NETTIKONE, ym myyntipalstat,kaikille koneille, tai liittyvä , ei pelkästään traktorit

On se rauta yli kolme kertaa betonia painavampaa. Teräsbetoniksi jos nuo luokiteltas on ne sata kiloa kuutio painavampaa.
Mutta ei noissa niin paljon ole rautaa.
Chatgpt" Vastaukset kysymyksiisi jakautuvat standardien mukaan seuraavasti:
1. Teräksen osuus paalun painostaHarjateräksen osuus 250×250 mm betonipaalun kokonaispainosta on noin 4,5 – 6 %.Normaalissa betonirakenteessa teräksen paino-osuus on usein vain 1–3 %, mutta lyöntipaalut on raudoitettu huomattavasti raskaammin, jotta ne eivät halkeile asennuksen aikana.Yksi metri 250×250 mm paalua painaa noin 156 kg. Tästä painosta teräksen osuus on noin 7–9 kg metriä kohden (riippuen siitä, lasketaanko mukaan paalun keskivaihe vai tiheämmin raudoitetut päät).
"

-->
Eli teräksen paino on käytännössä merkityksetön vs betonin paino koska sitä rautaa on siellä todella vähän..

-> Mahdollinen Kalliokärki tai paalun koon toleranssivaihtelu painaa enemmän kuin ne paalun raudoitukset...
 
Chatgpt" Vastaukset kysymyksiisi jakautuvat standardien mukaan seuraavasti:
1. Teräksen osuus paalun painostaHarjateräksen osuus 250×250 mm betonipaalun kokonaispainosta on noin 4,5 – 6 %.Normaalissa betonirakenteessa teräksen paino-osuus on usein vain 1–3 %, mutta lyöntipaalut on raudoitettu huomattavasti raskaammin, jotta ne eivät halkeile asennuksen aikana.Yksi metri 250×250 mm paalua painaa noin 156 kg. Tästä painosta teräksen osuus on noin 7–9 kg metriä kohden (riippuen siitä, lasketaanko mukaan paalun keskivaihe vai tiheämmin raudoitetut päät).
"

-->
Eli teräksen paino on käytännössä merkityksetön vs betonin paino koska sitä rautaa on siellä todella vähän..

-> Mahdollinen Kalliokärki tai paalun koon toleranssivaihtelu painaa enemmän kuin ne paalun raudoitukset...
Ihan sama olkoon miten vaan, kummallinen sarna alkaa pienestä lisä heitosta juttuun.
 
Ja ryssällä ei ollut juuri omiaan vaan 20-luvun AA-Fordista kopioituja Molo Gazeja ja Lend Leasena saatuja noita samoja Gemsuja Katjushan alustana ja kuorma-autona Studebakereita.
 
Ja monet vähän myöhemmin venäläjällä valmistetut kamppeet oli aika pitkälti enemmän/vähemmän kopsattu Amerikkalaisista autoista.
 
Sen verran kopioitu että esim. 122H63 ja 130 K54 tykin pyörä oli vaihtokelpoinen vielä hyvinkin monen -80 luvun kuorma-autojen pyörien kanssa. Siis pulttikehä oli sama.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös