Telitraktori

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rölli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tarvii olla jo ihan oikeita töitäkin sitten...
Harrasteet erikseen...
Ehkä jotain... Kalustona nurkissa aiempana jo on DF M620 Agrotron ( etukuormaaja ), -00 NH TS 100 ( etukuormaaja ), -99? NH TM150, Fendt 828 Vario ( etunostolaite ), 12145 kalkkisetka, DB 1410 ja Leyland 245
 
On tossa yhellä kyläläisellä (nikolla) kalustoa mutta en ny rupea niitä tähän luettelemaan ;)
 
Joo, sillä sitä on kans aika rutkasti.
Muttei nää jutut oikeastaan itse aiheeseen liity mitenkään.
 
Kun rupesitte puhuu 650 x38 telinä huh, No joo, Dumppeiessähän on vetoo teli ja massivisia renkaita, siinähän ne A vetovarret ja panhardit ja ihan telivarsiakin, siihenkö suuntaan? Jos ihan pakko, voishan sen taka akseli olla ohjautuva? Siitten kun sotkitte rasin, eikö siinä ihan samat akselistot kuin sisuissa jos on telivetoinen ja kymppipyöräisenä. Ne nyt harvinaisii kun nousuteli ja ropsonit oli kevyempiä
https://www.agrotruck.eu/produkte/
Niin kuormautosta renkaita vaihtamalla ja ruksaa sopivempi vaihteisto ja nostolaiteet, ei tosin saa 38 mahtuu
Niin sitte suolle ja telat, kuvia kun jd? semonen kahden telan. oli kantavuuden takia viritetty taakse vielä levikepyörät.
Sitten, ei ihan vielä 6pyöräinen saatikka telii, niin onhan västäräkissä saatavana isot renkaat, tehoo ja tarpeeksi joustoo ja vielä trktorin työt voit tehä??

Ja ei se nyky 900 1000 fentien etuset muuten kaukana 650 38 ole, niin mä heitän vielä soppaan, jos county tekis 250hv ja 750 renkailla nykyaiaksilla vedolla..........

Sitten vielä, nyky motot, paino ja pituutta on, telit, mutta ei ne pyörät oo kahra metriä halkaisia?
 
Sitten vielä, nyky motot, paino ja pituutta on, telit, mutta ei ne pyörät oo kahra metriä halkaisia?
Juu niin on ja telatkin vielä ja silti mennään mahaansa myöden pehmeemmässä, just naapurin hirvimies manas kun ei pahimmissa paikoissa useammin ajetun ajouran yli pääse muniaan kastelematta...
EI hän mutta porukan nuorimpaan päähän kuuluva alta kolmekymppinen oli tällaisen uran yli yrittäny hypätä, esnin siihen keskipaltteelle niin oli palte pettänyt ja selällään uppeluksissa siellä telojen kalvamassa vesipoorissa, kiväärin kiikaritähtäin kolahtanu uran reunassa olleeseen kiveen ja paskaksi.
 
Kyllähän sitä monesti on mielessä käyny kun eivät tahdo mehtäkoneilla pellolla pinnalla pysyä ja vieressä saatetaan vetää yhtä raskaalla yhdistelmällä lietettä multaimella peltoon ilman jälkiä.

Hyvinkin usein se ongelmahan lähtee siitä kun on agressiivisen malliset telat jotka oikeastaan kerta ajolla hienontaa pinnassa olevan nurmen/sängen pinnan jonka jälkeen kantavuus meneekin jollakin maalajeilla aivan eri malliin. Puhettakaan sitten miten ne pitkät telit telojen kanssa sitten murtaa kääntäessä.


Mutta joo ei oikeen vielä semmoista rengasta löydy metsäkoneeseen että samoihin paineisiin pystyis paineet laskemaan mitä pelto puolella.
 
Kyllähän sitä monesti on mielessä käyny kun eivät tahdo mehtäkoneilla pellolla pinnalla pysyä ja vieressä saatetaan vetää yhtä raskaalla yhdistelmällä lietettä multaimella peltoon ilman jälkiä.

Hyvinkin usein se ongelmahan lähtee siitä kun on agressiivisen malliset telat jotka oikeastaan kerta ajolla hienontaa pinnassa olevan nurmen/sängen pinnan jonka jälkeen kantavuus meneekin jollakin maalajeilla aivan eri malliin. Puhettakaan sitten miten ne pitkät telit telojen kanssa sitten murtaa kääntäessä.


Mutta joo ei oikeen vielä semmoista rengasta löydy metsäkoneeseen että samoihin paineisiin pystyis paineet laskemaan mitä pelto puolella.
Turvemaalla varsinkin suurin osa kantavuudesta vois sanoa perustuvan heinän juuristoon silloin kun se pelto heinällä on, varsinkin jos on vähänkin tuoreempaa alla
 
Kyllähän sitä monesti on mielessä käyny kun eivät tahdo mehtäkoneilla pellolla pinnalla pysyä ja vieressä saatetaan vetää yhtä raskaalla yhdistelmällä lietettä multaimella peltoon ilman jälkiä.

Hyvinkin usein se ongelmahan lähtee siitä kun on agressiivisen malliset telat jotka oikeastaan kerta ajolla hienontaa pinnassa olevan nurmen/sängen pinnan jonka jälkeen kantavuus meneekin jollakin maalajeilla aivan eri malliin. Puhettakaan sitten miten ne pitkät telit telojen kanssa sitten murtaa kääntäessä.


Mutta joo ei oikeen vielä semmoista rengasta löydy metsäkoneeseen että samoihin paineisiin pystyis paineet laskemaan mitä pelto puolella.
Joo, meilläkin kun on tuo sadonkorjuu ennen vappua, niin isännät ihmettelee, että miten se kantaa. Toki kalustokin on kohtuullista.
 
Turvemaalla varsinkin suurin osa kantavuudesta vois sanoa perustuvan heinän juuristoon silloin kun se pelto heinällä on, varsinkin jos on vähänkin tuoreempaa alla
Ja "kevyt" kulkeminen siihen renkaan suureen halkaisijaan yhdistettynä matalaan rengaspaineeseen..
 
Ja mm koneviestissä näistä vf renkaista miten paljon enemän kosketuspintaa niillä on verrattuna esm trelleborgin silloiset twin jotka silloin oli huipput vs siloiset kivikovat ristikudos renkaat.
 
Kyllähän sitä monesti on mielessä käyny kun eivät tahdo mehtäkoneilla pellolla pinnalla pysyä ja vieressä saatetaan vetää yhtä raskaalla yhdistelmällä lietettä multaimella peltoon ilman jälkiä.

Hyvinkin usein se ongelmahan lähtee siitä kun on agressiivisen malliset telat jotka oikeastaan kerta ajolla hienontaa pinnassa olevan nurmen/sängen pinnan jonka jälkeen kantavuus meneekin jollakin maalajeilla aivan eri malliin. Puhettakaan sitten miten ne pitkät telit telojen kanssa sitten murtaa kääntäessä.


Mutta joo ei oikeen vielä semmoista rengasta löydy metsäkoneeseen että samoihin paineisiin pystyis paineet laskemaan mitä pelto puolella

no mutta vaikka on isoa rengasta lietekärryssä ja 3 akselia, tai iso puimuri niin paljon tarvii olla ilmaa renkaassa jotta pysytään rengasvalmistajan suosittelemassa kantavuudessa. esimerkkinä jd s760 puimuri siinä on 900mm leveä 38tuumainen kumi, sellainen miestä korkeampi. 2 baaria tarvitsee olla ja silti säiliö täynnä on melko litissä.
 
no mutta vaikka on isoa rengasta lietekärryssä ja 3 akselia, tai iso puimuri niin paljon tarvii olla ilmaa renkaassa jotta pysytään rengasvalmistajan suosittelemassa kantavuudessa. esimerkkinä jd s760 puimuri siinä on 900mm leveä 38tuumainen kumi, sellainen miestä korkeampi. 2 baaria tarvitsee olla ja silti säiliö täynnä on melko litissä.
Nuo isot puimurit kaikista haastavimpia kun etuakseli painot on täydellä säiliöllä on aika hävyttömiä. Kumminkin lietevaunu/rehukärry yhdistelmissä pysytään 10t akselipainoissa.


Tuossa jontikassa kun mennään jo tyhjällä säiliöllä sinne +10t akselipainoihin ja sitten kun se 150hl säiliöön vielä tavaraa niin melkone jyrä se on ettei kostealle pellolle kovin tartte mennä.

Telathan siinä pitäs olla mutta niillä ei sitten oikein hyvin onnistu suojaviljojen puinti kun telasto murtaa aika reippaasti.

1250/50-32 taikka 710 paripyörät.

Ja sama se vain pätee myös maatalouspuolellakin että kun oikein pehmeälle mennään niin kyllä sitä katsellaan sitä kevyempää kalustoa niinkuin metsäpuolellakin.
 
Karvola meille käy lietteet ajamassa niin HXA 2 air agronic kärryssä on pellolla 0.8bar painetta ja traktorissa oliko peräti vielä vähemmän. Vetoletkulevitintä kun Fergulla vetivät niin 0.5 oli takasissa painetta. 1250/50-32
 
Karvola meille käy lietteet ajamassa niin HXA 2 air agronic kärryssä on pellolla 0.8bar painetta ja traktorissa oliko peräti vielä vähemmän. Vetoletkulevitintä kun Fergulla vetivät niin 0.5 oli takasissa painetta. 1250/50-32
Tuo kuulostaa pieneltä kun on 32vanne mutta nuo renkaat on yli 2m korkiat. Täällä paikallisella pioneerilla aikanaan oli paripyöränä 900/60r38 joka on saman korkuinen
 
Siellä on mato ihmeissään....
Eipä välttämäti, se ison renkaan kantopinta-ala kun on kuitenkin melkoinen.
Joskus kävelin pellolla, jossa kalkkikaveri oli Claassilla puimassa.
Oli vähän kosteaa peltoa, ja 1200 renkaista jäi selkeät hokkien painumat, ja koko renkaan leveydeltä jälkeä.
Olisko ollut kaikkiaan ehken vajaa 5cm syvät jäljet.
Siinä renkaan tekemän uran vierellä kun kävelin, niin 45 numeroisen kengän jättämät jäljet, tälläisellä meikän vajaa 80kg painolla, ne oli syvemmät, mitä sen puimurin jättämät "tassunjäljet" oli, melkein nilkkaa myöden jalkaisin painui.
 
Niin teli, korkeahko rengas, vetoo, ja ohjattu, kuinka korkeet noi isot 2 akselisen lietekärryn renkaat on?

Kokonaispaino, siinä tossa, joku kevät takaperin, omistajavaihdos, pientilalisen kevyet koneet ei raitoja, ei kelastumisia jne.
Sitten iso fentti ja märempi kevät, salaojat vissiin painui , paripyörät jne, niin kuitenkin se veturi kulki painuksissa, ongelmia peltoon tuli

Munlla oli semmonen vuokrapelto joka oli alavaa, kun kynti, olo on kuin traktori kulkee ylämäkee ja se kuoppa on traktorin alla. se jankko piti yhteensä sen pinnan, ei uponnut.
 
Eikös siinä tosi isossa renkaan kosketuspinnassa maahan tule vielä sellainenkin ilmiö, ettei se maa pääse keskeltä kosketuspintaa pakenemaan oikein mihinkään. Ei tursua alta pois. Ja myös tämän vuoksi kantaa paremmin kuin puolet kevyempi traktori puolet pienemmällä kosketuspinta-alalla. Joten luulen, että se iso kumi kantaa vielä suhteessa reilusti enemmän kuin nelikakkonen kumisaapaa satakiloisen jalassa.
 
Mutta kyllä koneiden kokomuutoksen näkee monellakin pellolla, sateen jälkeen on "sorsalammikot" monta päivää kun salaojat tukossa vaikkei ole vanhojakaan ne ojat.
Tiivistyneessä maassa ei vaan vesi kulje.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös