Tekoäly. Pelastaja vai tuho?
Tunkki
Kansalainen
Kuvittelisin koneen olevan kuin ihminen vanhennuttuaan. Sellainen suuremmoinen ilon ja oivalluksen tunne joka aikanaan tuli vaikka tajutessaan kirjasta luettuaan polttomoottorin toiminnan lienee koneille mahdoton. Kone tajuaa asian heti, mitään onnistumisen tunnetta ja riemua oivalluksesta se ei tarvitse.
Tuommoiset inhimilliset piirteethän vievät turhaan kapasiteettia enkä usko niitä mitenkään aitoina voivan koneilla olla olemassakaan. Eiväthän edes kaikki ihmiset ymmärrä moisia haihatuksia
Tuommoiset inhimilliset piirteethän vievät turhaan kapasiteettia enkä usko niitä mitenkään aitoina voivan koneilla olla olemassakaan. Eiväthän edes kaikki ihmiset ymmärrä moisia haihatuksia
Tunkki
Kansalainen
Jos oivallus tulisi tuhansien toistojen jälkeen niin miten sitä ihan heti ensimmäistä A.E. Järvisen kirjaa lukiessaan tempautuu mukaan siihen erämaan lumoon, mitä ehkä koskaan ei lähimaiseminkaan ole kokenut. No enpä tästä vänkää tämän enempää, tekoäly hallitsee kaiken olemassaolevan tiedon, ihmisäly tuottaa uutta. Mistä se tulee, sitä en osaa selittää
"keinotietoisuus" olisi varmaan helpompi mitata ulkoa päin koneella, elävillä olennoilla voidaan havaita aivotoimintaa toki, mutta mistä me oikeasti tiedämme, onko "ketään kotona". Tutkijoiden käsitys on ettei "ketään ole kotona" biologisillakaan neuroverkoilla, mutta mistä sen oikeasti tietää. Aivot koomassa olleet saattavat väittää kokeneensa asioita, samoin "kliinisesti kuolleet". Tämä käsityshän on viimeaikoina muuttunut, milloin ihminenkin on oikeasti kuollut. Jotenkin tuntuu, että tietoisuus on aika monimutkainen käyttöjärjestelmä, paljon monimutkaisempi, kuin ihmistiede vielä osaa ajatellakaan. Tai ehkä toivon vaan niin...
Tuon em. Jeff Hawkinsin ted talkin näkeminen sai minulla palaset loksahtamaan kohdalleen. Älykkyys ei hänen mukaansa ole mitään muuta kuin neocortexissa koko ajan pyörivä muistojen pohjalta tulevaisuutta ennustava simulaatio joka kehittyi alun perin mahdollistamaan kahdella jalalla tasapainoilu.
Tunnistatko aidot ihmiskasvot tekoälyn luomista? Kokeile HS:n testeillä – Erittäin uskottavat valenaamat on luonut suomalaisten kehittämä kone, josta kohkataan nyt maailmalla
Tero Karraksen johtama tutkijaryhmä opetti tekoälyä 30 000 valokuvalla julkkiksista punaisilla matoilla. Tulokset ovat olleet niin vakuuttavia, että maailmalla kohkataan jo.
Yksi huti tuli.
Tero Karraksen johtama tutkijaryhmä opetti tekoälyä 30 000 valokuvalla julkkiksista punaisilla matoilla. Tulokset ovat olleet niin vakuuttavia, että maailmalla kohkataan jo.
Yksi huti tuli.
Pärjäsin parhaiten sillä konstilla, että mistä kuvasta tuli lämpimin tunne, se oli oikean ihmisen kuva.
Älykkyys kahdella jalalla kulkemisen sivutulos? Jotenkin tuntuu että eläimet tekevät paljon vaikeampia temppuja. Aikaisemmin on esitetty ajatus, että älykkyys olisi sosiaalisten suhteiden koossapitämisen monimutkaistumisen tulos.
Itse olen yrittänyt ajatella tietoisuutta kvanttioutona ilmiönä, että koko maailmakaikkeus olisi valtava älyperäinen simulaatio, vaikkapa jonkin jumalallisen nörtin tunne, taikka uneksunta. Tehtävänä tuottaa informaatiota.
Älykkyys kahdella jalalla kulkemisen sivutulos? Jotenkin tuntuu että eläimet tekevät paljon vaikeampia temppuja. Aikaisemmin on esitetty ajatus, että älykkyys olisi sosiaalisten suhteiden koossapitämisen monimutkaistumisen tulos.
Itse olen yrittänyt ajatella tietoisuutta kvanttioutona ilmiönä, että koko maailmakaikkeus olisi valtava älyperäinen simulaatio, vaikkapa jonkin jumalallisen nörtin tunne, taikka uneksunta. Tehtävänä tuottaa informaatiota.
....niin....eräässä kirjassa, eli Douglas Adamsin kirjoissa, mutta kun en muista missä niistä, koko maapallohan on vain iso HIIRIEN tilaama tutkimuslaboratorio....
Eikös se ollut ihan siinä viisiosaisen trilogian ensimmäisessä osassa.
https://tekniikanmaailma.fi/eliko-m...rofessori-esitti-hatkahdyttavan-ajatuskokeen/
"Elikö maapallolla joskus kauan sitten hyvin kehittynyt liskoyhteiskunta? Professori esitti hätkähdyttävän ajatuskokeen"
Toinen mielenkiintoinen juttu:
https://tekniikanmaailma.fi/robottien-yleistyminen-voi-johtaa-kommunismin-nousuun-varoittaa-englannin-keskuspankin-paajohtaja/
Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney varoittaa kommunismin heräävän henkiin robotiikan nousun vuoksi. Miljoonien työpaikkojen menetys roboteille voi hänen mukaansa johtaa 1800-luvun veroiseen palkkataantumaan. Se voi virittää uudelleen kiinnostuksen kommunismiin.
Aiheesta uutisoi brittilehti Independent.
Carney esitti näkemyksensä puheessaan Canada Growth Summitissa Torontossa viime viikolla. Hänen mukaansa käänne ajattelussa voi tapahtua jo tämän sukupolven aikana.
”Marx ja Engels voivat tulla jälleen ajankohtaisiksi, jos koneistuminen alentaa palkkoja ja lisää eriarvoisuutta”, sanoi Carney.
TEKOÄLY TYÖPAIKOILLA tuottaa Carneyn mukaan laajaa eriarvoisuutta. Jotkut hyötyvät tekoälystä ja toisten työpaikat pyyhkäistään pois sen voimalla.
Tilanne saattaa palauttaa yhteiskunnan tilanteeseen, joka vallitsi teollisen vallankumouksen aikoina. Tuotanto kasvoi valtavasti, mutta palkkakehitys laahasi vuosikymmeniä. Tämä herätti kiinnostusta sekä oikeisto- että vasemmistoradikalismiin Euroopassa 1800–1900-lukujen taitteessa.
”Työntekijöiden näkökulmasta ensimmäisen teollisen vallankumouksen hyödyt saatiin tuottavuudesta ja palkoista vasta vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla”, Carney sanoo.
CARNEY VAROITTI, että työn ”nakertumista” tapahtuu jo. Tietokoneet voivat suorittaa sekä taitoa vaativia että vähemmän vaativia töitä. Carney huomautti, että esimerkiksi lakiasiakirjoja kävivät ennen läpi nuoremmat juristit, nyt heidän työtään tekevät robotit.
Carvey siteerasi tutkimuksia, joiden mukaan työntekijöistä 90 prosenttia ei usko automaation vaikuttavan heidän työhönsä. Vastaavasti saman verran yritysjohtajista uskoo, että työt tulevat olennaisesti muuttumaan.
Jotta teollistumisen alkukauden tilanne ei toistuisi, pankin pääjohtajan mielestä olisi koulutettava työntekijöitä tehtäviin, jotka vaativat enemmän tunneälykkyyttä kuten hoiva- ja vapaa-ajan alat.
"Elikö maapallolla joskus kauan sitten hyvin kehittynyt liskoyhteiskunta? Professori esitti hätkähdyttävän ajatuskokeen"
Toinen mielenkiintoinen juttu:
https://tekniikanmaailma.fi/robottien-yleistyminen-voi-johtaa-kommunismin-nousuun-varoittaa-englannin-keskuspankin-paajohtaja/
Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney varoittaa kommunismin heräävän henkiin robotiikan nousun vuoksi. Miljoonien työpaikkojen menetys roboteille voi hänen mukaansa johtaa 1800-luvun veroiseen palkkataantumaan. Se voi virittää uudelleen kiinnostuksen kommunismiin.
Aiheesta uutisoi brittilehti Independent.
Carney esitti näkemyksensä puheessaan Canada Growth Summitissa Torontossa viime viikolla. Hänen mukaansa käänne ajattelussa voi tapahtua jo tämän sukupolven aikana.
”Marx ja Engels voivat tulla jälleen ajankohtaisiksi, jos koneistuminen alentaa palkkoja ja lisää eriarvoisuutta”, sanoi Carney.
TEKOÄLY TYÖPAIKOILLA tuottaa Carneyn mukaan laajaa eriarvoisuutta. Jotkut hyötyvät tekoälystä ja toisten työpaikat pyyhkäistään pois sen voimalla.
Tilanne saattaa palauttaa yhteiskunnan tilanteeseen, joka vallitsi teollisen vallankumouksen aikoina. Tuotanto kasvoi valtavasti, mutta palkkakehitys laahasi vuosikymmeniä. Tämä herätti kiinnostusta sekä oikeisto- että vasemmistoradikalismiin Euroopassa 1800–1900-lukujen taitteessa.
”Työntekijöiden näkökulmasta ensimmäisen teollisen vallankumouksen hyödyt saatiin tuottavuudesta ja palkoista vasta vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla”, Carney sanoo.
CARNEY VAROITTI, että työn ”nakertumista” tapahtuu jo. Tietokoneet voivat suorittaa sekä taitoa vaativia että vähemmän vaativia töitä. Carney huomautti, että esimerkiksi lakiasiakirjoja kävivät ennen läpi nuoremmat juristit, nyt heidän työtään tekevät robotit.
Carvey siteerasi tutkimuksia, joiden mukaan työntekijöistä 90 prosenttia ei usko automaation vaikuttavan heidän työhönsä. Vastaavasti saman verran yritysjohtajista uskoo, että työt tulevat olennaisesti muuttumaan.
Jotta teollistumisen alkukauden tilanne ei toistuisi, pankin pääjohtajan mielestä olisi koulutettava työntekijöitä tehtäviin, jotka vaativat enemmän tunneälykkyyttä kuten hoiva- ja vapaa-ajan alat.
Viimeksi muokattu:
On sen verran aikaa ku olen ne lukenu että enpäs muista....Eikös se ollut ihan siinä viisiosaisen trilogian ensimmäisessä osassa.
HL-Zetor
Raakki
Tekoälyn ja robottien "sivuvaikutuksia".
Robottien yleistyminen voi johtaa kommunismin nousuun, varoittaa Englannin keskuspankin pääjohtaja.
https://tekniikanmaailma.fi/robotti...-varoittaa-englannin-keskuspankin-paajohtaja/
Robottien yleistyminen voi johtaa kommunismin nousuun, varoittaa Englannin keskuspankin pääjohtaja.
https://tekniikanmaailma.fi/robotti...-varoittaa-englannin-keskuspankin-paajohtaja/
Tässä taas samasta aiheesta, eli videomanipulaatiosta: https://www.is.fi/digitoday/art-2000005647566.html
https://yle.fi/uutiset/3-10176898 Kvattireititin. Albert Einstein totesi vuonna 1935, että kvanttimekaniikan lait sallisivat haamuvuorovaikutuksen toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välillä. Myöhemmin lomittumiseksi kutsutussa ilmiössä hiukkaset vaikuttavat toisiinsa pitkienkin matkojen päästä – arkijärjen ja klassisen fysiikan teorioiden vastaisesti – ilman suoraa vuorovaikutusta.
Kvanttifysiikan tutkimuksessa on pitkään ajateltu, ettei haamuvuorovaikutusta voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professorin Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on nyt osoittanut toisin. Tulokset julkaistiin yhdessä tiedemaailman arvostetuimmassa julkaisussa, brittiläisessä Nature-lehdessä(siirryt toiseen palveluun).
Tutkijat ovat nyt kyenneet hallitsemaan lähes arkielämän mittakaavan kokoisten kappaleiden kaikkein hienovaraisimpia fysikaalisia ominaisuuksia. Tutkijat onnistuivat laboratoriomittauksissaan saamaan kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, lähes ihmisen hiuksen levyistä liikkuvaa kappaletta kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa. Rummut ovat makroskooppisia atomien kokoluokkaan verrattuna, leveydeltään ohuen hiuksen paksuisia.
– Värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt, Sillanpää sanoo.
Ympäristön häiriöiden eliminointi on mittauksissa tärkeää. Siksi mittaukset suoritettiin lähellä absoluuttista nollapistettä −273,15 °C. Rumpukalvot saatiin pysymään mittauksissa lomittuneessa kvanttitilassa huomattavan pitkän ajan, jopa puoli tuntia. Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on kestänyt vain sekunnin murto-osia.
Voi mullistaa tietojenkäsittelyn lähivuosikymmeninä
Seuraavaksi Sillanpää tutkimusryhmineen aikoo yrittää mekaanisten kvanttitilojen teleportaatiota.
– Kvanttiteleportaatiossa kappaleiden ominaisuudet voidaan haamuvuorovaikutuksen avulla siirtää mielivaltaisen kauas. Olemme toki vielä melko kaukana Star Trekistä, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Caspar Ockeloen-Korppi.
Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä. Ilmiö on luonut perustan kvanttiteknologioiden, muun muassa kvanttitietokoneiden kehittämiselle. Niiden odotetaan mullistavan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen lähivuosikymmeninä.
Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta Australiasta, University of Chicagosta Yhdysvalloista sekä Jyväskylän yliopistosta. He kehittivät alkuperäisen teoreettisen idean kokeessa käytetystä menetelmästä.
Kvanttifysiikan tutkimuksessa on pitkään ajateltu, ettei haamuvuorovaikutusta voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professorin Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on nyt osoittanut toisin. Tulokset julkaistiin yhdessä tiedemaailman arvostetuimmassa julkaisussa, brittiläisessä Nature-lehdessä(siirryt toiseen palveluun).
Tutkijat ovat nyt kyenneet hallitsemaan lähes arkielämän mittakaavan kokoisten kappaleiden kaikkein hienovaraisimpia fysikaalisia ominaisuuksia. Tutkijat onnistuivat laboratoriomittauksissaan saamaan kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, lähes ihmisen hiuksen levyistä liikkuvaa kappaletta kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa. Rummut ovat makroskooppisia atomien kokoluokkaan verrattuna, leveydeltään ohuen hiuksen paksuisia.
– Värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt, Sillanpää sanoo.
Ympäristön häiriöiden eliminointi on mittauksissa tärkeää. Siksi mittaukset suoritettiin lähellä absoluuttista nollapistettä −273,15 °C. Rumpukalvot saatiin pysymään mittauksissa lomittuneessa kvanttitilassa huomattavan pitkän ajan, jopa puoli tuntia. Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on kestänyt vain sekunnin murto-osia.
Voi mullistaa tietojenkäsittelyn lähivuosikymmeninä
Seuraavaksi Sillanpää tutkimusryhmineen aikoo yrittää mekaanisten kvanttitilojen teleportaatiota.
– Kvanttiteleportaatiossa kappaleiden ominaisuudet voidaan haamuvuorovaikutuksen avulla siirtää mielivaltaisen kauas. Olemme toki vielä melko kaukana Star Trekistä, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Caspar Ockeloen-Korppi.
Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä. Ilmiö on luonut perustan kvanttiteknologioiden, muun muassa kvanttitietokoneiden kehittämiselle. Niiden odotetaan mullistavan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen lähivuosikymmeninä.
Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta Australiasta, University of Chicagosta Yhdysvalloista sekä Jyväskylän yliopistosta. He kehittivät alkuperäisen teoreettisen idean kokeessa käytetystä menetelmästä.
Tämä vaikuttaa oikein mukavalta 
koneoppimisen sovellukselta:
Tekoälykamera antaa ”näön” sokealle – suomalainen käyttäjä kuvaa kokemusta mullistavaksi (video)
koneoppimisen sovellukselta:Tekoälykamera antaa ”näön” sokealle – suomalainen käyttäjä kuvaa kokemusta mullistavaksi (video)
Suomen kansallisia tekoälytavoitteita käsittelee sivusto https://tekoalyaika.fi
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.