin pienten antennien tilalle, mutta tämä ei tuntunut toimivan kunnolla. Sittemmin kytkentä on muutettu isompien sisäisten antennien tilalle.
Näytä liitetiedosto 80475

Elisa ei toiminut edelleenkään yhtään paremmin uploadin osalta. Samassa mastossa oleva Telia sen sijaan antaa sisäänpäin parhaimmillaan n. 100 Mbs (100 Mbs liittymä) ruuhka-aikaan tippuen pariin kymppiin. Ulospäin virta on pysynyt n. 40 Mbs tienoilla. Toki testiä on ollut vasta muutama päivä. Telialla ei ole kuitenkaan kuin B3 korkeammilla taajuksilla tarjolla, matalempana olisi 800 MHz ja 700 Mhz. B28 olisi vieläpä hyvillä signaaliarvoilla, mutta tuon B818:n CA combot Telialle ovat huonot, joten ainakin toistaiseksi tuo saa olla noin. Jos CA combot paranevat, kannattaisi ehkä kokeilla jotain pyydyksiä millä päästäisiin B3, B20 ja B28:in kiinni. Tuossa B818:ssa on 4x4 MiMo, joten olisihan se hienoa olla 4 haravaa tai kaksi ristipolarisaatio-paneeliantennia tms. :)

Joskaan en tiedä mitä mimoja ja CA comboja tuo tukiasema tukee, saati miten tuon saisi selville. Harava-mallin Iskroissa myös arveluttaa huhut ongelmista sateella.


LTE:ssä näkyy olevan "ominaisuus" että nopeus ylöspäin tippuu liikenteen lisääntyessä ja/tai solun asetusten mukaan. En ole saanut haarukoitua, mistä tuo tarkkaan ottaen johtuu. Tosin tätänykyä pitäisi kyllä tietää kun liittyy työjuttuihin. Nuo on tosin myös operaattorikohtaisia liiketoimintamallikohtaisia asetuksia, joten ei välttämättä edes selviä standardeja lukemalla.
 
Voisin veikata että jos käytettävissä on radiokaistaa ja aikaa määrä X, ja käyttäjiä ja sitämyöden kysyntää olisi ajanhetkellä enemmmän, niin on järkevämpää siirtää siitä kaistaa uploadista dl:n puolelle, kun se enempi vaikuttaa siihen keskivertokuluttajan 4k netflixiin. Tulee vähemmän palautetta...

Ja onkohan myös niin että jos sen radiolinkin täyttää netflixillä, se on operaattorille halvempaa kuin ylöspäin menevä vaikkapa videoneuvottelu, kun ensinmainittu tulee omasta verkosta cdn-tölkiltä ja monistuu N:lle käyttäjälle, jälkimmäinen on helmpommin ulkoverkkoon menossa, ja uniikka dataa joka sitten näkyy hiukan enempi operaattorin kustannuksissa.
 
Voisin veikata että jos käytettävissä on radiokaistaa ja aikaa määrä X, ja käyttäjiä ja sitämyöden kysyntää olisi ajanhetkellä enemmmän, niin on järkevämpää siirtää siitä kaistaa uploadista dl:n puolelle, kun se enempi vaikuttaa siihen keskivertokuluttajan 4k netflixiin. Tulee vähemmän palautetta...

Ja onkohan myös niin että jos sen radiolinkin täyttää netflixillä, se on operaattorille halvempaa kuin ylöspäin menevä vaikkapa videoneuvottelu, kun ensinmainittu tulee omasta verkosta cdn-tölkiltä ja monistuu N:lle käyttäjälle, jälkimmäinen on helmpommin ulkoverkkoon menossa, ja uniikka dataa joka sitten näkyy hiukan enempi operaattorin kustannuksissa.

4G/LTE:ssä on oma taajuuskaista eri suuntiin, joten kuormaa ei voi jakaa eri suuntien kesken. Ylös on tosin vähemmän kaistaa lähtökohtaisesti (esim. 50/150). Kännykän akunkeston takia ylöspäin on käytössä eri modulaatio kuin alaspäin, ja aikajakoinen lohko on taajuustasossa leveämpi, josta johtuu pienempi nopeus.

Noista 3G/4G/5G spekseistä ei saa enää mitään tolkkua, kun soppaa hämmentämässä on kaikki valtiot, kännykäntekijä, verkko-operaattorit ja erilaiset yhteenliittymät. Tuossa kuitenkin aika uusi ETSI:n speksi aiheesta, lienee vielä relevantti:

TS 136 104 - V15.3.0 - LTE; Evolved Universal Terrestrial Radio Access (E-UTRA); Base Station (BS) radio transmission and reception (3GPP TS 36.104 version 15.3.0 Release 15) (etsi.org)
 
Nuo CA -jutut on vasta kehittymässä uusimmissa 4G/5G standardeissa. Nuo AHL:n ja Borgin huomiot viittaisivat siihen, että ilmeisesti osalla operaattoreita ne eivät ole ollenkaan käytössä tai vain kahden kanavan versiona.

Itsekin ajan nykyään B1 ja B3 kombolla, kun B20:tä tarvitsee vain jos on tarve kaistalle ylöspäin. Tuossa Huaweissa on vain B1+B3+B7+B20 kombo, ja en tiedä miten tuo olematon taajuus B7 vaikuttaa (valikossa ei ole B1+B3+B20 vaihtoehtoa). Modeemi ottaa kuitenkin helposti tuon B20 kanavan ja silloin alaspäin nopeus jää pieneksi. B1+B3 taas antaa yleensä vain 1-4Mbit/s ylös, joten aika huono.

Tuo suhteellisesti helpompi liikenteen kyykkäys ylöspäin johtuu ilmeisesti näistä tekijöistä:

1) Modeemin lähetysteho ylöspäin on vain 250mW kun se tukiasemassa lienee yleisimmin n.20W (standardissa ei kai liene mitään rajoitusta)
2) Nopeus on alunperinkin epäsymmetrinen ja ylös vain 30-50% alaspäin tulevasta nopeudesta
3) Ylöspäin on käytössä leveämpi alikantoaaltokaista. Tämä yhdistettynä rajalliseen dynamiikkaan aiheuttanee sen, että operaattori mielellään "sorsii" huonon yhteyden päässä olevia, koska ne syövät verkkokapasiteettia. Lähellä oleva modeemi saa bittejä "ilmaiseksi" nopeammalla modulaatiolla, koska aikavälin bittejä ei voi kuitenkaan siirtää heikompisignaalisille modeemeille.
4) Ylöspäin olevia aikavälejä täytyy pitää seuraamassa naapurisoluissa olevia kännyköitä, koska ne pitää pystyä ottamaan verkkoon kun tulevat solun alueelle. Tämä on tosin hieman kysymysmerkki, koska teoriassa tätä ei tarvita mutta veikkaan että operaattorit näin tekevät käytännön syistä.

Pointti tässä on se, että minullakin olisi saatavissa vielä signaalivoimakkkuutta siirtämällä modeemi peilin viereen, kun se nyt on käytännön syistä 10m kaapelin päässä. Vaikka se ei luuultavasti paranna enää nopeutta alaspäin, niin se ilmeisesti toisi nopeutta ylöpäin.
 
Nytpä löytyi Aliexpressistä tuo venäläinen kauppias, jolta aikoinaan tilasin Kroksin. Tuolloin löysin sen Ebaysta.
https://www.aliexpress.com/store/5400083

Löytyy myös isokokoista verkosta tehtyä paraboloidiantennia yhdysrakenteisella säteilijällä. https://www.aliexpress.com/item/1005001898033779.html?pdp_ext_f={"sku_id":"12000018055067102","ship_from":"CN"}&gps-id=pcStoreJustForYou&scm=1007.23125.137358.0&scm_id=1007.23125.137358.0&scm-url=1007.23125.137358.0&pvid=6ececee0-32f4-4140-86f3-5f4331ad61c5&spm=a2g0o.store_pc_home.smartJustForYou_518133082.1

Näyttäisi olevan Kroksin tuote, mutta teettävät tuon Kiinassa.
 
Viimeksi muokattu:
Noniin! Tuolta löytyi vihdoin oikeaa dataa:

New ECC Report Style (cept.org)

LTE dynamiikka on määritelty välille -140dBm <-> -44dBm, joka on jaettu 97 ASU -yksikköön desibelin välein (ASU-arvon saa yleensä näkyviin myös kännykästä)

Alin RSRP arvo, jolla pienin modulaatio (QPSK) vielä käytännössä jotenkin toimii on n. -120dBm ja LTE maksimimodulaatio (QAM64) saadaan n. -109dBm tasosta eteenpäin (=CQI arvo >10). QAM64 on kolme kertaa nopeampi kuin QPSK (teoriassa ja silloin ilman bittivirheitä). Tuossa CQI-arvolla on sitten ilmeisesti vielä huomattava määrä bittivirheitä, ja nettonopeus on vain puolet maksimista

Maksiminopeudesta sitten löytyy monta laskelmaa, jonkinmoinen brutto yhdellä antennilla noin 100Mbit/s ja 2x2 MIMO 200Mbit/s 20MHz:n kanavassa (kanavat 1 ja 3) ja puolet siitä 10MHz:n kanavassa (kanava 20). N. 25% menee systeemille, joten yhdellä antennilla n. 75Mbit/s ja 2x2MIMO n. 150Mbit/s. lienee teoreettinen maksimi. Tämä siis tilanne, jos yhdellä käyttäjällä koko 20MHz:n kanava (kanava 1 tai 3) käytössä.

-109dBm RSRP arvolla lienee saatavissa yhdellä antennilla kanavilta 1 ja 3 n. 45Mbit/s ja 2x2MIMO-antennilla sitten joku määrä enemmän.

Tuosta paperista ei vain löydy tietoa, millä RSRP:n arvolla saisi tuon CQI:n 15:sta, mikä vasta antaisi max. bittinopeuden.

Muoks: SINR arvolle löytyy kiva laskuri: SINR (vsb.cz)
 
 
Itsellä on nyt autonperässä yks tollainen mikrotikin LHG LTE6 ( https://mikrotik.com/product/lhg_lte6_kit ) matkalla jossain kohtaa veljelle katolle. Viitisen kilsaa siellä ois Elisan 1800M tukariin, tai sit suurinpiirtein saman verran toisessa suunnassa olevaan Telian 800M versioon, jossa nykyinen Huawei omilla antenneillaan lienee kiinni. Äkkifiilis on että kaista ei tukarilta oo tukossa vaan tuolla toi radiotien signaalitaso rajoittaa enemmän, eripäin kuin kotipaikassa jossa pöytäantennillakin saa lähimmästä tukarista 800M kaistalla täyden linkin, mutta se on iltaisin ihan tukossa.

Tuli nyt vielä otettua toi halvempi jossa on vain satanen ethernet, kun nykytilanne on luokkaa 20/2 josta on vielä ton puitteissa hyvin varaa parantaa. Sit kun vähän laittais lisää rahaa niin sais gigaportilla olevan version https://mikrotik.com/product/lhgg_lte6_kit

Noissa mikrotikeissä on se kiva puoli että noi on täysin konffattavissa olevia reitittimiä, eli saan tonne antenniin vpn-clientin ajoon ja etähalllinan sitäkautta turvallisesti. Eikä tarvi näissä vetää senttiäkään antennikaapelia häviöineen.
 
Itsellä on nyt autonperässä yks tollainen mikrotikin LHG LTE6 ( https://mikrotik.com/product/lhg_lte6_kit ) matkalla jossain kohtaa veljelle katolle. Viitisen kilsaa siellä ois Elisan 1800M tukariin, tai sit suurinpiirtein saman verran toisessa suunnassa olevaan Telian 800M versioon, jossa nykyinen Huawei omilla antenneillaan lienee kiinni. Äkkifiilis on että kaista ei tukarilta oo tukossa vaan tuolla toi radiotien signaalitaso rajoittaa enemmän, eripäin kuin kotipaikassa jossa pöytäantennillakin saa lähimmästä tukarista 800M kaistalla täyden linkin, mutta se on iltaisin ihan tukossa.

Tuli nyt vielä otettua toi halvempi jossa on vain satanen ethernet, kun nykytilanne on luokkaa 20/2 josta on vielä ton puitteissa hyvin varaa parantaa. Sit kun vähän laittais lisää rahaa niin sais gigaportilla olevan version https://mikrotik.com/product/lhgg_lte6_kit

Noissa mikrotikeissä on se kiva puoli että noi on täysin konffattavissa olevia reitittimiä, eli saan tonne antenniin vpn-clientin ajoon ja etähalllinan sitäkautta turvallisesti. Eikä tarvi näissä vetää senttiäkään antennikaapelia häviöineen.
Mikä kulma tossa antennissa on?
Meillä on toi SXT LTE ja se on pelannut ihan hyvin. On vaan ajoittain ruuhkainen tuo lähin tukari. Joku marttojen matonkudontapiiri kyykyttää maanantai-iltana nopeudet. Tolla LHG:llä voisi ehkä tähtäillä hiukan kauemmas.
 
Ei oo käsitystä mistään lukuarvosta, olen antanut itselleni ymmärtää että toi on tiukempi kuin tuossa SXT:ssä luvattu 60 astetta. Gainia on ainakin enempi.
 
Nyt pelkällä 1 kanavalla (2.1GHz:n) 15Mb/s alas ja 1,5Mb/s ylös. RSRP n. -105 <-> 115dBm ja RSRQ n. -5 <-> -10dB ja SINR n. -5 <-> -10dB. Myös tuo RSRP vaihtelee varsin paljon, johtunee tuulesta (puustoa välissä).

Nyt pelkällä kanavalla 3 (1.8Ghz)) 13Mb/s alas ja 4,5Mb/s ylös, RSRP -103dBm, RSRQ -10dB ja SINR -6dB.

Nyt pelkällä kanavalla 20 (800MHz) 4,5Mb/s alas ja 5,5Mb/s ylös, RSRP -98dBm, RSRQ -9dB ja SINR -7dB.

Nyt CA 1+3+20 kanavat yhdessä 32,5Mb/s alas ja 6,7Mb/s ylös
Nyt CA 1+3 kanavat yhdessä 30,5Mb/s alas ja 3,6Mb/s ylös
Nyt uusintamittaus CA 1+3+20 kanavat yhdessä 30Mb/s alas ja 7,8Mb/s ylös

Tuosta on nyt vaikea sanoa, minkä verran on muuta käyttäjää, mutta tuo on n. 10% teoreettisesta kapasiteetista alas ja 5-10% ylös...

Modeemi mittaa arvot LTE:n referenssisignaalien (RS) avulla, joita on useampia riippuen MIMO:sta. RSRP ja RSRQ lasketaan aina pelkästään tukiaseman lähettämistä referenssisignaaleista, ja niihen ei pitäisi vaikuttaa verkon kuorma. Modeemin modulaatio ja koodausnopeus asetetaan kuitenkin datavuon CSI parametrien mukaan:

https://www.sharetechnote.com/html/Handbook_LTE_CSI.html

Nuo pitää olla standardin mukaisesti mitattuna, tässä testipenkin ohje:

https://cdn.rohde-schwarz.com/magazine/pdfs_1/article/203/NEWS_203_english_TS8980.pdf

Osa modeemeista näyttää myös tuon CQI-arvon (Huawei 715 ei näytä):

https://support.zyxel.eu/hc/fi/articles/360005188999-LTE-signaalin-laatuparametrit

Tuo on aika mielenkiintoinen, miten tuo RSRQ (ja varsinkin CQI) itse asiassa lasketaan:

https://patents.google.com/patent/US20170086133A1/en
https://patents.google.com/patent/WO2012106996A1
https://patents.google.com/patent/WO2013070847A1

Ollaan suuryritysten patenttisalkujen keskiössä...

Kuitenkin kiinteällä antennilla tuo RSRQ on oikea parametri, liikkuvassa antennissa sitä ei ilmeisesti oikein voi hyödyntää monitie-etenemisen takia, ja sen takia käytetään tuota RSRP arvoa tukiaseman valintaan. Tuo -5 <-> -10dB:n RSRQ pitäisi riittää ainakin alaspäin, vaikka RSRP olisi kuinka huono.

Ylöspäin tilanne on erilainen, koska ns. soft handover -tyyppisessä tukiaseman vaihdossa tosiaan "kuluu" tuota ylöspäin menevää kapasiteettia ja vielä ilmeisesti aika nopeasti, koska taajuuslohko on leveä ja dynamiikkaongelmien takia saattaa koko lohko mennä yhdelle kännykälle.

Muoks: vasta CQI arvolla 15 saadaan maksimikapasiteetti jolloin virheenkorjaukseen ei mene kaistaa (Reed Solomon- ja Turbokoodit taitavat olla molemmat käytössä LTE:ssä). Monitie-eteneminen ilmeisesti vaikuttaa siihen, että vaikka RSRP olisi kuinka hyvä, niin maksiminopeutta ei välttämättä voi saada.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös