Stahlwerk ac dc

Mistää en tiedä, mutta näyttäs yhtäkkiä olevan juuri noin. Eikö nuo ole aika helppo kokeilla. Vetäsee täysille yks kerrallaan. Ja totee mikä vaikutus oli. :Häh:
 
Minäkään en mitään tiedä, mutta kai maailmalta jostain pirkkatigistä löytyy dataa, että mitä siellä on tehdaslukitut arvot? Tietäis ainakin paljonko on paljon ja lähtis siitä säätämään omaan suuntaan. Toisaalta joltain tiggifoorumilta voi löytyä jonkun toisen koneen säädöt, jos ei tuohon löydy.
 
Kotiverstas saitilla on kavereita joilla on tuollanen kone,joten sain neuvoja siellä.
Ilman niitä vinkkejä ei hommasta olisi tullu yhtään mitään.
 
Ja noi säädöthän on ihan materiaalista, lisäaineesta ja hitsaajasta kiinni. Ehkä suurimman muuttujan tekee just hitsaaja. Jollaki toimii jotku säädöt ja joku ei tykkää niistä yhtään... Varsinkin alku- ja loppuramppeja täytyy vaan kokeilla mitkä sopii omalle hitsaustyylille.
Himottais itekki hommata joku tommonen monipuolisempi tig-kone ja opetella sillä vetää saumaa.
 
20170328_204050.webp
20170328_205450.webp
Tossa kone ja jos joku meinaa että tota määrää pystyy säätää ilman ohjeita,niin voi koittaa,mä sain tuolta toiselta saitilta ohjeita joilla pääsee alkuun,sellasilta ukoilta joilla on kokemusta.
Vaikeaksi alussa ilman kokemusta tekee se miten säätää pulssi ja ac frequens,sekä balance,ja sitten viellä 2T ja 4T ero,eli siellä on toimintoja jotka muuttuu 4T päällä,ja joita ei ole 2T moodissa.
 
Viimeksi muokattu:
Pistä nyt kuitenkin alkukaasuajaksi sekunti-kaks vaikkei ne tietäjät sitä välttämättömänä pitäneetkää.
Tulee se suojakaasu siihen alotukseenki.:cool:
 
Pistä nyt kuitenkin alkukaasuajaksi sekunti-kaks vaikkei ne tietäjät sitä välttämättömänä pitäneetkää.
Tulee se suojakaasu siihen alotukseenki.:cool:
Ei tuossa mun laittamassa kuvassa mitään säätöjä ollu tarkotus näyttää pelkästään konetta,noi potikat on missä sattuu asennossa,vaikkakin se eka potikka on juuri kyseinen kaasu.
 
Viimeksi muokattu:
Pääasia että apuja sait. Muut nappulat uskon tajuavani, mutta tuo nro 12. Kasvattaako se positiivista vai negatiivista puoliaaltoa, kun sen kääntää täysille. Ilmeisesti negatiivista vai?
 
Viimeksi muokattu:
Pääasia että apuja sait. Muut nappulat uskon tajuavani, mutta tuo nro 12. Kasvattaako se positiivista vai negatiivista puoliaaltoa, kun sen kääntää täysille. Ilmeisesti negatiivista vai?
Tuossa kopioitua kotiverstas sivustolta noista nappuloista.

Suurin osa noista ei vaikuta mitään ellet laita pulssia ja 4T-toimintoa päälle, jos et ole tottunut hitsaamaan "nelitahtikytkimellä" niin voin taata että tulee lipsahduksia.
grin.gif

4T= kolvin "nappi"pohjaan, valokaari syttyy pikkuvirralla(4). Päästät irti niin virta nousee asetellun rampin(2) mukaan varsinaiselle hitsausvirralle(3)
. Painat napin uudestaan pohjaan ja virta tippuu asetellun rampin(6) mukaan pienemmälle virralle(7), päästät napista irti ja valokaari sammuu.

1. kaasun esivirtaus
2. virran nousuaika rampilla (vain 4T asennossa)
3. hitsausvirta
4. aloitusvirta (vain 4T asennossa)
5.pulssivirta (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
6. virran laskuaika rampilla (vain 4T asennossa)
7. "lopetusvirta", vain 4T asennossa
8. kaasun jälkivirtaus
9. pulssin leveys (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
10. pulssitaajuus (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
11. AC-asennossa vaihtovirran taajuus, isommalla taajuudella tarkempi valokaari ja vähäisempi vaeltelutaipumus
12. AC strömverlflurluglung
tongue.gif
20-80% = AC-balanssi, säädetään negatiivisen ja positiivisen jakson osuutta, parempi puhdistusvaikutus vs. suurempi tunkeuma.

22. puikko vs tig-valinta
13. puikkohitsauksessa valokaaren tai virran jäykkyys/stabiilius, isompi asetus kasvattaa virtaa valokaaren lyhentyessä= helpompi hitsata useimmissa tapauksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Pääasia että apuja sait. Muut nappulat uskon tajuavani, mutta tuo nro 12. Kasvattaako se positiivista vai negatiivista puoliaaltoa, kun sen kääntää täysille. Ilmeisesti negatiivista vai?
Oletettavasti plussaa tämän perusteella:

stahlwerk.webp


(Kuva jonkin toisen Stahlwerkin etupaneelista.)

Kokeilemalla sekin selviää.
 
Tuossa kopioitua kotiverstas sivustolta noista nappuloista.

Suurin osa noista ei vaikuta mitään ellet laita pulssia ja 4T-toimintoa päälle, jos et ole tottunut hitsaamaan "nelitahtikytkimellä" niin voin taata että tulee lipsahduksia.
grin.gif

4T= kolvin "nappi"pohjaan, valokaari syttyy pikkuvirralla(4). Päästät irti niin virta nousee asetellun rampin(2) mukaan varsinaiselle hitsausvirralle(3)
. Painat napin uudestaan pohjaan ja virta tippuu asetellun rampin(6) mukaan pienemmälle virralle(7), päästät napista irti ja valokaari sammuu.

1. kaasun esivirtaus
2. virran nousuaika rampilla (vain 4T asennossa)
3. hitsausvirta
4. aloitusvirta (vain 4T asennossa)
5.pulssivirta (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
6. virran laskuaika rampilla (vain 4T asennossa)
7. "lopetusvirta", vain 4T asennossa
8. kaasun jälkivirtaus
9. pulssin leveys (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
10. pulssitaajuus (vain pulssiasennossa, kts kytkin 14)
11. AC-asennossa vaihtovirran taajuus, isommalla taajuudella tarkempi valokaari ja vähäisempi vaeltelutaipumus
12. AC strömverlflurluglung
tongue.gif
20-80% = AC-balanssi, säädetään negatiivisen ja positiivisen jakson osuutta, parempi puhdistusvaikutus vs. suurempi tunkeuma.

22. puikko vs tig-valinta
13. puikkohitsauksessa valokaaren tai virran jäykkyys/stabiilius, isompi asetus kasvattaa virtaa valokaaren lyhentyessä= helpompi hitsata useimmissa tapauksissa.

Kytkin 14. Onko se sillotus eli yks pulssi, jatkuva pulssi ja ilman pulssia.
 
Normaalisti tasavirtahitsauksessa TIG-elektrodi on negatiivinen. Tasavirralla valokaaren lämpökuorma jakautuu niin, että 70% lämmöstä menee positiiviselle puolelle eli kappaleeseen ja 30% päätyy negatiiviselle eli elektrodin puolelle. Tai ainakin kirjallisuudessa näin väitetään.

Vaihtovirralla hitsattaessa elektrodi on vuoroin negatiivinen tai positiivinen. Kun koko ajan napaisuus vaihtuu, niin lämpökuorma jakautuu nyt tasan. Tästä suuremmasta lämpökuormasta johtuen elektrodin pää tuppaa sulamaan.

Positiivista puolijaksoa (elektrodi +) tarvitaan kappaleen oksidipinnan rikkomiseen. Periaatteessa TIGillä olisi mahdollista hitsata alumiinia tasavirralla, elektrodi plussassa, mutta lämmön takia tarvittaisiin lyijykynän paksuinen elektrodi ja muut roippeet sen mukaan. Paksulla elektrodilla on muitakin haittoja. Siksi käytetään vaihtovirtaa, koska siinä on välillä positiivinen jakso ja sekin riittää.

Kun balanssia käännetään plussaan päin, niin positiivinen puolijakso kasvaa, elektrodi kuumenee enemmän, tunkeuma huononee ja oksidi irtoaa paremmin.

Balanssin säätö miinukseen päin kasvattaa negatiivista puolijaksoa, elektrodi toimii viileämpänä, tunkeuma paranee ja oksidin rikkominen onnistuu huonommin.

Koska tässä yksi asia huononee kun muut paranevat, niin balanssista on nykykoneissa tehty säädettävä. Sen voi aluksi kääntää keskelle ja sitten tehdä havaintoja, miten säätäminen parantaa tai pahentaa tilannetta.

tigpolarity.webp
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös