Harrastelijoitten Geigermittarijärjestelmä

Turhapuro

Kansalainen
http://www.gmcmap.com/index.asp

Karttaa kelaamalla ei oo suomessa kun yks mittauspiste tässä järjestelmässä...
Kuka liekkään :)

Ihan mukava oma reaaliaikainen mittaus kuitenkii.
Kannattaa tutustua

Kartasta mittauspisteitä likkailemalla saa tarkempaa tietoo mittauspisteestä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä sitä kannattaa tarkkailla. hyödyllistä ja mukavaa :)
Muutenkin säteily on semmonen asia jota kannattaa suumailla lähempää ja ottaa siitä selvää.

Tietenkin tälleen harrastelumielessä olis kiva saada enemmän mittauspisteitä suomeenkin nii vois vertailla tuloksia ja ihmetellä laitteistoo
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geigermittari

Tuo mittaa halvalla gamma- ja beetasäteilyä ja sopii rajoitetusti myös radioaktiivisen laskeuman "karkeaan" seurantaan.

Muoks: tuo wikiartikkeli väittää, että soveltuisi myös alfahiukkasten mittaukseen mutta ei kyllä käsittääkseni käytännössä koska putken seinämä ei yleensä läpäise alfasäteilyä.

Muoks2: Noita kyllä näköjään tosiaan surutta markkinoidaan myös alfa säteilyn mittaamiseen mutta esim. tuossa ei edes esitetä alfa säteilyn herkkyyskäyrää http://ludlums.com/component/virtue...5-detail?activetab=specifications&Itemid=2657

Muoks3: Ellei erikseen muuta osoiteta, väittäisin että tuo Geigermittariketju mittaa jokseenkin vain beetasäteilyä(=radioaktiivinen jodi+cesium). Halvassa geigerputkessa beetasäteilykomponentti on vallitsevana jos/kun gammaa ei erikseen suodateta). Se, mitä se ei mittaa luotettavasti on raskaiden radioaktiivisten alkuaineiden isotooppien pienhiukkaset (ne näkyvät luultavasti useimmissa mittareissa "piikkeinä" geiger putken lukemassa kun sattuu hiukkanen leijumaan ilmaisimen ohi).
 
Viimeksi muokattu:
Tuolta löytyy tuon nimimerkki "Turhapuro":n käyttämän mittarin käyttöohje:

http://www.kata.fi/DGM-1500_Turva.pdf

Tuossa on nyt olennaista se, ettei mittari valmistajan mukaan mittaa beeta-säteilyä vaan ainoastaan gamma- ja röntgensäteilyä. Laite on suomalainen ja STUK:in valvoma. Käyttöohjeen viitestandardina on STUK:in käyttämä versio kansainvälisestä standardista, jossa alunperin on kyllä ollut mukana myös beeta-säteily.

Laite kuitenkin kalibroidaan nestemäisen Cs-137:n mukaan joka on pääasiassa beta-säteilijä. Tuo tarkoittanee (valitettavasti) sitä, että STUK:in näkemys radioaktiivisen laskeuman mittaamisesta näköjään eroaa kansainvälisestä käytännöstä.

Asiahan on kyllä ollut julkisuudessakin, mm. sanomalehti Keskisuomalaisessa oli artikkeli Tsernobylin laskeuman mittauksessa, jossa tuotiin esille sama ongelma. Erot laskeuman mittaustuloksissa on nähtävissä kansainvälisissä tilastovertailuissa, joissa suomalaiset radioaktiivisen laskeuman mittausasemat saivat Tsernobylin laskeumasta aivan eri lukemia kuin ruotsalaiset mittausasemat. Tuo ero lukemissa on virallisesti selitetty johtuvaksi vallitsevista ilmavirtauksista, mutta selittynee enemmänkin em. mittaustapaerolla.

Oliskohan syytä myös STUK:in siirtyä käyttämään kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymiä radioaktiivisen laskeuman mittaustapoja?

Muoks: kirjoitusvirheitä korjattu
Muoks2: Cs137 ja sen jakaantumistuotteiden beta- ja gammasäteilyjen suhteellista osuutta laskeuman aiheuttamassa säteilyaltistuksessa onkin aika vaikea löytää. Geiger -putki on myös suhteellisesti hyvin herkkä beeta-säteilylle, ja lisäksi geiger putken näyteikkunan materiaali vaikuttaa suuresti gamma-beeta -säteilyn suhteelliseen ilmaisuun. Em. asiat ovat kyllä hyvin olennaista tietää mittarin näyttämää tulkittaessa, joten erot kansainvälisessä mittauksissa syntyvät kyllä helposti...
 
Viimeksi muokattu:
joka asiasta saa vakka miten vaikeen kun liikaa miettii

No, asialla on sellainen käytännön merkitys, että kaksi eri geigermittaria saattaa näyttää hyvinkin erilaisia arvoja samassa paikassa. Muistaakseni ainakin nuo (vanhat?) venäläiset säteilymittarit näyttävät myös beetasäteilyä ja vaikka ne kalibroitaisiin samalla cs-137 näytteellä niin toisessa paikassa jossa on erilainen laskeuman isotooppijakauma niin saattavat näyttää hyvin eri lukemia. Radioktiivisen jodin kanssa cesium muodostaa pääosan (seuratusta) laskeumasta, koska niitä voidaan mitata halvalla ja nopealla geigerputkella ja niillä on taipumus kerääntyä elimistöön. Jodin nopeasta puoliintumisesta johtuen myös laskeuman ikä voi vaikuttaa suhteellisiin eroihin gamma/beetasäteilyssä.

En ole dosimetrian asiantuntija, joten en tiedä, minkä verran eri mittareiden näyttämät eroavat missäkin tapauksessa.
 
Tuolla aktiivisuusjakauma Tsernobylin laskeumasta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Compa...leases#/media/File:AirDoseChernobylVector.svg

Tuossa käppyrässä huomattava tuon I-131:n (radioaktiivinen jodi) ja Cs-137:n suhteellisen osuuden kehittyminen ajan funktiona. Jodin nopeasta puoliintumiajasta johtuen pääosa laskeuman pitkäaikaisesta säteilystä tulee juuri noista cesiumin isotoopeista (Cs-134 ja Cs-137).

Ilmeisesti tuolla beeta -säteilyn poistamisella Katan mittarissa pyritään seuraamaan pitkäaikaista laskeumaa. On huomattava, että esim. tuo aiemmin linkitetty Ludlumin geigermittari näyttää myös beetasäteilyn ja sen lukema laskeuman alussa on todennäköisesti huomattavasti isompi kuin Katan mittarilla (I-131/I-132 ovat voimakkaita beeta-säteilijöitä).

Muoks: jodin isotoopit
 
Tuolla noista Zirkoniumin laskeumasäteilystä:

https://www.nature.com/articles/201410a0

Zr-95/Nb-95 ovat em. artikkelin mukaan gammasätelijöitä ja muodostavat n. 20% vuoden laskeuman kumulatiivisesta säteilystä.Nuo Zr-95/Nb-95 ovat peräisin polttoainesauvojen suojaputken zirkoniumista. Zirkonium on niitä harvoja alkuaineita joka on lähes läpinäkyvä neutronisäteilylle ja siksi yleisesti käytössä polttoainesauvoissa (ja löytyy siksi yleensä aina ydinsaasteen laskeumassa).

Tuon pelkän gammasäteilykomponentin seuraaminen yhdistetyn gamma/beeta -säteilyn sijasta on ehkä laskeuman kokonaissätelyannoksen kannalta perusteltua, mutta koska beeta säteilyltä voi suojautua olemalla sisätiloissa muutaman viikon niin se ei ole väestönsuojelun kannalta kuitenkaan kovin järkevää.

Ja asia on keskeinen tälläisen harrastajageiger -verkon tulosten tulkinnassa jossa Suomessa (ilmeisesti) mitataan säteilyonnettomuustilanteessa huomattavasti pienempiä arvoja kuin esim. Ruotsissa.
 
Beta säteilyn spektristä:

http://www.radioactivity.eu.com/site/pages/Beta_Spectrum.htm

Mielenkiintoista tuo Cs-137 spektrin kaksoispiikin syntymekanismi. Tuosta kaksoispiikistä on tunnistettavissa jos laskeumassa on Cs-137.

Ajankohtainen rutenium 106:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005458242.html
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/2...ettomuus-viranomaiset-myonsivat-986-kertaiset

STUK:n väite siitä, ettei ole kysymys ydinonnettomuudesta perustuu siis siihen, että tyypillisesti laskeumassa on monta isotooppia.

http://www.isotop.ru/en/production/medical/426/433/

Muoks: CS-137 säteilyjakauma:

http://www.spectrumtechniques.com/products/sources/cesium-137/

Muoks2: Röntgenalueen piikin selitys:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjb7u6NmtLXAhXmC5oKHeB7AaQQFgg4MAE&url=http://www.phy.olemiss.edu/~cremaldi/PHYS415/Xray-Analysis-Lab.pdf&usg=AOvVaw0aCw-PHVSO7jTuVWfRV7sC

Muoks3:

Hyvä esitys GM-putkien ongelmista eroitella beta/gamma-säteily:

https://www.cpp.edu/~pbsiegel/bio431/texnotes/chapter4.pdf

GM-putken näyttämästä voi siis halutessaan helposti suodattaa pois kaiken beta-säteilyn laittamalla 1.2cm muovia filtteriksi (kuten ilmeisesti Katan mittarissa on tehty)
 
Viimeksi muokattu:
https://ehs.ucsd.edu/rad/radionuclide/Cs-137.pdf

Nuo linkin arvot voinee ymmärrykseni mukaan laskea suoraan yhteen eli 662keV(gamma)+186keV(beta)+32keV(röntgen) laskettaessa ekvivalenttia säteilyn kokonaisannosta. Olettaen että beetasäteilyn keskiarvo on annettu oikein suhteessa gammasäteilyn piikinleveyteen ja röntgensäteily on oikein suhteessa gammaan. Nuo säteilyspektrit on varmaan mitattu "scintillation detector" tyyppisellä laitteella jossa täytyy nuo kompensaatiot tehdä ennen vertailua.

Cs-137:n beetasäteilyn osuus kokonaissäteilystä olisi n. 20% alle sentin päässä ja n. 0% 10m päässä (beeta vaimenee nopeasti ilmassa), mutta koska tuo GM-putki on luontaisesti hyvin herkkä beeta-säteilylle niin beetan osuus voi olla käytännössä hyvin suuri halvoissa GM-mittareissa.

Eli pelkän gammasäteilyn mittaaminen antaa vakaamman lukeman joka ei ole niin riippuvainen mittarin etäisyydestä säteilylähteeseen (=laskeumapöly). Kompensoimaton gamma/beeta GM-putki antaa myös liian suuria lukemia muutaman kymmenen ensimmäisen päivän aikana koska laskeumassa on nopeasti puoliintuvia voimakkaita beetasätelijöitä (esim. jodin isotoopit). Myös kohdalle sattuva "kuuma hiukkanen" (ydinpolttoainetta oleva voimakkaasti säteilevä alle mikrometrin ilmassa leijuva pölyhiukkanen) antaa hyvin suuria piikkejä lukemaan.

Haittana on sitten se, että gamma Geiger putken lukema on sitten erilainen (=hyvin pieni) verrattuna gamma/beta Geiger putken lukemaan ja dosimetria-annos on liian pieni puuttuvan beetaekvivalentin takia. Pelkkiä beetasäteilijöitä (esim. tuo rutenium 106) ei pysty mittaamaan.

Laskelma ja päätelmät voivat olla väärin, joten korjatkoon joka osaa oikeasti laskea näitä dosimetrialaskuja...

Muoks: Yhteenvetona voisi mainita, että tuossa "kansalaisen geigermittariverkossa" olisi hyvä olla mainittuna mittarityyppi, koska lukemien erot voivat olla hyvin suuria samalla laskeumalla (jopa kymmenkertainen ero). Tuo Ludlumin arvo on joka tapauksessa kokonaislukukertomia suurempi kuin Katan mittarilla. Jos liikutaan säteilysuojapuvussa niin sillloin Katan mittari kertoo oikean lukeman koska on kunnon hengityssuojain ja paksut kengät jotka suojaavat betasäteilyltä. Ilman hengityssuojaimia liikuttaessa on radioaktiivinen pöly ja sen beetasäteily suurin riskitekijä varsinkin jos päästöstä on alle 100 päivää (beetasäteilykomponentti on suuri). Tuolla Ludlumin mittarilla mitattaessa on huomattava, että mittaus pitää tehdä aina 1m korkeudella maasta, seinistä, pöydistä jne.. suurista pinnoista jottei tuo beeta ylikorostu.

Muoks2: Noissa vanhoissa neukkugeigereissä on ollut kuulemma kätevä käännettävä läppä jolla saa tarvittaessa filtteröityä beeta-säteilykomponentin. Vastaavan voi tehdä tuohon Ludlumiin esim. laittamalla 10mm muovilevyn geigenputken eteen, tällöin lukeman pitäisi olla samaa luokkaa kuin Katan mittarissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ludlum toki tarjoaa erityisiä filttereitä spektrin tasoittamiseen:

http://ludlums.com/component/content/article?id=224:energy-compensation-filters&catid=29

Tuossa on yksi näköjään mm. tuon Cs-137:n 32keV:n röntgensäteilypiikin kompensointiin, jos haluaa oikeamman gamma-arvon. Suuruusluokkina tuo beetakomponentti tekee kuitenkin suurimmat erot näyttämään ja sen poistoon kunnon masinisti käyttää tietysti emännän muovista leikkuulautaläpyskää, eikä mitään ylihinnoiteltua lisähärpäkettä...

Tuolla sitten kilpailevan virman valvontaverkko, tuossa siis näytetään (ilmeisesti) vain gammasätelykomponentti ja sitäkin vain silloin kun halutaan...

http://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/sateilytilanne-tanaan

Kilpailevalle, riippumattomalle, ja myös beeta-säteilyä mittaavalle GM-mittariverkolle olisi kyllä yhteiskunnallista tilausta, joten ei muuta kuin liittämään komeroissa lojuvat rompetorilta ostetut kunnon neukkugeigerit verkkoon...

Muoks: kirjoitusvirheitä
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös