Tuolta löyty tietoa jaettavaksi vaikka varaosamyyjillekin: http://www.hella.com/hella-za/assets/media_global/HASA_Thermo_Range_Borchure_LRes.pdf
Perkins "4/236, 4A/236" ?
- Viestiketjun aloittaja Janski
- Aloituspäivämäärä
Tommonen mittaritauluun, summeri hälytys ylilämmölle.
http://www.sekamyynti.suomalainenverkkokauppa.fi/tuote/60/12v-digitaalinen-termostaatti
http://www.sekamyynti.suomalainenverkkokauppa.fi/tuote/60/12v-digitaalinen-termostaatti
Janski
Latvassa lahoa.
Tommonen mittaritauluun, summeri hälytys ylilämmölle.
http://www.sekamyynti.suomalainenverkkokauppa.fi/tuote/60/12v-digitaalinen-termostaatti
Että no se
yritetään kuitenki pysyä mahdollisimman meriveden kestävissä systeemeissä
Janski
Latvassa lahoa.
Se on siäl ny melkolailla jo kiinnikki
. Patteri oli jossain tallessa nii ei päässy koe pyöräyttään. Häly systeemit on vielä vaiheessa meinaan autotarvike puolella näkyy olevan niiden tuulettajan antureiden saatavuus heikohkoa mutta katsellaan ja suunnitellaan sais kuiteski veteen ton. Ps Huomaa apuväen ikähaarukka yli 65v
Janski
Latvassa lahoa.
Sepä se tieten ihanaa
. Mikähän senki nyt särki persetti
. Samaten tuohon purtiloon on aikoinaan rustattu hydrauliset käytöt ruorille ja kytkimelle =johdon nokassa boksi missä joystikki ja pari katkasijaa nii se kans jotain juonittelee merkkivalo palaa sillon ku ei pitäis ja sitten ku pitäis nii ei
. 
Taitaa muuten olla niin että se oon minä joka sen diodin särki .Tässä koneessahan on joka komponentille oma maa johto ja kaikki maat kertyy startin persuuksiin minne myöskin akulta tuleva -. Nooh minähän viisaana apukaapeleita sillon käynnistellessä tälläilin nii tuumin että kyllä se sen miinuksen saa tuosta lohkon kylestäki =startatessa kävi siellä startin persuuksissa ne turpas johdot kuumana
siinä ei startti ilmeisesti maadotu rungostaan vaan tarvii sen miinuksen sinne persuuksiin voe saatana
. Mikähän senki nyt särki persetti. Samaten tuohon purtiloon on aikoinaan rustattu hydrauliset käytöt ruorille ja kytkimelle =johdon nokassa boksi missä joystikki ja pari katkasijaa nii se kans jotain juonittelee merkkivalo palaa sillon ku ei pitäis ja sitten ku pitäis nii ei. Taitaa muuten olla niin että se oon minä joka sen diodin särki .Tässä koneessahan on joka komponentille oma maa johto ja kaikki maat kertyy startin persuuksiin minne myöskin akulta tuleva -. Nooh minähän viisaana apukaapeleita sillon käynnistellessä tälläilin nii tuumin että kyllä se sen miinuksen saa tuosta lohkon kylestäki =startatessa kävi siellä startin persuuksissa ne turpas johdot kuumana siinä ei startti ilmeisesti maadotu rungostaan vaan tarvii sen miinuksen sinne persuuksiin voe saatana
Veneissä on monesti maa eristetty lohkosta tai tarkemmin potkuriakselista noiden sähköparien takia. Suolavesi on aika tehokas apuri syöpymiselle. Esim. Volvon vanhemmassa MD2030a:ssa on kaikki sähkölaitteet eristetty muuten, paitsi startti on lohkossa, sit siinä on lisäksi maapuolen solenoidi, jolla lohko maadottuu vain starttauksen ajaksi. Uudemmassa MD 2030d:ssä on tehty yksinkertasemmin, mut toisaalta vaikeemmin. Sähköt on perinteisemmät, maa kulkee koko ajan lohkossa, mut sitten siinä on moottorin ja merikytkimen välissä muovilevy, samoin joka kehäpultti on eristetty muoviholkeilla. Vetolevykin on muovihelojen kanssa kiinni, eli koko moottori on sähköisesti eristetty potkuriakselista. Näin potkuri on sähköisesti samassa potentiaalissa meriveden ja alulksen ulkoisten metalliosien kanssa ja sähkökemiallinen syöpyminen on vähäisempää. Siltl pohjassa olevat anodit katoaa kesässä, varsinkin jos ne on magnesiumia. Sinkki kestää paremmin, mutta ei anna niin hyvin suojaa ja ei toimi lainkaan sisävesillä.
Viimeksi muokattu:
Janski
Latvassa lahoa.
Tossapa selvis paljon.Ei tässä muuten oo mitään erillisiä eristyksiä missään välissä, laturiki on suoraan lohkossa kiinni mutta erillisellä kuitenki maadotettu vielä kaapelilla, startissaki sen eristyksen täytyy olla sisällä kun missään välissä ei erikseen ole mitään eristeitä. On se minullaki tää sähköparit tiedossä mutta näin pitkälle en ole osannut asiaa ajatella. Kiitos opista
auttaa minua tulevassa projektissa meinaan kun olis tuolla varastossa 1,8l Bmc diesel josta pitäis rustata vene moottori
auttaa minua tulevassa projektissa meinaan kun olis tuolla varastossa 1,8l Bmc diesel josta pitäis rustata vene moottori
Tuo veneen galvaaninen syöpyminen on oma tieteenalansa, johon en ole kovin suuresti perehtynyt. Ongelma on kuitenkin selvä ja vauriot tulevat nopeasti joskus nopeasti, mutta silti huomaamatta.
Ostin taannoin perämoottorin, joka oli ollut viisi kesää makeassa vedessä ja yhden kesän suomenlahdella. Koneen längistä puuttui anodi, muut anodit oli tallessa ja lisäksi veneen trimmilevyissä oli lisäanodit. Yleensä noissa käytetään magnesium-alumiiniseosta, trimmeissä oli vissiin sinkkiä. Yhden merikesän aikana ja mahdollisesti myös jonkin verran edellisinä makeanveden kesinä längistä veden alta ja isosta osaa perästä oli kaikki maali korkannut irti ja kun soodapuhalsin sen, oli syvimmät pistesyöpymät parin millin luokkaa. Trimmien anodit oli syöpyneet miltei kokonaan pois, mutta jostain syystä esim. kavitaatiolevyn anodi ei.
Akselivetoisissa pyritään potkuri ja peräsin pitämään erillään veneen sähköverkosta, samassa potentiaalissa veneen ulkoisten metalliosien kanssa. Toisaalta tiedän myös teräsveneitä, joissa kaikki metalliosat, runko mukaanlukien, on maadoitettu toisiinsa ja myös akun miinukseen. Mikä sitten on paras ratkaisu, on varmasti myös rakenteesta riippuen osin tapauskohtainen.
Itselle sattui muutama vuosi edellisen veneen kanssa mielenkiintoinen tapaus. Veneen pronssipotkuri ruostui kesän aikana. Kun aloin tutkia, oli pronssin päällä "rautapinta", joka oli ruosteessa. Syyksi en keksinyt muuta, kuin vieraan laiturin jossa vene oli alkukesän matalan veden takia. Laiturissa oli ratakiskosta pohjaan juntatut tolpat ja lisäksi saatavilla oli maasähkö, joten pidin venettä usein latauksessa. Laturina oli perinteinen kuparikela ilman mitään älykästä elektroniikkaa. Vene oli kylki laiturissa ja juuri potkurin kohdalla oli rautatolppa laiturissa. Ilmeisesti potkurin ja tolpan välille muodostui jonkinlainen pari ja rauta epäjalompana luopui pronssin hyväksi. Muuta syytä en keksi. Muina kesinä ilmiötä ei ollut.
Ostin taannoin perämoottorin, joka oli ollut viisi kesää makeassa vedessä ja yhden kesän suomenlahdella. Koneen längistä puuttui anodi, muut anodit oli tallessa ja lisäksi veneen trimmilevyissä oli lisäanodit. Yleensä noissa käytetään magnesium-alumiiniseosta, trimmeissä oli vissiin sinkkiä. Yhden merikesän aikana ja mahdollisesti myös jonkin verran edellisinä makeanveden kesinä längistä veden alta ja isosta osaa perästä oli kaikki maali korkannut irti ja kun soodapuhalsin sen, oli syvimmät pistesyöpymät parin millin luokkaa. Trimmien anodit oli syöpyneet miltei kokonaan pois, mutta jostain syystä esim. kavitaatiolevyn anodi ei.
Akselivetoisissa pyritään potkuri ja peräsin pitämään erillään veneen sähköverkosta, samassa potentiaalissa veneen ulkoisten metalliosien kanssa. Toisaalta tiedän myös teräsveneitä, joissa kaikki metalliosat, runko mukaanlukien, on maadoitettu toisiinsa ja myös akun miinukseen. Mikä sitten on paras ratkaisu, on varmasti myös rakenteesta riippuen osin tapauskohtainen.
Itselle sattui muutama vuosi edellisen veneen kanssa mielenkiintoinen tapaus. Veneen pronssipotkuri ruostui kesän aikana. Kun aloin tutkia, oli pronssin päällä "rautapinta", joka oli ruosteessa. Syyksi en keksinyt muuta, kuin vieraan laiturin jossa vene oli alkukesän matalan veden takia. Laiturissa oli ratakiskosta pohjaan juntatut tolpat ja lisäksi saatavilla oli maasähkö, joten pidin venettä usein latauksessa. Laturina oli perinteinen kuparikela ilman mitään älykästä elektroniikkaa. Vene oli kylki laiturissa ja juuri potkurin kohdalla oli rautatolppa laiturissa. Ilmeisesti potkurin ja tolpan välille muodostui jonkinlainen pari ja rauta epäjalompana luopui pronssin hyväksi. Muuta syytä en keksi. Muina kesinä ilmiötä ei ollut.
Kohta parikymmentä vuotta sitten piti oikoa ruttuja ja hitsata muuatta teräspaattia, joka oli käynyt kivillä.
Veneen keulassa oli poikittainen tunneli, jossa ohjailupotkuri. Tunnelin päihin oli tehty suojatangot rosterista. Ympäriltä oli alkanut syöpyä mustaa rautaa niin että sen kyllä huomasi. Kohta nuo tangot olisikin irronneet omia aikojaan kun niitä kiinni pitävät mustat mutterit oli jo aika heikossa hapessa.
Veneen keulassa oli poikittainen tunneli, jossa ohjailupotkuri. Tunnelin päihin oli tehty suojatangot rosterista. Ympäriltä oli alkanut syöpyä mustaa rautaa niin että sen kyllä huomasi. Kohta nuo tangot olisikin irronneet omia aikojaan kun niitä kiinni pitävät mustat mutterit oli jo aika heikossa hapessa.
Janski
Latvassa lahoa.
Minulla oli aikoinaan ensimmäisenä veneenä ikivanha vanerista kyhätty "lotja" iha bernard moottorilla. Lotja oli yhden paikallisen vanhan potkuri sepän tekemä mies osas tehä potkurit kyllä mutta sähköpareista ei tienny mitään oli meinaan peräsinki haponkestävää mutta akseli mustaa se akseli oli jännän näkönen vedenalaisilta osiltaan. Minulla on ollu saman miehen tekemä potkuri yhdessä purtilossa se oli kans pöljästi tehty mustaa keskiö ja hapokasta siivet
helevetin hyvä rupeli toiminnaltaan mutta siivet alko heilumaan kunnes pinnotettiin keskiö messingillä. Tää mies on ollu haudan levossa jo kolkyt vuotta.
oli meinaan peräsinki haponkestävää mutta akseli mustaa se akseli oli jännän näkönen vedenalaisilta osiltaan. Minulla on ollu saman miehen tekemä potkuri yhdessä purtilossa se oli kans pöljästi tehty mustaa keskiö ja hapokasta siivet helevetin hyvä rupeli toiminnaltaan mutta siivet alko heilumaan kunnes pinnotettiin keskiö messingillä. Tää mies on ollu haudan levossa jo kolkyt vuotta.
ei se messinkikää vielä kunnolla toiminu mutta sitte otettiin ja vedettiin hapokkaalla puikolla se keskiö ympäriinsä piiloon nii sitte kesti.Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.