Minä lähden Pohjois-Karjalaan

[Josva]

Minä lähden Pohjois-Karjalaan. Parit aiemmin tässä yhteisössä syntynsä saaneet novellit yhdistettynä yhdeksi teokseksi, tässäpä kesälukemista ken sitä kaipaa.

Esipuhe Keväällä 2025.
On kulunut yli 100v ensimmäisestä maailmansodasta ja 100v sitten alkoi myös toisen maailmansodan päähenkilöiden esiinmarssi, Kevät 2025 enteilee jotain samantapaista tulevaksi?
Talvi on ollut leuto, sitä selitetään ilmastonmuutoksella. Viimeiset vuodet on poliitikot pelotelleet nuorisoa maapallon tuholla, he eivät tee enää lapsia näkevät tulevaisuuden vain harmaan mustana. Pitäisi ostaa vain vihreää ekologisesti kestävää, mutta millä rahalla?

Narsistit on saaneet vallan maailmanpolitiikan näyttämöillä, Putin Trump Xi Jinping. Suomessa Kansa elää niin kuin ennenkin, ei puhuta että olisi Lama. Edessä on kai viimeinen Kesä vanhanmallisen elämäntyylin vietossa, uusi tuntematon aika on alkamassa.
Ihmisten elo on kutistunut näyttöpäätteiden armoille, kaikki alkaa olla virtuaalista. Tekoäly totuus löytyy aina Wikipediasta - netistä, asioista ei voi enää keskustella kun puhutaan vain keskustelun tukahduttavia totuuksia. Osa keski-ikäisistä - seniorit on pudonneet digitalisoinnin johdosta kelkasta, kukaan ei edes yritä auttaa heitä.
Ihmisillä on kädessään lasilevyn palanen jota he alati tuijottavat sitä hivellen, ympäröivä maailmanmeno on poissuljettua. Tämän johdosta kasvotusten käytävän sosiaalisen kanssakäymisen taidot ovat kadonneet, mielenterveysongelmat tulevat räjähtämään radikaalisesti mutta saavatko ihmiset enää apua?

Menneessä maailmassa olisi jo eläkkeellä, nyt ei tiedä pääseekö edes koskaan. Ennen on ollut elämässään aina suunta - tavoite, nyt tuntemuksena on hukassa olo. Hyvin on pysytty tähän asti ajan kelkassa, mutta nyt muutokset ovat tapahtuneet aivan liian nopeasti. On tehty lomalla tulevan talven polttopuita, kannolla istuen palavaa oksaroviota katsoen tuntee olevansa ‘ulkona kaikesta’. Koska ympäröivä maailma tuntuu tulleen hulluksi, ihan niin kuin maailmansotien aikaan ihmisten elämällä ei ole enää arvoa. Vallan hulluus on vain voimissaan.
Jotain mieltä ylentävää on pakko saada aikaiseksi, parit tulevan kevään sosiaaliset tapaamiset jotka piti alun perin jättää väliin on nyt kyllä käytävä kokemassa. Kun elämän tahti on kiivas tahtoo mieli vain yksityisyyttä rauhaa, mutta jo parin viikon jälkeen mielii taas hulabaloota.
Kirvestä ei ole heitetty kaivoon, kevät on uuden kasvun aikaa. On alettu kasvattaa tulevan kesän taimia kevätahavan kuivattaessa jo tehtyjä polttopuita, maailma jatkaa menoaan joten eletään sen mukaan miten mukana pysytäänkään. Nyt aloitellaan tarinaa, hulvaton tarina kertoo, että mieli on virkeä ja tällainen apaattinen alkupuhe taas mielen olevan tumma.

Aikakausi.
Suuriksi ikäluokiksi kutsutaan sotiemme jälkeen syntyneitä, sodasta selviytyneet saivat lapsia tiuhaan tahtiin jopa joka vuosi. Lasten kirmailu ja äänet täytti kylät ja kaupungit kuin maaseudunkin metsät ja pellot, Itse edustan sen viimeisimpiä vuosikertoja.
Tämä sukupolvi rakensi Suomalaisen hyvinvointivaltion vuosituhannen loppuun mennessä, he kokivat autoistumisen sähköistymisen nuorisokulttuurien esiinmarssin.
Työn saralla teollistumisen rakentamisen maa - metsätalouden koneellistumisen.

Raskas työ vaati huveja, syntyi tanssilavoja baareja ravintoloita. Perustettiin urheiluseuroja,,, yhdistyksiä syntyi melkein joka elämän alalle. Yksittäisiä henkilöitä nostettiin tähdiksi, Olavi Virta Vesa Matti Loiri… Muun Maailman genret rantautuivat suomeen rock n roll disko punk sekä hippiliike, kiihkeä tempoista touhua oli jokaisella elämän saralla.
Tämä sukupolvi eli Suomettuneessa Suomessa ja sen keulakuvana oli Urho Kekkonen sekä Ahti Karjalainen, hillittömän köyhyyden poistuttua ostettiin auto sekä soputeltta. Kalevi Keinänen perusti keihäsmatkat joilla lennettiin Mallorcalle, markalla Mallorcalle kahdella Teneriffalle. Omalle jälkikasvulle ei siirretty Isiemme syntejä, he saivat muotivaatteita käyttörahaa koulutusta eikä remmiä enää käytetty kurinpalautukseen, heistä muodostui uusi vapaan kasvatuksen sukuolvi.

Tarinat ajoittuvat tähän menneeseen aikaan sekä sen aikaiseen elämänmenoon Suomalaiselle pienviljelystilalle Pohjois- Karjalan maaseudulle
1960 luvun harmaus on poistunut kun värit räjähtävät oranssiksi keltaisiksi sinisiksi punaisiksi,,, muotoilu yksinkertaistuu selkeiksi graafisiksi linjoiksi. Uusi materiaali muovi valloittaa materiaalina, värit tulevat myös valokuviin sekä televisioon.
Suurten ikäluokkien ensimmäiset edustajat ovat kasvaneet nuoriksi aikuisiksi. Pientila ei elätä kaikkia, joten suurin osa jälkikasvusta on muuttanut työn perässä kaupunkeihin pois kotipesästään. Tilalle jääneet sisarukset ovat nuoria tai ihan lapsia vielä, sisarrakkaus kuitenkin kestää joten vanhemmat sisarukset käyvät kotonaan - kotiseudullaan aina kun siihen on vain mahdollisuus.

Miljöö.
Pienen kylän tapainen yhteisö oli muodostunut korvesta raivaamalla, sen raivasi sodasta hengissä selvinneet seitsemän veljestä. Kahdeksannesta veljeksestä oli tullut sankarivainaja, synnyinseutu jäi heiltä rajan taa. Veljesten vanhemmat sai siirtolais- palstan johon rakennettiin porukalla uusi koti, eihän siihen koko veljes lauma enää mahtunut elämään kun tyttö päitä alkoi ilmaantua rinnalle vaimokkeiksi. Tämän päätilan viereisiltä palstoilta neljä veljestä hankki omansa pientilan paikan yksi kauempaa ja pari nuorinta jäi päätilalle.
Veljekset taas rakensivat ja raivasivat pystymetsästä omat peltonsa talot navetat, elämä oli rankkaa raatamista. Lapsia alkoi sitten syntyä joka torppaan, vuosi vuodelta pääluku kasvoi entisen korpi seudun muuttuessa lasten kantavien äänien valtaamaksi. Lapsikatraiden kasvaessa alkoi yhteiset leikit koulunkäynti elämä valtasi seudun, ei heidän touhujaan vanhemmat joutaneet vahtimaan. Näinpä sitten alkoikin tapahtua kaikenlaisten päähänpistojen tuomia tapahtumia, sanotaankin että joukossa tyhmyys tiivistyy.

Tämän yhteisön elämä alkoikin pian herättää paikallisessa kantaväestössä erinäisiä tunnetiloja, siirtolaisten penskoiksi heitä kutsutiin. Kun ja jos jotain ei suotavaa pää kylällä tapahtui katseet syytävine sormineen kääntyi tähän kohti taivasta, muidenkin möhlimiset meni samalla heidän piikkiinsä.
Kun väkimäärä kasvoi oli rakennettu kouluja sairaaloita tanssilavoja, huoltoasemat baareineen ilmestyivät maalikylille. Pienissä kylissäkin oli omat kyläkaupat kun liikkuminen oli polkupyörien - mopedien varassa, tienvarsilla oli maitolaitureita joista myytävää maitoa tonkissa kuljetettiin pää kylien meijereihin. Nämä laiturit oli nuorison tapaamispaikkoja ‘pussauskoppeja’ kuin kesäviikonloppuisin kylien tanssilavat, piirit oli suppeat ennen nuorison autoistumista. Uittomiehet tukkijätkät kesärengit toivat uusia kasvoja seuduille.
Kylien tapahtumia oli Juhannustanssit kuin muut Lauantaitanssitkin, tango oli lyönyt voimalla läpi.
Urheilukentillä pidettiin paikallisia kuin piirinmestaruus kilpailuja, pää kylillä pidettiin syys sekä kevätmarkkinat. Syksyllä oli hirvipeijaiset, rallikilpailut mutkaisilla - mäkisillä kyläteillä alkoivat yleistyä omine sankari hahmoineen. Tapahtumissa miesväki joi viinaa, yleensä korven kyyneltä ‘pontikkaa’, keskioluen vapautuminen toi mukanaan kyläbaari kulttuurin.

Vähäisen vapaa ajan viettotavat määrittelivätkin yksilön sosiaalista asemaa, kylän paras
hiihtäjä juoksija tai kaljaa kittaava peräkammarin poika. Työn sankaruus oli hyve kuin laiskan sutjakuus pahe, tyhmimmät oli käyneet apukoulun normaalit kansakoulun ja
älykkäimmät keskikoulun josta voi valmistua ylioppilaaksi. Tämä koulutus järjestelmä
muuttui sittemmin tasa-arvoisemmaksi peruskouluksi, kansakoulunopettaja pappi poliisi
olivat kirkonkylien merkkihenkilöitä kuin pankkiiri kunnanjohtaja lääkäri ja apteekkari.
Sähköjä ei ollut vielä joka taloudessa, radio löytyi jokaisesta ja televisio vain
sähköistetyistä talouksista. Kylässä käytiin uurasti jo television katsonnan kannalta.
Tällainen on tarinoiden ympäristö – aikakausi.

Yhteisö.
Klaani oli kasvanut niin että sen vanhimmat nuoret aikuiset alkoivat etsiytyä omiin ammatteihinsa, käytiin autokoulu hankkien joku käytetty halpa auto. Se se vasta oli pelien peli oikein perheen ylpeydenaihe pyhä lehmä, auto loi mahdollisuuden käydä kaupungeissa sivistymässä. Näillä reissuilla se oli aina jokaista istuin sijaansa myöten täynnä, Marlboro paloi ja kyynärpään luuta ulkoilutettiin sivuikkunasta.
Viikonloppuisin sillä autolla mentiin ‘kartsalle’ rinkiä kirkonkylälle ajamaan tois sukupuolisia tyyppejä etsiskelemään sekä muutenkin kavereiden kanssa seurustelemaan.
Joskus kosla lähti lapasesta niin kuin Vökellä. Liian kovaa tultiin oikeanpuoleiseen kurviin jotenka kosla meni katonkautta ympäri, mitään muuta vammaa ei tullut kuin henkinen kolaus sekä vasemman käden sormet murtui kun se luu oli ulkona ja näpit oli kiinni auton katon vesikourussa auton ympäri mennessä.
Ali taas lennätti isänsä Vännin Anglian humalapäissään soramonttuun katolleen aivan kuin Suomalaisen iskelmälaulun Teuvo maanteiden kuningas.
Remakin pyyhkäisi Sokottansa katolleen, rajoja piti kokeilla aina äärirajoille asti. Sitten niitä autoja tee se itse korjattiin kun uutta ei ollut varaa hankkia ja entinenkin saattoi olla maksamatta.
Tarinoiden Rema on suurten ikäluokkien ensimmäisiä edustajia, nykyisin vanhimpia.
Rape on taas sen myöhäisintä katrasta, edustaen nykyisin suurten ikäluokkien nuorinta ikäpolvea.
Aikamatka Reman ja Rapen seurassa Värikkäälle seitsemänkymmentä sekä Ruskealle kahdeksankymmentä luvulle voikin näiden alkuhöpinöiden jälkeen alkaa.

 

[Josva]

Rema.

On syksyinen harmaa aamu Rema vapisee kylmän horkassa rintamiestalon ainoassa yläkerran huoneessa vällyjen alla vaikka huoneessa on lämmintä, takana on kauhujen yö. Rema oli vuosi sitten saanut työpaikan ja asunnon huonekalutehtaalta Eteläsuomesta, vapaa aikanaan sekä vähäisillä säästörahoillaan hän oli käynyt iltaisin autokoulussa ajokortin. Halvan käytetyn Skoda 1100mb,n hän oli myös hankkinut ja ensimmäistä kertaa oli lähtenyt sillä matkaan kotiseudulleen Pohjois- Karjalaan. Ylpeys oli hänellä päällimmäisenä mielessä että saa näyttää ajopeliään autottomille sisarilleen vanhemmilleen serkuilleen, mutta mutkia oli tullut matkaan.

Perjantaina kirjauduttuaan itsensä kellokortilla ulos tehtaalta Remalla on kiire lähteä matkaan, edessä on ensimmäinen palkallinen lomaviikko uuden työpaikan puolesta. Suunta asuinlähiöstä kohti Pohjois - Karjalan salomaita synnyin seuduilleen voisi näin alkaa, ei haittaa vaikka on pimeää räntäsateista sekä vähäinen ajokokemus, matkaakin kertyisi 600km,ä suuntaansa joten aamuyön varhaisille tunneille asti menisi ennen kuin hän saapuisi perille.

Vielä kerran ennen lähtöä avataan takatilan kansi jonka alta löytyy nelisylinterinen Zekoslowakiassa kehitelty nelisylinterinen alumiini lohkoinen ns, märkäputki moottori, on neuvottu että jäähdytin neste tasoa on etenkin tässä mallissa tarkoin tarkasteltava sekä kojetaulunlämpötilan mittaria seurattava ettei palaisi kannen pahvi. Nesteet on ok öljyt on ok kansi rämähtää kiinni, sitten avataan keulaosan kansi jonka alta löytyy matka tavaratila. Silmäillään onko vara bensa kanisteri vara jäähdytin neste mukana ja onko vararenkaassa ilmaa sekä pissipojan säiliössä sinoililla terästettyä vettä, kaikki on ok ja ei kun kansi kiinni.

Kuljettajan penkillä säädetään hyvä ajo asento pitkää ajoa varten kiinnittäen 1-piste turvavyö, hyvin pärähtää Skoda käyntiin betonisen asuinlähiön parkkipaikalla josta kaarretaan matalan sekä laajan tasakattoisen ostoskeskuksen nurkilta päätielle suuntaan joka johtaa kohti Pohjoista.

Rema ei ole viettänyt vapaa aikaansa taakse jäävän ostarin baarissa eikä ryypännyt viikonloppuisin pinohimassaan. Hän on lukenut tilaamiaan tuulilasi sekä Suosikki lehteä imien niistä kaiken mahdollisen tiedon, sempä takia hän on hankkinut sekä asentanut Skodaansa Roadstar merkkisen autoradion C-kasettipesällä varustettuna. Itse iltaisin vuokrayksiössä askartelemansa vaihdekeppiä ympäröivästä keskikonsolista löytyy paikat c-kaseteille josta hän poimii yhden asettaen sen autoradion kasetti pesään, kaiuttimista särähtääkin kuulumaan Suomi iskelmän suurimpia hittejä Fin hits kokoelmalta. Soimaan alkaa kappale no,kaksi Kutri Helenan Nuoruus on seikkailu suunnaton, epäile vain sä maailmain.

Alkumatka on aluksi leveää moottoritietä jota pitkin oli hyvässä valaistuksessa posotella menemään, tie oli kuulemma tehty vanki että työllisyys töinä, Antti Hammarberg alias Irwinkin oli ollut siellä lapioimassa soraa tehden ajastaan myös laulun työ siirtolaan Seutulaan, Suomalaiset artistit häpesivät omia nimiään ottaen useinkin taiteilija nimen Danny Frederik.. Vesi ja räntä seosta satoi mutta hyväkuntoiset pyyhkijänsulat hoitivat lasia puhtaaksi, mutta mitä etemmäs matka jatkui katuvalojen vähentyessä alkoi ongelmia esiintyä. Lasinpesuveteen sekoitettu Sinoil värjäsi lasia sateenkaaren värein etenkin kun vastaantulevan ajoneuvo oli kohdalla, sulat myös jäätyivät. Ennalta suunniteltu matka muuttuikin tihrustamiseksi sekä parkkipaikoille vähän väliä pysähtelemiseksi, sulkien puhdistusta sekä venyttelyä olihan hän urheilumies ettei hän ihan jäykistyisi ohjauspyöränsä taakse tihrustaessaan tumaa tietä.

Matka kohti Pohjoista oli jatkunut jo tunteja, Rema ei tiennyt edes missä tarkalleen oli. Jossain Joroisten tai Juvan kohdalla 5 tiellä kumminkin, edessä oli kaarre vasempaan ja vastaan tuleva rekka rytkäisi hyyhmää tuulilasin täyteen joten hän ei nähnyt yhtikäs mitään. Jarrutusta jonka johdosta auto tuntui lähtevän liukuun, kallistumista seuraten tömäys ja sitten mentiinkin pää alaspäin. Sohjoista märkää lunta syöksyi hajonneesta tuulilasista sisälle päätyen pysähtymiseen, Rema roikkui lantiovyön varassa eikä saanut sen lukitus solkea auki. Moottori kävi yhä ja hän sai sen urkitettua sammuksiin ettei se rikkoutuisi väärinpäin käydessä, voi helvetin helvetti näinkö tässä pitikin käydä. Pala nousi kurkkuun ja itku kihahti silmiin.

On pimeää itkettää roikkua pää alaspäin, suusta purkautuu väkisinkin Eiii khk iih iih…

Pian seuraa heiluvia valoja koputusta ääniä, auto heilahtelee ja yhtä äkkiä se kiepsahtaa oikein päin Reman lysähtäessä penkille kasaan kuin märkä rätti, ovi avautuu ja taskulampun valot sokaisevat näkyväisyyden.

Takana ajanut autoliiton auto oli myös joutunut hätäjarrutukseen edellä ajaneen Skodan seikkailujen takia joten he olivat välittömästi apua antamassa. Onko kaikki kunnossa suikkapäinen teidenritari kyselee avaten turvavyön? Eii eii auto on mennyt rikki Rema nyyhkyttää, autosta viis oletko itse kunnossa pystytkö nousemaan ylös. Reman kunto tarkastetaan kun hän on kömpinyt autosta ulos, no niin lähdetäänpäs tuonne lämpimään Volvo 145 jonka katolla olevat hätävilkut välkkyivät jatkamaan matkaa johonkin Joronjälkeen, minä en lähde mihinkään Rema nyyhkyttää.

Et sinä voi tänne tienposkeenkaan jäätymään jäädä sanoo autopalvelumies, ei kun minä jatkan autollani. Ai tuollako josta on katto läjässä eikä ole tuulilasia ja minneköhän asti ajattelit ajella hän kysyy. Reman ajatukset alkaa palata pätkittäin, ei jos sanon että matkaa on vielä 300km,ä hän ei laske minua.

Ihan tuohon vain Joroisille asti Rema sanoo, onko sulla lämpimiä vaateita suikkalakki kysyy, o on on tuolla matkalaukussa Rema valehtelee, toinen autopalvelumies joka oli kaverina kippaamassa skodaa pyörilleen katsastelee autoa. No koetetaan saada kosla toimimaan kun on noin lyhyt matkakin ettei jää teinposkeen särjettäväksi. Toinen suikkapää menee penkeille poikittain selälleen makaamaan alkaen potkia kupertunutta kattoa ylös myös takapenkiltä, sitten katsotaan onko kaikki öljyt valuneet ja onko akku kiinni.

Ihme kumma Skoda hörähtää ja se työnnetään ojan ravista tielle, lasinsirpaleet kerätään talteen ja jonkinlainen muovikalvokin löytyy etulasiin teipattavaksi.

Niin mihinkäs sitä oltiinkaan sitten menossa kysyy teiden ritari taas? No sinne Joronjälkeen kun muutakaan ei heti keksi Rema vastaa, ajat sitten meidän perässä ja hätävilkut päällä katsoen avonaisesta sivuikkunasta tietä, matkaa on ehkä 10km joten eiköhän me tästä jäätymästä lähdetä. Korkeintaan 40km/h körötellään sitten Hotelli joronjälkeen jonka parkkipaikalle Autoliitto opastaa, eivät myöskään lähde jatkamaan matkaansa ennen kuin näkevät Reman pääsevän sisälle. Aulan ikkunasta Rema seuraa paikalta poistuvaa tumaa autopalvelu Volvoa syöksähtäen hetimmiten autonsa luo, vitut minä tänne jää eikä ole rahaakaan hotellissa loisia, Rema saa tavaratilan kannen auki kaivaen sieltä bensakanisterin. Pyöreän sulkapäisen intiaanin logon takaa sivulokarista löytyy polttoaine korkki jonne hän kaataa kanisterin 10l sisällön, tämä riittää kotia asti hän tuumii mutta niitä lämpimiä vaateita ei löydykään.

Muovin läpi ei tietä näy on tehtävä siihen reikä, tuuli ulvoo ja lämmityslaitteen teho ei riitä, Varkaudessa on pakko pysähtyä kun silmäripset on jäätyneet ettei luupit aukene. Skoda käy ja Rema on sikiö asennossa takapenkillä sulatellen kylmillä käsillään silmiä, epä toivo sekä matkan jatkamisen järkevyys on koetuksella. Sitten hän muistaa että oli ostanut suuret lentäjän malliset aurinkolasit joiden pitäisi olla hansikaslokerossa ja että oli iltapuhteinaan ommellut uudet istuinpäälliset Skodaan huonekalutehtaan verhoilijan kisasälli kun oli, päässä kohisee lämpimän veren sinne virratessa ja sormia koskee mutta syntyy suunnitelma matkan jakamiseksi. Niskatuen huppu päähän ja siihen reiät sekä Rayban jäljitelmä lasit, koelaudan - ohjauspyörän käsien päälle takapenkin alin istuinsuoja ja kaulanympäri yläkeholle viltiksi ylin päälystekangas.

Matkan jatkuessa näin inhimillisimmissä merkeissä tuulilasin suojamuovi lentää kokonaisuudessaan pois Karvion kanavan korvilla ja tuuli rupeaa riuhtomaan tee se itse suojavarusteita, on pakko pysähtyä.

Perkele periksi en anna en anna en, ajaahan isä ukkokokin mopedilla talvisin Rema nyyhkyttää takapenkillä sikiö asennossa maaten, keho yrittää lämmittää itseään hytisemis reaktiolla joten koko Skoda vapisee vilunväreiden ravistamasta ihmiskehosta. Nukkumisesta ei tule mitään on pakko jatkaa tai kuolen, Rema riipii irti loputkin verhoilut kuoriutuen niihin niin perusteelliseesti kuin vain voi ja matka jatkuu Etelästä Pohjoiseen

Aika – matka on menettänyt merkityksensä aurinkokin alkaa nousta, lopulta hän kaartaa kotipihaansa soittaen äänitorvea. Vanhemmat sisarukset avittavat elämän kolhuja saaneen Isoveljensä yläkerran sänkyyn. Rema vapisee ja heteka sänky natisee Äiti on keittänyt vettä kuumavesipussiin, en periksi en antanut eikä kukaan varasta tai riko autoani hän tuumii tajunnan viimeisillä rippeillä

Tajunta todellisuuteen alkaa palata, ei tärisytä enää. Pää alkaa kelata yön tapahtumia kuin magneetti nauha mankassa. Kello paljonko se kello on hän nostaa päätänsä syöksähtäen ylös, ei helvetti autoon on saatava tuulilasi ja äkkiä. Juostessaan alakertaan villasukat lipeää maalatuilla rappusilla joten loppumatka alas tullaankin rappuja pitkin liukumalla eteiseen, kello paljonko se kello on hän huutaa. Äiti tulee katsomaan mitä eteisessä oikein on tapahtumassa, kohta kolome hän sanoo lattialla ryömivälle pojalleen. Mopo missä mopo on kysellään ylös päästyään, eiköhän tuo aitassa lie Äiti vastaa. Takki hattu perkele ja äkkiä, no mihin sitä nuin kiire oikein on Äiti Kyselee, on vain ja käskee paikalle saapuneen nuoremman veljen mopohakuun. Saatuaan jotain rytkyä päällensä hän syöksyy ulko oven edessä odottavan mopon päälle joka on jo laitettu käyntiinkin, alku kiihdytys ja pihatien ensimmäisessä mutkassa takapyörä luistaa niin että mopo lähtee lapasesta, äkkiä mopo ylös ja matka kirkonkylälle lumista oikopolkua pitkin jatkuu.

Saavuttuaan mobedilla kylän huoltoasemalle sarkatakki auki lepattaen hän juoksee kassalle älämölöten että lasi nyt heti äkkiä välleen pitää tilata lasi, vai lasi tuumii myyjä että juomalasiko vai mikä lasi. Tuulilasi perkele tuulilasi pitää suaha, joo vai tuulilasi hmm niitähän on monenlaisia niitä tuulilaseja jotta minkälaista tuulilasia pitäs suaha, sokota sokotan lasi pitää suaha. Otappa nyt rauhallisesti ja juo kuppi kahvia, ei kun pitää tilata nyt heti ennen kuin liikkeet mänöö kiinni. Ne on jo kiinni sanoo myyjä, eivät vielä oo kello on vasta neljä, niinpä niin mutta tiijätkös mikä päivä tänään on? Nyt vasta tajuntaan iskee että on Lauantai ja autovaraosa liikeet on suljettu, lysähtäen baarin pöytää vasten myyä tuo eteen kuuman mukin kahvia muistivihko käsissään. Niin että minkäs mallin Sokota se olikaan Oktavia vai se 1100mb, tonni satanen kuuluu huokaus.

Joo Mutaselta Joensuusta niitä saa ja Maanantai aamulla kun tilaan se on varmaan Tiistaina tai Keskiviikkona täällä sanoo myyjä, pää nousee pöydän pinnasta kysyen eikö millään aiemmin sais? Ei ei ei sua pään lysähtäessä takaisin pöydän pintaan, no piä ylös siitä sanoo myyjä käskevällä äänellä. Voiko ne tuuva sen meille, kyllä se vuan käypi jotta ei sinuu oo pitempiin aikoihin tiällä näkynä suati auton osia kyselemässä. Muutin etelään työn perässä kuuluu vastaus, tuota suanko kysyy miten lasi särkyi? En ilikii kertoo, tuota tuota ei kai serkkupojat ollu asialla kysyy myyjä, täh miten niin. Etkö oo viellä kuulu heijän toilailuista? No en ala kertoo! No nämä sukulais sankarisi olivat ihan vuan huvin vuoks männeet eräänä viikonloppuna ehkäpä humalapäisään tvh,n varikolleja särkeneet lasiosia ulkona olleista traktoreista autoista ja jäivät vielä kiinni rysänpäältä. Ei saatanan tollot! Sen glasin kyllä tilaaan Rema älähtää, mitä helvettiä niiden päässä oikei liikuu? Joo ei ne sitä särkeeet ajoin sokotan katolleen, jaa a ettäkö vain lasi särkyi. En oo tarkemmin vielä kahtonna mutta kyllä minä osoon oikoo sen verran että suan uuven paikoileen, no hyvähän se on kun kädentaitoja riitää myyjä tuumii.

Luuletko tarviivas jotain muuta ens viikoks kun kolarikorjaajaks meinoot kerta ruveta, en oo viellä ajatellu. Pakkelii mualii? Koitaa hetken hiljaisuu, kirkas muali peilovaa ja nykyisin on uusissa deluxe autoissa muotia vinyylikatot, tiloo mustoo alustamassoo ainakiin litra ja mieluummin niissä nykyaikaisissa spray pulloissa oisko joku neljä purkii. Pannaanko muuta? Valopetroolii 10l lämmittimeen laitettavaks ja muovikalvo rulla että suan tehtyy lämpimän teltan sokotalle. Nauloja rimaa? Laita nauloja mutta heinäseipäistä sen tien, mitäs Isäs tuumii kun seipäät häviää? Tuumikoompa mtä tuumitkoon kuuluu vastaus lähtöä tekevältä, laita nyt hyvä mies ees tuo takki kiinni ennen kuin lähet mopolla huristelemaan sanoo myyjä.

Kapea oikopolku kirkolta kotiin on mutkainen ja kuoppainen, liukas luminen reitti vaatii maasto ajotaitoja. Tasapainon hallinnan on oltava iskostautuneena selkäytimeen, jalkoja viiletetään maassa kuten myös pyörää kallistellaan kurveissa. Pian jo synnyin koti häämöttää peltoaukealle saavuttaessa aukean keskellä, rakennusten ympärillä on vain pari pihlajaa kantaen punaista taakkaansa. Navetta aitta torppa ja ulkosauna jonka piipusta kohoaakin jo savukiehkura harmaalle taivaalle.

Mopedi ajetaan aitaan suojaan, tupaan mentäessä hän vilkaisee apeasti kärsinyttä Skodaansa jonka rikkonaisen tuulilasin aukosta sataa lunta sisälle, eteiseen saavuttua hän kiskaisee sen lattian räsymatot kuin siivouspäivänä konsanaan tuulettumaan. Mutta ei niitä ruveta tamppaamaan vaan niillä suojataan särkynyt lasi aukko autosta.

Uudestaan tupaan mentäessä kengät jää jalkoihin kun maalla on vain niin tapana aina ollut. Pirtinpöydän ääressä istuu nuorempia sisaruksia syömässä ja Äiti häärää puuhellan äärellä katsoen tulijaa tokaisten sieltähän se rallikuski saapuu, penkin päästä löytyy vielä paikka ja kohta edessä onkin Äidin tuomana keitinperunoita sekä sianliha kastiketta. Ateriaa kutsutaankin läskisoosiksi, hän leikkaa puukolla pitkän siivun tuoretta ruisleipää joka meinaa hajota kun on uunituorean lämmintä. Päälle levitetään paksu kerros kotivoita, maltti ei riitä kuoria perunoita vaan ne tilsataan kuorineen haarukalla kastikkeen sekaan. Ensimmäiset suupalat herättävät näläntunteen jota hän ei ollut tätä ennen huomannutkaan, ruoka lautaselta kohti ääntä häviää hetkessä joten uuden satsin aika koittaa heti perään.

Nuorin sisko katsoa tapittaa pöydän toiselta puolen isoveljeään sanoen kiva kun tulit kotiin, isoveli vain nyökyttelee ruoka suussa syödessään öhöm hmm hömm. Vastaus riittää pikkusiskolle joka tulee isoveljen viereen painautuen hänen kylkeensä kiinni, tuolla autonromussa pitäisi olla sinulle lahja isoveli sanoo. Mikä se on suanko mennä kattomaan sisko innostuneena kysyy, sieltä pitäisi löytyä sellainen iso pehmeä paketti käy ehtimässä. Saman tien sisko häviää ulos ja kengätkin unohtuvat laittamatta jalkoihin, voi teitä kaikkia höyrypäitä Äiti hääriessään päätä puistellen tuumailee.

Pian sisko komuaakin liukkailla rappusilla villasukat jalassa kaatuen tupaan, onko se tämä onko se tämä innosta huudahdellen! On on aukase vuan heti veli penkillä kääntyen tokaisee, käärön paperit lentelee pitkin tuvan lattioita josta Äiti niitä poimii puuhellan pesään palamaan laittaen. Iik iik innosta tanssahdellen pikkusisko tanssahtelee saamansa ison teddykarvaisen nallensa kanssa syöksähtäen sitten isoveljen kaulaan kiitos kiitosta toistaen. no mänehän siitä veli vauvautuneena tokaisten joten pikkusisko juokseekin peräkammarin laatikkosänkyynsä nalle kainalossaan sitä rutistelemaan.

No sitä on sitten piästy kotonakiin asti käymään Äiti sanoo, no piäs ja piäs. Hyvä kun piäsit hengissä Äiti vastaa jatkaen sitten että määpäs siitä oikopiätä saunaan kun vieläkiin kylymästä näytät hytisevän, käskin Isäs jo hyvissä ajoin sen lämmittämmään mutta hävisit heti herätyäs kuin pieru saharaan mopolla kurvailemaan. Ee ee, ei mitään eilöitä puhtaat vuateetkin löytyy saunan penkiltä Äiti käskee huitoen saunalle päin. Nuorempi veli kysyy piäsenkö minäkiin mukaan saunaan, kyllä piäset Äiti sanoo ja alakakeeko jo siitä männä.

Sauna onkin jo todellakin lämmin ylä lauteille kivutessa todetaan, kupariseen löylyvesi kiuluun otetaan lattialta olevasta muovikorvosta kylmää vettä. Kolme kauhallista peräkkäin kiukaalle heitettynä löylyvettä onkin liikaa jonka kuuma höyry kirpaisee niin että on mentävä kyyry asentoon korvanlehtiä palamiselta suojaten. Kuumudessa ähkivät veljekset ovat vielä hiljaisia, pian nuorempi toteaa lyö lisää mutta vain yks kauhallinen kerrallaan. Zhii kius sihahtaa ja nyt heitetty annos tuntuukin jo siedettävämmältä, petrooli myrskylyhty ala lauteilla alkaa lepattamaan. Laitan tuon lattialle ettei räjähdä pikkuveli sanoo.

On tullut aika mennä vilvoittelemaan saunan porstuan penkille, mitä minä kuulin tänään aseman baarissa että Vilin pojat on käyny Tvh,n varikolla lasia särkemässä mitä? Niin tuota taisinpa siinä porukassa olla minäkiin, että mitä sinäkiinkö? No ne ol suana Ruska viinii ja Herba likörii ostetuu jostain, jaa vai niin niin ja rupesitta sitten juomaan mitä? No totta helevetissä juotavaks vartenhan ne on tehty, entäs sitte jatka? No mitäpä luulisit, kihahti piähän! Kenenkä älynväläys se ol sitte niitä lasia ruveta rikki pieksämään, ei kai sinun? Itse asiassa ei kenenkään meijän, anna tulla nyt vuan valehtelematik. Siellä pusikossa oli Kirkkoherran poijat niin Luterilaisesta kuin Ortodoksisestakiin perheestä, ne rupes kivillä heitelemään Lokomoita ja kun ei lasi niillä särkynä löysivät tiehöylästä rautaputkia joilla hajottivat kaikki valot. Entäs ikkunalasit? No Vilin pojat innostu kun ei putkella eikä heittokivellä näkynä särkyvän ehtimään isoja morkuloita jotka piän piältä kahella käillä viskattuna mänkiin jo läpi. Entäs ite montako kivee heitit, en minä kuin leipäkiviä vaakatasossa viskoin eikä ne mitään särkenä.

Hiljaisuutta, mänäähän takasin löylyyn. Shiih sihahtaa jatkuvalämmitteinen pönttökiuas sen aukoon heitetystä vedestä, mites työ kiinni jäittä? En tiijä, Pappien poijat ol kai kotona joutunna selittelemään humalatiloosa ja sanoneet että myö juotettiin. Niin juotittako? No ei hyöhän ne ol ne viinat hommanneet ja myö vain maksetiin niistä, osa viinilöistä oli viety kirkkojen ehtoolisviini varastostakkiin. Ja? No ne ol sanona kun poliisitiin alako kysellä että myö särettiin kaikki ne lasit ja hyö vain yritti toppuutella. Jaa vai semosii ne Jeesuksen lapset ovat. Kukas ne lasit maksaa Isä ja Äitikö vai luuletko olevas niin rikas että on ite vara maksoo? Sovittiin että koko ens Kesän raivataan palakatta Tee Vee Hoolle tienvars pusikoita, onko pappien pojatkin lepikoo pieksämässä? No ei kun ovat kuulemma kaikkeen syytömmii, ja sinäkö joka et suana yhtään lasii rikki oot? No niinhän tuo tuntuu asia olevan, no älyytpähän ens kesän syyttömänä ruatamisen jäläkeen valita seuras paremmin isoveli keskustelun pääteeksi olalle taputtaen tuumii.

Puhdas iho puhtaat vaateet ja saunapolku tupaan nostaa jo apeaa mielialaa, pimenevällä pihalla hän katsoo vielä Sokotaansa. Oli ollut tarkoitus lähteä Lauantai ehtoolla sillä kylän kartsaa kiertämään, mutta lähtemättäpä näköjään jäi. Tuvassa Äiti vieläkin häärii Porin Maija hellansa ääressä nyt kahvipannunsa kanssa, ei kun käykee pöytään saunakahville paistoin päivällä tuoretta pullaakin. Muukin sisarusparvi oli pölähtänyt jostain kotipesään joten puheensorinaa tuvan lämmössä riitti, mitä mitä miten sulla siellä etelässä menee? Ootakee ottakee kyllä minä kerron kuhan kerkiin kahvia hörppien vanhin lapsista sanoo.

Ei siellä niin mukavoo oo niin kui muut kertoo, enkä minä häpee murettanikaan niin kuin jotkut muut. Mutta pakkohan sitä on meijän etelän kaupuntiloihin männä miel ylipiätäsä elee, tiällä ois lepposampoo ja suap olla oma ihtesä eikä tarvii näytellä enempöö kuin on. Työ muutkiin pitäkee mielessä kot seutu elekeekä sitä hävetkö elekeekä mänkö aina muijen pillin mukaan. Siellä on aika vähän tekemistä vapaa aikana niin ehtikee ihmeessä jotain mielenkiintoista tekemistä muuten se elämä mänöö puarissa istumiseks ja muutuu kyvyttömäks rapa juopoks.

Toin minä teille kaikille muillekiin yhteisen lahjan jos lie ehjänä tuolla auton etukontissa, ostin teille akkukäytösen televitsioonin. Isä alahan siitä jo männä ja parkeerata sitä Nuhvelentii tuonne tuvan ikkunan iäreen ulokupuolelle, tein siihen neljämetrii pitkät virtajohot akkukaapelikengin varustettuna ja anteenin suap huomennna joku teistä kiipeillä katolle asti Kolii kohti näyttämään. Jee ee meillä on televisio huraahuudot raikavat kaasuvalon valaisememassa tuvassa ja Isovelljen olkapäitä taputellaan uuraasti.

Tuvan keinutuoliin istahtanut katraan vanhin tuntee itsensä väsyneeksi, vain vuorokausi sitten hän hyppäsi Skodaansa ja nyt on vasta aika hengähtää. Kodin hälinä ja tuoksut täyttävät mielen pää retkahtaa olkapäätä vasten jonka väliin pikkusisko asettelee saamansa nallen lainaksi.

Tik tak tik tak Tuvan seinän Valmet kellon ääni on seuraava johon katraan vanhin havahtuu, sitten rupeaa kuulumaan peltiastioiden kolinaa kun äiti valmistelee aamulypsylle lähtöä. Hellan luukku kolahtaa kuin sen kyljessä oleva polttopuulaatikon puinen kansi, kohta kuuluukin hyvin vetävän tulisijan vaimeaa huminaa palavien oksien räsähdyksin ja pian kahvivesi jo porisee 3l punaisessa emaloidussa pannussa. Kahvin tuoksu saa nousemaan kiikustuolista jonka istuinosaa pehmentää villalangoista kudottu raanu, kato oot jo hereillä Äiti vaimealla äänellä toteaa kantaen pirtinpöytään emalipeltiset aamukahvi mukit.

Tarviitko kasvihuonetta? No mitäpä minä sillä, ei tuota aikoo liiemmin moiseen hupi homaan riitä Äiti vastaa. Pitäs vuan tehä joku suojakatos että suap Sokotan katon oikastuu tuulilasin vaihetuu sekä mattapintaisella massalla katon pinnotettuu, tilasin nimittäin muovirullan nauloja ja petroolii.

Kai se navetan kovii pakkasii varten ostettu Valox petrooli lämmitin toimii? Toimii se vaikka vähän käryää, pitäs kai sukkakiin siitä jo uusii Äiti vastaa. Mites heinäseipäät viime kesänä riitti? No riitihän ne, ukko vuol närreestä vielä syksyllä satakunta uutta vanhimpiin tilalle että mitäs niistä? Ei kun ajattelin vuan saisko niitä käyttee sen muovitallin tiennissä runkotolopina, miun luvalla suat niitä tyvilahosempii käytee mutta mistäpä katon ajattelit väsätä? Sitäpä tässä just mietin kuumaa kahvia lautaselta hörppien poika tuumailee, jos en viärin nähny niin henälaon ylisille ol ukko kaarelle viäntänä kuivumaan jotain mitä lie ohutta riukuu ja mitähän tarvetta varten liekkään en tiijä. Pitääpä hältä kysyy josko vaikka käyttö lainaan antais.

Ulko ovi aukeaa ja Isä alkaa kolistella eteisessä saapuen tupaan, ka huomenta tiällähän ollaan jo hereillä hän tuumii. Kotapaassa on nyt lämmintä vettä ja ves korvotiin on täyteen pumpattuna navetassa hän tuumailee talon emännälle, kohan alat milloin lypsämmään tuon lehmille jauho juomiset eteen sekä kuivaheinee ja paskatiinhan ne pitää lopuks luuva lantakassaan niin kuin joka uamu ja illoinniin. On tämä vuan yhtä ruatamista päivästä päivään tiällä, siellä etelässä kai jiäp sitä vapoo aikokiin?

No jiäp ja sikspä tul tuo ajokortikiin hommatuu kuin tuo kosla, hommasin siihen pinohimaan käytetyn Singerinkiin jotta suan ommeltuu sivutöinä ihmisille verhoiluja. Aika monta auton – veneen penkii oon jo piälystänä rikkaile etelän eläjille, hyvihän nuo uus avuttomat on niistä maksana ku ite eivät ossoo tai kehtoo poika Isälleen tuumii.

Tuota mitä ihmeen riukuja sinä out viäntänä henähuoneen ylislle? No kun ei osoo enee olla mitään tekemättä kun työn paska on niin veriin männy, niin ajattelin rysätarpeita viännellä vaikka tiijäppä tuota tulooko moista rysee ikinä ies tehtyykään että mitä niistä? Ei kun tuossa Äitille puhuin jotta kasvihuonetta ko tarviis mutta eipä kyllä tuntuna tarviivan, minä kyllä moista tarviisin Isä tuumii. Sinä, mitä helevetii sinä moisella tekisit? No niin kuin penskasta asti oot nähny että lantalan kupeella on mulla ollu se kessumua joihen vastat on nytiin aitan orella kuivamassa saunavastojen vieressä, kasvas kuulemma paremmin ja vähemmän kirpeiks muovihuoneessa. Rupeetko kaveriks jos aletaan rakentamaan poka kysyy?

Etkös sinä lomalle tullut etkä mulle kasvihuonetta rakentamaan. Joo mutta suunitelmat vähä muuttu kun tuo sokota lipes tieltä, jaa vai autonkorjaus talii sitä suunitellaan. No mikä ettei tehään pois vuan mutta ei mulla mitään muovii oo. No muanantainapa sitä tuloo joten josko tämä Pyhäpäivä pyhitettäisiinkin kessukasvattamon rakentamiseen, niin piäsisin Tiistaina jo auton kimpuun kun uus las tuloo ja saisin viikolla sen kuntoon oikomisineen – mualauksineen. Piäsis sitte lähtemään sillä takasin työn perään viikonpiästä.

Rautakanki kolahtaa pinta routaiseen maahan, heinäseiväs iskeytyy tehtyyn koloon. Syntyy pari seiväsriviä 4m leveydeltä sekä metrin tiheydellä 6m,n matkalle. Seiväs rivien päihin poikittain naulataan rysäkaaren riut kaareviksi kattotuoleiksi 7kpl. Sitten etsitään navetan ylisiltä sahapuutavaran pirkkarimoja joilla kehikkoa reivataan ristiin rastiin tukevaksi, takaseinään lyödään kolme pitempää näretolppa pääty kaarta tukemaan ja etuseinään tehdään kahteen suuntaan avautuvien ovien karmit – pokat vanhoine ruosteisine saranoineen jotka löytyi aitan seinältä. Alkaa jo hämärtää mutta innostus rakentamiseen ei hyydy, Isä laitaakin Tilley voimavalolyhdyn kohisten palamaan työn loppuun asti saattamiseksi. Sitten hänen täytyykin mennä ilta navetta homille valolyhtynsä kera.

On Saapunut Sunnuntai ehtoo, nestekaasuvalo valaisee tupaa kammareita sekä yläkerran huonetta, nestekaasulla toimii myös kaasuhella ja Upo jääkaappi. Iltalypsy on tehty ja on aika päättää päivän raadanta, versta - kessu huoneen valmistunut kehikko odottaa Maanantaina saapuvan muovikalvon asennusta, skoda on jo ajettu – työnetty sinne todeten että hyvin mahtuu sen ympärillä jopa puuhastelemaan. Nuorimmat velloset teki päivällä inolla katon harjalle antenni salon ja tarkistuskuvaa apunaan käyttäen iltapäivällä säätivät television, kanavia on vain yksi ja sen lähetys alkaa klo 18.00. Televisio on tupakaapin päällä ikkunan vieressä josta virta – antennikaapeli menee ikkunan välistä ulkoilmaan, ikkunan vieressä on Nuffield 460 traktori joka on 6v sähkö järjestelmällä. Aikamoista säätöä olikin kun kuva oli litteä volttimäärän vähyydestä johtuen, pojat osasivat kyllä ratkaista ongelman kytkemällä akut sarjaan tilapäisesti saaden aikaan 12v järjestelmän jolla televisio toimii. Ei ne mitään tyhmiä ole isoveli tuumii, vaikka kansakoulun opettaja siksi heitä nimitteleekin.

 

[Josva]

Sanomalehti Karjalaisesta on tarkkaan luettu mitä töllöstä illalla tulee, viimeinen sivu jossa ohjelmat on repäisty irti teipataan tupakaapin oveen kaikkien luettavaksi. Koko perhe kerääntyy töllön ympärille klo 19.00 kun alkaa kotimainen viihdeohjelma Kivikasvot. Siinä Matti Siitonen ”Fredi” esittää paksukaista ja Georg Dolivo ohukaista, isä hakaa viimeiset kessunsa silpuksi käärien niistä Rizla paperiin sätkiä . Äiti taas on paahtanut kahvinpapuja rännärillä jauhaen niitä haarojen välissä olevalla myllyllä poroiksi, ilman täyttääkin kahvin – kessun tuoksut. Tuvan hälinä lakkaa kuin veitsellä leikaten ohjelma alkaessa, kenenkään ei tarvitse sanoa oo hiljoo!

Ilta uutisten jälkeen Tv suljetaaan kun mitään parempaa katsottavaa ei tänä iltana enää ole, pää syy on kuitenkin ettei akut pääse tyhjentymään. Perheen nuoriso kaikkoaakin omiin koloihinsa lukemaan kirjastosta lainattuja kirjoja, Pojat Edith Blytonin Viisikko sarjaa ja tyttöpäät Anni Polvan Tiina sarjoja. Vanhin kaivaa sängyn alta Tuulilasi lehden jossa kerrotaan Toyota Mark II kestotestistä mairittelevin sanoin, tuon auton kyllä ostan kunhan vain saan säästettyä rahaa. Vuoden palkan se maksaa – vuokrat ruoka, eli parin vuoden päästä se olisi ajankohtaista ja Sokotalla pitäisi sinne asti sinnitellä.

Vintti huoneen kattoon on nastoilla laitettu Suosikkilehden keski aukeaman artisti julisteita, Danny show, kuva Woodstokissa Kitaroineesta Jimi Hendriksistä sekä isolasisesta Janis Joplinista, kuva Doors yhtyeestä Jim Morisoneineen sekä tietysti Rolingstonesista Brian Jonesineen. Kukaan ei osaa arvata viellä 27 kerhosta jonka nämä ulkomaan idollit aikaan saivat.

Yläkerran Porin Matti Kaminaan heitetään viellä kolme halkoa ja korvausilman saanti asetetaan minimiin, katon kaasuvalo sammuu sukka/kuvun alla olevasta kaasuputken hanasta kiertämällä. Peitto on painava ja rautajousinen heteka sänky narahtaa vähäisestäkin kyljen kääntämisestä, herätyskellon fosfori viiisarit hehkuvat pimeydessä kuin kissan silmät. Kolme veljestä jakavat tämän pienen huoneen ja he keskustelevat vaimealla äänellä viellä niitä näitä, ennen kuin unien ihmeelliset seikkailut valtaavat mielen ja alkaa kuulua vain tasaista hengityksen pöhinää. Hiiret rapistelevat sahanpurueristeissä ja pihapihlajan pitkäksi kasvanut oksan pää silloin tällöin rapsautta vienossa alkutalven tuulessa katon räystästä, yön rauha on laskeutunut köyhän moni lapsisen Itä-Suomalaisen pienviljelystilan ylle.

Suomen tiet on kai luokiteltu tärkeysjärjestyksessä, 5 tien ravit on leveät sekä hyvin tasoitetut pientareen hoitoa varten. Kohta jossaa Skoda katolleen kääntyi oli ollut suotuisa, se oli liukunut lumen päällä kuin pulkka konsanaan. Lasin oli särkenyt kai ennen lopullista pysähdystä ollut ruoho tupas töyssy, korjaustyö oli näin ollen toteutettavissa.

Vänni sedällä oli ollut koko suku heimon ainoa auto ennen vanhemman veljen pojan Skodaa, Tumman sininen Ford Anglia ja menneenä Juhannusaattona hänen vanhin poikansa Ali oli sen humalapäissään tanssilavan kurvissa saanut kipattua myös katolleen, sitä ei voinutkaan enää sitten korjata ja se oli ollut hilkulla ettei tullut heimolle hautajaisia. Tapahtunut oli alkanut mieli tietyn tanssiin pyynnön rukkasista jonka johdosta hulttio kavereiden kanssa olikin ryypätty sitten korven kyyneltä “pontikkaa” tanssilavan ulko paskahuussissa vitutukseen, äly hoi hävisi ja Anglian takapyörät löi sutia. Eka kurvi meni vielä jotensakkin mutta toiseen ei enää taipunutkaan kun tie oli näkynyt kahtena, ulkokurvista ulos siellä olevaan tienrakennus akaiseen soramontuun matkanteko päättyi.

Vänni oli veljessarjan nuorimpia sodan rintamilta säästynyt, hän oli ollut rakennus joukoissa jossa oli oppinut kirvesmies taitoja, sodan jälkeen hän olikin jatkanut rakentamista päästen työmaiden mittamieheksi. Rakennustyömaille ei ollut asiaa ellei ollut Kommunistisen Rakkennusliiton jäsen, aateen palon täytyi näkyä myös muulekkin kansalle. Uusi auto oli uusinta uutta Neuvostoliitolaista tuotantoa ja tietysti helakan punainen Lada, päällys takin - paidan täytyi olla punaisia ja vain TB asemilla sai tankata Oma apu kaupoista tehdä ostoksia Tilit tuli E säästökassaan, Vappuna piti aina mennä Joensuun torille punalippu kulkueen etunenään hoilaamaan Työn orjat sorron yöstä nouskaa biisiä, sodan kauhut kokeneet muut veljekset ei hyvällä katsoneet Vilin touhuja.

Maanantaina kaikki muut nuoremmat sisarukset olivat lähteneet taivaltamaan kouluihinsa, klo 10 lumista tietä pitkin takapää liukastellen pihaan saapuu Wv pakettiauto, päivää tänne on tulossa lähetys. Joo muovia nauloja petroolia tilasin mutta on täällä myös joku isompikin laatikko. Siinä lukee pikatoimitus ei saa kolhia. Eihän sen glasin vielä pitänyt tulla, no joku työhullu on sen viikonloppuna näköjään pakannut, näköjään joku tältä suunnalta lähtöisin oleva kun on kirjoittanut huutomerkillä että Maanantain ensimmäiseen kuormaan. No puretaan sitten se kuorma että päästään muovitus hommiin, lasku kirjekuori otetaan vastaan ja kättä heiluttaen suppari jatkaa matkaansa.

Alkaa muovien laitto rysä kaarien yli vieden - kiristäen sekä sen kiinnitys pirkka rimojen läpi naulaten, homma kestää huolella tehden iltaan saakka. Lopuksi tehtyyn tilaan tuodaan valopetrooli lämmitin joka tankataan sekä tilley valo joka myöskin hohkaa lämpöä, lasia aletaan jo sovitella pakoilleen todeten että yläkarmia täytyy tunkata ylöspäin. Se on vajaan kilometrin päästä Vili sedältä haettava kyllä hirsitalon kengitys tunkki lainaan, pikku sisko pyörii jaloissa auton takapenkillä tuumien että ihan samanlainen lasi on takanakin. Oisit silloin toissa yöllä ottanut taklasin eteen niin ei ois olluniin kylmä, veli käykin katsomassa ja mallataan uutta lasia taakse. On se on se samanlainen, voi helevetin helevetti kun ois tuo niin silloin älynä. Tuokiin älynväläys piti lapsen suusta jälkiviisautena kuulla.

On Tiistai aamu, edellisenä iltana on vielä mopedilla pimeässä sekä sen perässä olevalla laidallisella maitokärryllä haettu läheisen sedän varastoista trapetsiruuvi tunkki ja erinäisiä muitakin tylttäys - oikomis työkaluja kuten taljoja väkipyöriä yms. Alkaakin vimmattu mittailu sekä luomella ziikailu mistä mihinkin päin nostetaan ja väännetään, vääntynyt metalli pitää varovasti vääntää yli arvojen koska se muistaa muotonsa ja palautuu. Homma on tarkkaa mutta tarkkaan työhön on totuttu, pikkusisko pyörii koko ajan jaloissa ja siä pitää vähän väliä komentaa edestä pois

Auton katto sekä lasin kehys alkaa olla mitoissaan iltapäivällä, vanhin veli asettaa entisen ikkunan kumitiivisteen auton peltiseen uraan ja sitten Isän kanssa yritetään näpit verillä vetää tiivistettä lasin uraan onnistumatta, miten vittu ne on Tsekkoslovakiassa tämän laittaneeet?

Koitetaan vetää tiivistettä pihdeillä sekä vängätä ruuvimeisselillä, uus lasi tässä vuan särkyy isä tuumaa. Jaloissa pyörinyt pikkusisko sano, kokeilkoo laitoo se tiiviste ensin siihen lasiin ja sitten lasin kanssa autoon. Mitä sinä muka tämä asiin piälle tiiät iso veli tiuskaisee, minäpä se tiijän vaikkapa ja mitä sisko sanoo, no sanoppa sitten mukamas mitä? Tiijän kun Isä ja Äiti puhisoo peiton alla niin silleen tehään uusii ihimisii, no tästä hommasta et kyllä tiijä sitten tuon taivaallista mutta kokkeillaan sitä siun konstii kuiteniin laitoo tiiviste ensin lasiin ja sitten vängätä se kiinni autoon

Rema vänkää tiivistettä paikoilleen sisältä, paremmin tuntuu onnistuvan kuin äskön mutta sitten tulee stoppi. Ei enee mää ei sitte millään veli täysin tuskastusneena noituu, pikkusisko on silmät tapillaan seurannut miesten touhua nallensa kanssa takapenkiltä käsin. Suanko neuvoo hän kysyy, et sua kun et tiijä tästä hommasta mitään veli taas tiuskaisee verta vuotavine ja lohjeneine kynsineen, mulla on naruu. Mitä vitun naruu tässä nyt tarvitaan, hirttoköyveskö meinasit? E,e se on ohutta naruu jota kerin päätien varresta kun ne laitto sitä mustoo kuumoo massoo siihen, ei ne sitten pois sitä ottanu niin minä kerin sitä rullalle. Mitä helvettiä tämä tien vieren naru nyt tähä hommaan kuuluu veli tiuskii, laittasin vain sen narun tuonne uraan ja vetäisin sillä narulla tuon tiivisteen paikoilleen pikkusisko tuumailee.

Täysin homman etenemiseen turhautuneet Isä / Poika rupeavat vasten tahtoisesti miettimään jaloissa pyörineen pikku penskan ideaa, ei helvetti niin sen täytyy olla. Ei mitenkään muuten sitä lasia voi laittaa paikoilleen! Se naru hae se narus nyt ja heti isoveli vauhkoaa pikkusiskolleen joka juosta kipittääkin tupaan tuoden sänkynsä alta kerityn ohuen - vahvan linjalangan veljelleen. Ja kas kummaa alle 10min onkin lasi tukevasti paikoillaan ja pikkutyttö vain tanssii nallensa kanssa muovihuoneen takaosassa.

Mitähän helevetii tuosta pennusta oikein tulloo kun se jo nyt meitä oikein toimimaan neuvoo Isä suputtaa poikansa korvaan, tyhmä! Tyhmäksi ainakin kansakoulun yläluokan opettaja kaikkia meidän heimoon kuuluvia kutsuu. No se läskipiä ei tiijä mistään mitään, kaikkiin mejän pittää antoo männä sen höpinät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Se kansakunnan kynttilä kun pitää meitä siirtolaisii ihan mustilaisiin verrattavina kansakunnan loisina, iilimatona Suomi neivon nahassa.

Vanhin veli alkaa viellä ruuvimeiselillä lonkotella ulompaa tiivistettä ja vesiväri pensselillä tunkea mustaa massaa tiivisteen alle. Mitä tinä tiet pikkusisko tanssahdellen taas kyselee, mualoon tiivisteen aluset jos vain onnistuu ennen massan ruiskutusta jo ilman iva sävyistä puhekieltä. Suanko neuvoo sisko isoine pyöreine silmineen taas kysyy, no anti tulla vuan neuvojasihan tässä on tänään tarvittu kiin. Paa paksumpi nalu sinne syvälle tiivisteeseen niin voit ruiskuttoo sitä mualii sinne allekiin mäntäväks asti ja kuivuukin kun tiiviste on ilti sisko selittää. No voi perkelleen jyssäys isoveli jo pitää kahdella kädellä päätänsä, miten minä voinkaan olla näin uus avuton tuohon penskaan nähen. Oonkohan minä vähän liian äkkipikainen hötkyiliä?

 

[Josva]

Rape

Työn täyteinen viikko on takana, on saunottu on ajeltu parta läträten eudegologne partavettä turpavärkiin. Soave hiusvahaa apuna käyttäen muotoillaan myös fleda kondikseen suhauttaen lopuksi mennen deodoranttia kainaloihin, on pukeuduttu parhaimpaan pukuun jonka takin povi taskuun sujahtaa koskenkorvapullo ja toinen pullo joka on korvenkyyneltä ”pontikkaa” sujahtaa sinisen kotelorunkoisen Solifer Exportin satulan alla olevaan lokeroon. Kossu hömpsyn jälkeen Rapen matka mopedilla kohti kylän tanssilavaa voi alkaa.

Lavan nurmikkoiselle parkkipaikalle saavuttuaan Rape rauroittaja tapaa siellä Timo timpurin sekä Late laatoittajan joiden kanssa aletaankin kaadella väkijuomaa kitusiin, Rape silmäilee sivuillensa ettei vaan hänen mielitiettynsä Liisa lastenhoitaja näkisi toverusten ryypiskelyä, Rape ehdottaakin tovereilleen että mentäisiin paskahuusiiseen huastelemaan pois ihmisten ilmoilta. Huusiissa miehiset miehet kippaavat lisää viinaa kitusiin seisoen elin kourassa kusilaudan äärellä, saatana Maanantaina männään kyllä perkele lakkoon Late haastelee. Johon asiaan sen kummin enempiä miettimättä Timo nyökkäilen öristen myötäilee mennään menään ja pakko kai se on Rapenkin mentävä lakkoon kun kommunistisen rakennusliiton jäsen hänkin on.

Lakko asia yhdistyy kuin virtaava kusi laudalla yhteiseksi päätökseksi, kuseksimisen jälkeen kipataan taas lisää viinaa Kitusiin. Se saatanan kapitalisi Niko nimismies saa kyllä tänään turpaansa jos tänne eksyy alkaa Late uhoamaan, vittuakos meni sorkkiutumaan Pate pontikankeittäjän askareisiin. Kaadetaan sen Amazooni katolleen alkaa viinapäissään nyrkejään puristellen myöskin Rape uhoamaan kun on vähän sellainen kutina että Niko mielii myös Liisan seuraa ja Timon mielestä Volvon kaadon sekä turpaanlyönnin jälkeen voitaisiin nimismies Niko vielä viedä kusiaspesään paljasti persein istumaan.

Hetkisen päästä huusiista tullaankin ulos karmit kaulassa, ovikin repeää saranoiltaan joka viskataan viereiseen vitelikoon, toinen toistaan tukien työn sankarit alkaa hoilata. Työn orjat sorron yöstä nouskaa nyt kuuluu teille kutsumus, Late jatkaa uudella värssyllä Kenen jouk`os ssa`shè heisot hik onko kohtalomme tää. Kesäinen pehmeä kanervikko kutsuu hoippuvia tovereita istahtamaan, kanervapedillä konttailessaan Rape näkee Liisan ystävineen katselevan heitä, e-een minä vuan nuo pojat hik kuatoivat viinoo minunkiin kulukuun vaikka en tahtona kaan alkaa Rape sönköttää ja lakoonkin on kuulemma pakko männä sekä muilutoo se kapitalisti Niko äääh ääh itku kulkussa Rape elämäänsä surkutellen.

Lavan ensi soinnut kajahtavat kesäillassa, hopeinen kuu luo merelle siltaa ei voisi koskaan tulla kai tällaista iltaa... Liisa jatkaa ystävineen matkaansa punaisessa kellohameessaan tanssilavan sisätiloihin jossa pian tanssinpyörteisiin häntä hakeekin Niko, odotan kauan sinua rakkain kuu kulkee pilven taa taas on meri harmain Eino Grön laulelee mikrofoniin

Iii iii iii Rapen tajunta alkaa palailemaan itikoiden ininän saattelemana, hän pyörähtää sikiöasennosta selälleen haukkoen henkeään köh köh itikan perkeleen mennessä henkitorveen. Rape kaivelee puvuntakkinsa povaria josta löytyy vain tyhjäksi juotu viinapullo jonka hän viskaa jonnekin etemmäs lepikkoon, hämärä on laskeutunut kuin elokuinen yökastekin.

Jostain kaukaa kuuluu ihmisten pulinaa mutta ei enää Eino Grönin laulantaa. Tajunnan rippeiden palautuessa hän tiedostaa paikan kohdin taivasta missä hän makoilee, kömpii istualleen jolloin oksennus nousee kurkkuun ja on pakko antaa ylen.

Oksentaminen helpottaa oloa huomattavasti joten hän voi jo nousta jaloilleen alkaen hoiperrella kohti ihmisten ääniä, hän kompastuu Timoon jonka vieressä makaa sitten Late. Rape nousee taas ylös jatkaen matkaansa pysäköinti alueen liukkaalle nurmikolle jossa sileäpohjaiset nappaskengät lyö zetzuuria, taas kömmitään ylös ja matka jatkuu vähän varovaisemmin kohden hämärässä kajastavaa autorykelmää, eikä Soliferiä joka on jätetty syrjemmälle mäntyä vasten nojailemaan.

Pysäköinti alueella on viisi autoa Skoda 1100mp, Moskwitsh Elite 1500, Simga 1000, Blymouth Valiant 100 sekä vaalea Volvo Amazon. Elite on Timon jonka kyydissä Latekin oli tullut, Volvoa vasten nojailee Niko Liisa kainalossaan polttaen Northstate savuketta.

Miteepä Rape Niko kysyy? Tulin vetämään sinua turpaan Rape sanoo! Elä nyt moisia kehtoo ruveta suat vielä syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, vitut sinä missään töissä ole kun ei ole uniformuakaan päällä. Tiiätkös Rape että poliisin työ on 24/7 niin kuin papilla ja lääkärillä, joten elä siinä joutavia uhoille vuan kerro kuin mies miehelle mikä mieltä painaa? Saatana minä tien sentäs oikeeta työtä ja sinä vuan kyttäilet jouten päiten ihmisiä inisten palaneista polttimoista sekä kirjoittellen sakkolappuja palakkas eteen ja pie jumalauta näppis irti Liisasta! Kesken kaiken taustalta alkaa kuulua örähtelyä Timon sekä Laten saapuessa kokoontumispaikalle.

Vähän jo hermostunut Niko sanoo paikalle saapuville Timolle sekä Latelle ettei tänään sitten ajella Mosella, saatanan kapitalisti kyylä pie turpas kiinni Late äsähtelee.

Paikalle kurvaa R,ä vikaisten vaikeasti lausuttava Mercury Merkkinen musta Ameyrikanrauta, sen apukuskin paikalla oleva illan solisti avaa ikkunan kysellen saisiko mistään pimeää pulloa. Niko on musiikin ystävä joten hän alkaa neuvomaan illan solistille osoitetta väkijuoman hankitaan, saatanan kaksi naamainen kyylä kyllä nyt kelpaa lakia rikkoa Timo älämölöää. Liisa siirtyy sivummalle aavistellen jotain ei suotavaa tapahtuvaksi, Pannaan Volvo nurin huutaa Rape. Kolme raavasta miestä yrittääkin täten kipata Amazoonia mutta turhaaan, paikalle saapuu metsuri Kessinen, mitee työ sen kanssa ähreettä kysyy Kessinen. Pannaan tämä kosla nurin jos vain suahaan, minäpä se tuommoisen Volvon suan kipattua yksikseenkin Kessinen kertoo. Sinäkiin kuka lienetkään Kessinen ou joutavii höpäjämättä kun et kumminkaan edes jaksa Niko huutelee väliin, onko lupa kipata Kessinen kysyy? Vittu jos yksin kuavat niin anna männä Niko sanoo! Ajakaa tuo Mercury eistä etten kippaa vain sen päälle Kessinen sanoo ottaen Volvon helmapellistä kiinni - nostaen auton suorille jaloille, sitten hän kyyristyy asettaen olkapään helmalle nousten pystyasentoon. Amazooni on nyt 45* kulmassa josta Kessinen kyykäämällä tyrkää Volvon kyljelleen ja siitä viellä lopuksi katolleen. Ei ei saatana särit autoni huutaa Niko, itehhän annoit luvan nurin sen kelauttaa Kessinen sanelee.

Kessinen suapi nyt sakot ja maksaa auton korjauksen Niko huutaa, vai suapi kysyy Kessinen? Ja kenenkähän luvalla se kaadettiin on muuten näköjään todistajiakin kuulolla ettäs tiijät, Illan autosta ylösnoussut selväpäinen solisti kertoo kuulleensa myös kaato luvan annon sekä todistavansa Kessisen puolesta. Että tämmöinenkö poliisi täälläpäin on että neuvoopi pimeidenpullojen hankintakanavia sekä syö sanojaan solisti sanoo, taidatkin olla varsinainen täysvartalo kyrpä! Rape kokee nauttivansa tilanteesta kun kerta Liisakin nyt näkee mikä Niko on miehiään muistaen sen Soliferin satulan alle piilottamansa Patelta ostaman pontikkapullon jota meneekin heti noutamaan. Ota Eikka huikat Rape tarjoaa jaloa juomaa, Niko älämölöää sekaan ette kai te vain pontikkaa juo? Eikka ottaa pitkät huikat todeten, vettähän se vaan oli. Se pullo tänne ja heti Niko elämöi, kuuleppas Niko jos et nyt ala käyttäytyä ihmistenilmoilla ihmisiksi viemme sinut tuonne kuusen juuren kusiaspesään ilman housuja istumaan niin etköhän ala vähän rauhoittumaan Rape sanelee, Liisa tulee sivummalta Rapen vieren todeten ettei olisi uskonut millainen Niko todellisuudessa onkaan. Kuule Liisa minä lopetan tämän viinan kanssa läträämisen jos vain suostut minulle anteeksi antamaan, enkä mene mihinkään poliittiseen lakkoon ensiviikolla. Liisa ottaa Rapea kädestä jonka Eikkakin huomaa, minäpä taidan laulaa lurauttaa teille nuorille rakastavaisille näin kauniina kesäyönä tangon meren yllä on tummuva yö.

Hyvin heilahtaa Liisan punapilkkuinen kellohame kuin liukuu Rapen valkomustat tanssikengät kostealla nurmikolla, aallot laulaen toistaa… Eikan laulantaa häiritsee kuitenkin Nimismiehen elämöinti Kessiselle, auto pyörilleen ja heti. Hys hys kuunnellaan nyt ensin Eikan harvinainen ilman orkesteria tekemä veto rauhoittelee Kessinen. Se auto pyörilleen ja heti Niko jatkaa vain elämöintiään, tästäkös Jaakko riemastuu viskaten nimismiehen harteilleen riipien myös hänen housunsa kinttuihin ja istuttaen Nikon Rapen mainitsemaan kusiaspesään. Nyt istut siinä ja pidät turpasi kiinni eläkä tule tuonne kentälle elämöimään enenen kuin lupa on annettu , Jaakko poistuukin pesältä kuuntelemaan häiriintynyttä tango esitystä.

Tangon loputtua Rape kiittää Eikkaa esityksestä sekä Liisaa tanssista ottaen pontikkapullon esiin, tämä on sitten meikäläisen viimeinen huikka tätä tavaraa sanoo Rape alkaen kaataa pullon sisustaa maahan, väliin ehtivät kuitenkin Tane ja Late jotka koppaavat pullon kädestä. Tarjoavat sitä myös Eikalle joka sanoo että vettä saa hanastakin, mutta Tanelle ja Latelle pontikka edelleenkin tuntuu maistuvan.

Rape katselee ympärilleen Liisa vierellään, kaikkien muidenkin autokuntien väki on ringissä katselemassa yön tapahtumia syrjäisen tanssilavan nurmikentällä. Ottaako joku sitten Tanen ja Laten kyytiinsä etteivät lähde tuolla Mossella seikkailemaan Rape kysyy, Blymoutin väki sanoo hoitavansa työn raskaan raatajat koteihinsa. Milläs me sitten mennään Liisa kysyy, Eikka sanoo että kyllä Mercuryn takapenkille mahtuu ja kuski ajaa sinne minne käsketään. Kessinen ottaa ja kippaa viellä illan pääteeksi Amazonin takaisin pyörilleen runsaiden aplodien saattelemana, vähän oli katto kuopalla ei sen pahempaa ja rojut auton sisällä sikin sokin. Niko ulisee yhä kusiaspesän vierellä hätistelen muurahaisia keholtaan ja Rape – Liisa kampeutuvat Mercuryn takapenkin pehmeään syleilyyn antautuen kiihkeään suudelmaan. On on kesä ja yö, pois pois on kiire ja työ, saan saan olla onnellinen soi musiikki Eikan auton c-kasetti pesästä. Einin uusimalta levyltä.

Rape herää ulkoaitan vällyjen alta hirsiseinän välistä tuleviin valonsäteisiin, on Elokuu ja heinäsirkat ovat aloittaneet jo sirketyksensä. Hän katsoo vasemmassa ranteessa olevaan Leijona kelloonsa todeten olevan jo puolipäivä, on Sunnuntai ja menneen yön tapahtumat palautuvat mieleen. Suuta kuivaa pirusti ja vettä ei ole saatavilla kuin ulkona olevasta vinttikaivosta sankolla kaivosta vettä nostamalla, Liisa jäi yöllä kotiinsa ja sama Mercury toi hänetkin kotiinsa. Soliferi täytyy kyllä hakea sieltä tanssipaikalta ja mitenkähän Tane ja Latekin sinne selviytyvät, ai niin nehän menee lakoon joten voivat jatkaa viinan juontiaan mutta minun on kyllä saatava se mopo sieltä pois että pääsen huomenna töihin jos työpaikalle ylipäätänsä on menemistä.

Kylläpä elämä heitteli taas kuperkeikkaa viime yönä Rape mietiskelee, Soliferilla mentiin ja Eino Grönin Mercyryllä tultiin. Mielitietty menetettiin sekä saatiin takaisin ja mitähän jälkipuintia nimismieheltä tuleekaan, varmaa kuitenkin on että olen hänelle merkitty mies. Ei helvetti pakko tästä on nousta kaivolle juomaan, aitan oven avautuessa hän sokaistuu täysin poutapäivän valosta. On pakko pysähtyä ja näkökyvyn palautuessa hän näkee äitinsä pihamaalla, onko nyt hyvä olo Äiti kysyy? On ja ei Rape vastaa, missässe isävainaan vanha mopo on ja kenenkäs kyyvissä tulit? mopo on tallessa ja Grönin Eikka halusi välttämättä tuoda minut kotiin, elä valehtele Äiti sanoo, no en muuten valehtele pätkääkään Rape vastaa. Suat muuten kohta männä näytämään Kessisen Juakolle savottapalstoo tuolta peräsuon takoo, ottasit hulttio rasvaletti oppii hänestä ahkera ja tunnollinen mies. Sinun ahkera ja tunnollinen miehesi kuato muuten eilen nimismiehen auton sekä istutti nimismiehen paljasti perseineen muurahaiskekoon, elä elä ala tuas jonnin joutavoo valehtelemaan senkin Äiti toruu.

Kessisen Keltainen Simca tonni kaartaa pölisten pihaan, täällähän on tuttuja miehiä hän tuumaa autosta noustuaan. Ai tuon valehteleva rasvalettikö Äiti kysyy, syyti sinua nimismiehen muilutuksestakin? No kaikenlaista tapahtuu ja sattuu rakkauden tähden, ootkos sinä pinttynyt poikamies muka rakastunut muori kysyy? Ei enhän minä mutta tuo poikasi on kyllä siihen Liisaan täysin pihkassa, eihän tuo hulttio tiedä mitään naistenpäälle ei oikeastaan minkään muun päälle kuin viinan sekä betoniraudoituksen muori vastaa. Zot zot zot Kessinen sanoo muorille sormeaan heristäen ja sen viinan juonninkin Rape lopetti männä yönä ettäs tiedät, ethän sinä Juakko vaan vanhalle ihmiselle höpöjä höpötä muori tuumii? En ja myö mänäänkin nyt Rapen kasnssa kahtomaan sitä vanerikoivikkoo ja sen jäläkeen heitän sen lavalle hakemaan sitä mopetiaan että piäsöö huomenna töihin. Lakoon mänöstähän tuo kommunisti Perjantaina höpäji ja minä sanoin sille että kyllä nyt isäs hauvassa kiäntyy kun sotaveteraanina kommunismia vihasi, eipä mää Rape lakoon ei Jaakko tuumii. Ei herra siunatkoon mitä kaikee on tapahtunut, elekee enee vanhoo ihmistä kiusatko ja mukako Liisan kanssa seurustelloo? No minäpä otan tuon huskin mukaan ja Rape voi tuuva kombikannun sekä vänkärin, mänäähän tästä sitä vaneri savotoo kahtomaan.

Janottaa ennen mihinkään lähtöä Rape haluaa juoda, hän muistaa että maakellarista voisi löytyä Äidin toissaviikolla tekemää kylmää kotikaljaa. Menenpä tästä kellariin juomaan ennen mihinkään lähtöä tuumaa Rape pihalla olijoille, kellarista löytyykin muutama pullo viileää kotikaljaa joten Rape istahtaa kellarin penkille kaljaa nauttimaan, hetken päästä kellariin saapuu myös Jaakko joka istahtaa Rapea vastapäätä ottaen hänkin kylmän kotikaljapullon hyllyltä vahvoihin kouriinsa. Mistä sinä olet tullut ja kuka sinut kutsui kysyy Rape, kuuleppa poika isävainaasi kanssa tehtiin savotoita ja hän oli ammattimies. On asuttu samoilla kämpillä vieri vieressä nukkuen, on jaettu keskenämme elämän ilot sekä surut. Isäsi tieisi metsänhoidosta saman kuin minäkin ja sanoi ettei hänen metsissään hakkuukoneet jyllää, isäsi oli antanut numeroni äidillesi joka sitten soitti että tulisitko isäsi tahdosta ensi harventamaan että saisi rahaa ostaa sinulle auto mobedin sijaan. Suostuin kun isäsi oli hyvä toverini, Äitisi lupasi aitta majoituksen sekä täys ylläpidon savotan ajaksi, pyysi myös kautta rantain valistamaan sinua kunnon kansalaisen tielle. Varaudu sitten siihen että meidän täytyy tulla keskenämme toimeen sen parisen viikkoa, vai niin että tämmöistä peliä selkäni takana pelataan tuumii Rape.

 

[Josva]

Vittu joo lähdetään sitten tästä kellarista, ulostultuaan he näkevät Nikon saapuneen Amazonillaan. Hän kovistelee muoria auton maksumieheksi, nähtyään Jaakon hän häkeltyy. Vai on nimismies taas kaikonnut kaidalta polultaan Jaakko ärähtää, jo on perkele jos ei tuollaista kujuunia saada tällä kylällä aisoihin ja kerro nyt suoraan mitä oot vailla? No kun tuota Volvoa pitäisi vähän korjata Niko inisee, Mitä tuo katiska maksaa Jaakko kysyy? Viistuhatta markkaa sanoo Niko, saat kaks tuhatta etkä yhtään enempää ja sitten häivyt tältä tontilta huissin vittuun ikiajoiksi ja tämä tarjous ei toistu. Nimismies yrittää vielä vängätä mutta hänen eteensä asteleva Jaakko saa mielen muuttumaan, okei okei sovitaan näin mutta onko teillä edes rahaa? Jaakko kaivaa kuvetta ottaen lompsansa summan lyöden sen Nikon käteen, sitten tehdään luovutustodistus Jaakko sanoo. Luovareiden jälkeen Jaakko näyttää Nikolle suunnan mihin päin hän voi lähteä jalkaisin kalppimaan.

Palstaa katsellaan merkaten ajo urat. Jaakko kertoo että kyllä tästä sen 100 kiintoa lähtee helposti eikä näy pahemmin metsäluonnossa, mitäs siitä saa rahaa Rape kyselee? No kun minun palkkani ja ajokoneen kustannukset vähentää niin kymppitonni verojen jälkeen jää näppiin, ei vittu elä valehtele tuumii Rape. Mihin me niiden rahojen kanssa sovitaan, eikös ne kunnon kylähäät maksa jos jonkin verran kysyy Jaakko? Niin ja maksaahan se häävalssin soittava Eino Grönikin jotain ja kai se seurojentalonkin vuokra pitää nyt kustantaa kun se kommunistin leima otsatsta näköjänsä alkaa haalistumaan Jaakko tuumailee, ettäkö naimisiin pitäisi minun mennä kyselee Rape. Naimisiin naimisiin niinpä juuri, vai luuletko jostain Liisaa parempaa löytäväsi Jaakko kysyy? No en vastaa Rape, mutta milloinka pitäisi?

Se on nyt semmonen juttu että minä teen tämän savotan nyt ja et sua ajatoo puita laaniin ennen kuin mua on routinu ja vähintäänkin 20cm,ä on oltava lunta juurien suojana, sitten minä kilpailutan isävainaasi pyynnöstä puut ja rahat suatta vasta sitten, eli ens keväänä voitta vasta häitä tansii. Pie siis hyvee huolta Liisasta eläkä ryypee eleämöös hunningolle, pien pien vastaa krapulasta toipuva Rape astellen Jaakon perässä kohti kotia jonka pihalla näkyy olevan viininpunainen Peugeot taxi. Edelleen humalassa olevat Tane sekä Late kekkulehtavat pihalla, saimma Patelta viellä pontikoo jota ei nimismies ollu löytäny Tane sönköttää. Lähetkö mittarikyyvillä panemmaan kaupunkii sekasi kyselee taas Late. Ee enpä taia nyt lähtee, lähe lähe huomennahan ollaan lakossa. Tuota duoda minäpä sitä en tarkemmin ajateltuani aikonu lakkoilla Rape sanoo, saatana rikkuriksiko meinoot heittäytyä kysyy Tane. Tämähän ei ole työehtosopimuksettoman tilan lakko vaan täysin poliitinen Rape tuumii, vittu kaikki kommunistit on lakossa ja piste sanoo Late. No sittenpä minä en taidakaan olla enää kommunisti Rape tuumii, Tane ja Late hyppäävät taxi pösönpenkille ölähtäen kuskille että Kaupuntiin kauputiin ja vähän välleen pontikka pullosta kippailen.

Elokuisen Sununtai iltapäivän lämpö saa hikikarpaloita nousemaan iholle, mänäänhän tuonne kellarin viileyteen Rape sanoo Jaakolle. Kellarissa on viileää - hämärää, ostit siten Amazoonin minun nimiin ja mitenkähän sen sulle takaisin makselen? Elä siitä huoli, poikamiehenä mulle on kertynä tuota rahanpaskoo yllin kyllin, liseen sen paritonnisen sitten työlaskuuni.

Mitenkähän kaliiksi tulenoon sen korjaus Rape tuumii, eihän tuosta tarvii kun katto poksautoo pois kuprultaan ja multahan se käy kun tuota luontaista voiman paskoo on siunaantuna. Öljyt kannattaa tarkistoo kuin muutkin nesteet kun kerta ol vähän aikoo nurinpäin ja jos se katto hieman loimottaa mualoo se mattamustalla niin eipähän enee loimottele, vilikasin muuten sen mittarii ja alle viiskytä tuhatta ol näköjään ajettu ja sen verran Volvon B 20,stä tiiän että toisen mokoman suat pyyhkii menemään.

Mistäs sinä tiesit että jaksat sen kuatoo Rape kysyy? No kun Amazonissa on kapea raideväli niin ne kaatuilee jo kovasti kurviin ajettaessa, oon vuan nähny Jyväskylän suurajoissa miten herkästi ne kupin kääntää. No lähetäänpä tiältä kellarista kurvottamasta hakemaan se isäs Soliferi sieltä lavannurkalta, suat ajoo Volvolas ens kertoo niin minä kurvailen sen Solifer Exportin tänne takasin.

Ulos tultuaan Jaakko menee Volvon takapenkille ja painaa katon keskeltä jolloin kuuluu ploms, sitten ziikaillaan joka suunnasta että loimottaako todeten että hienosti oikesi eikä tarvitse sen koommin maalailla. Mootoriin lisätään litra öljyä sekä tarkistetaan akun kiinni pysyvyys, Muorikin haluaa tulla uuden auton ensiajolle kyydinottoon. Voi hulvatonta miten äkii mualima muutuu muori sisunailee, vuorokaus sitten kauhulla kahtelin tuon Rapen Lauantai illan vietoon lähtöö ja nyt istutaan jo uuven pirrsin kyyvissä.

Loppukesän helteisen päivän sekä yökasteen jäljiltä kuivunut kylätie pölisee Rapen kurvaillessa Volvollaan, hän katsoo sisäkaton taustapeilistä tiestä nousevaa pölypilveä huomaten myös että Muori nojailee takapenkillä istuvan Jaakon olkapäähän! Ei saatana ei kai Äidillä ole sutinaa Kessisen kanssa? Ei vittu Isää parempaa miestä ei ole ollut eikä tule olemaankaan ja nytkö se rupeaa tuon tukkijätkän kanssa vehtoomaan, tumma verho laskeutuu Rapen mielen syövereistä muuten jo kirkastuneeseen mielialaan.

Saavuttuaan tanssilavan muuten autiolle pysäköintipaikalle paitsi siellä seisovan Mossen ja Soliferin, Rape nousee autosta avaten neliovisen Amazonin takaoven sanoen herrat ja naiset voi astua ulos. Ei tässä mitään herroja tai leidejä olla Kessinen tuumailee, no joka tapauksessa ulos sieltä kuhertelemasta Rape äsähtää. Kukas se männä yönnä kuherteli Eino Grönin Mercuryn takapenkillä Jaakko kommentoi? Se on vittu ihan eri asia nuorilla kuin keski ikäisillä Rape äsähtelee, vanhenet sitä sinäkin Jaakko kommentoi. Rape alkaa pyörimään ympyrää kuin sika jolla on puolukka perseessä, voi perkeleen perkeleen perkele.

Jaakko menee metsään päin katsovan Rapen viereen, et kai sinä ole mustasukkainen? Vittu minä mikään sukkainen ole kun ei ole edes sukkiakaan jaloissa. Tuota duoda mitäs tuumit jos käytäisiin ens viikonloppuna Volvolla katsomassa Irma Thomasia, ois niin kuin osamaksu korko autohankinnasta sillä kuitattu. Siis mekö Rape kysyy, me ja Ätisi myös Jaakko sanoo. Kukas helvetti tämä Irma Thompson oikein on, ei kun Irma Thomas Jaakko valistaa. Se on Amerikkalainen R&B laulaja joka on nyt Suomessa esiintymässä, voidaankin puhua maailman tähdestä ainakin syrjäseuduilla ja tukkijätkien mielestä näin ainakin on.

Onko se joku neekeri Rape kysyy, neekeri tai ei tummaihoinen kaunotar kylläkin Jaakko vastaa. Meinnootko sitäkiin ämää männä liehittelemään Rape kysyy, ei oo tarvis Jaakko tuumii. Sillä eholla käytän jos istut etupenkillä ja määt hakemaan siltä Thompsonilta nimikirjoitusta ja pussootkin vielä sitä. Kuulepas Rape mielestäni sinä et ole mikään minulle ehtoja sanelemaan, on nimittäin vähän enemmän elämän kokemusta takanapäin kuin sulla. Rapea vituttaa nyt ihan oikeasti, vittu kun ois viinoo niin nyt kyllä ryyppäisin Rape tuumii, niinpä niin heikoilla kantimilla tuntuu itsetuntosi olevan Jaakko tuumii. Vittuilemaanko rupeet mitä? Jaakko pistää kouransa Rapen olkapäälle, en vittuile eläkä sinäkään ala mulle päätäsi aukomaan. Ymmärrän että nuoruus ja hulluus kulkee käsi kädessä joten koitahan pysyä nahkoissasi.

No lähdetäänpäs täältä joutavan päiväisiä rätisemästä Jaakko sanoo, sinä ajat sitten sen Soliferin äsähtää Rape. No niinhän se oli puhekin Jaakko sanoo, eläkä äsähtele mulle kuulen kyllä vähemmälläkin vaikka kuulo on jo osin mennyt moottorisahan melusta. Onko siinä mopossa ies pensoo, on on ja on työnnä vaikka loppumatka kun kerta tuota voiman paskoo tuntuu sulla olevan ylettömän paljon Rape jatkaa vittuiluaan. En minä sitä ala työntelemään viskoon mopon olokapiälle niin kulukoo kuin tukki metästä pinolle, ai Irma Thompsonin akan kantooko enakkoon harjoittelet, en vuan on muuten Äitis kanssa ilmotauduttu akankannon Suomenmestaruus kisoihin. Että mitä Rape kysyy? Nii in eikö Äitis kertona? Saatana mitä koiranpellii työ minun selän takana pelootta, huastelisit Äitis kanssa enemmän niin tietäsitkiin jotain Jaakko opastaa. Muori autoon nyt ja heti lähetään mänemään, jiäköön tuo yks akankantaja kantelemaan vaikka sitä Soliferii.

Amazon lähtee renkaat sutien nurmikolta, ei meinaa edes parkkipaikka riittää ja Äitimuori pitää rystyset valkoisena kiinni kauhukahvasta, sorateiden kuningas Rape kaahaa niin että auto yliohjaa joka kurvissa kylän mummojen hyppiessä auton edestä pusikkoon. Markku Alenkin uudemmalla 144 versiolla olisi tiukoilla Rapen vauhdikkaassa menossa, pian saavutaankin kotipihaan ja kalpea Äiti poistuu ulkokiikkuun selviytymään kauhu kokemuksesta. Rape taas nojaa itku kurkussa ohjauspyörään, vitun vitun vittu kaadanpa tuon Kessisen sumpin hän tuumailee. Yritys hyvä 10 mutta sumppi tonni korjaamoiden onni ei kaadu Rapen voimilla, hän muistaa televisiossa nähdyn Eemelin joka laitettiin aina rauhoittumaan verstaaseen joten lähdenkinpä tästä sitten kellariin rauhoittumaan.

Helteinen loppukesän poutapäivä kaartuu viilenevään iltaansa, Jaakko ajelee Soliferilla kohti savottaa ja majapaikkaansa. Mopo kyykkää ja sammuu, hän kääntää bensahanan varatankille jolloin matka taas jatkuu jonkin aikaa ennen kuin meno lopullisesti hyytyy. Hän heittää mopon olkapäälleen kävellen näin loput kilometrit majapaikkaansa jossa odottaa ulkokiikussa istuva Rapen Äiti. Mihin minä tämän laitan kysyy Jaakko, laita se tuonne toisen aitan sisäseinälle siellä on pari rassia missä se voi roikkua ettei kumit mene lutuun Rapen Äiti sanoo.

Mopon loppusijoituksen jälkeen Jaakko menee Rapen Äidin viereen kiikkumaan, kädet kohtaa ja ne menevät toisiinsa ristiin. Missäs se äkäpussi on kysyy Jaakko, tuonne kellariin se luikki kun ei saanut autoasi kaadettua Äiti sanoo. Vai niin, meidän täytyy kyllä olla nyt varovaisia Rapen nähden kun elämä näköjään kovin häntä kovistelee Jaakko sanoo. Etitäämpä nyt se Liisan numero puhelinluettelosta ja soitetaan se tänne polkupyörällä sotkemaan vielä asioita entistäkin sekavammiksi.

Aurinko laskee metsän taa, se värjää taivaan purppurallaan. Ja Rape murjottaa vain kellarisaan, kuka vois mut pelastaa jeei i jee. Elokuinen päivä on kaartunut hämärtyvään iltaansa, Liisa on sotkenut syclematikilla useita kilometrejä kohentamaan ystävänsä alakuloisuutta. Pihalla setvitään toiminta suunnitelmaa jossa Liisa laitetaan houkuttelemaan Rapea. Tule ulos sieltä kellarin vankina olemasta huutelee Liisa! En muuten tule Rapen ääni kuuluu kellarin oven takaa, keskustelu yhteys on kumminkin saavutettu. Tule nyt niin pussailaan sanoo Liisa, ei saatana pussailla kun minua öklötää jo nuo Äitin ja Jaakon pussailut. Voi tuota sinun raukkaa mustasukkaisuuttasi kommentoi Liisa kellarin oven takaa, jos et nyt tule sieltä ulos saat elää elämäsi ilman minua. Ootko ihan tosissas kysyy Rape?

Oon niin tosissani kuin olla ja voin Liisa sanoo! Vaihtoehtojen ollessa vähssä Rape työntäytyy nyyhkyttäen ulos kellaristaan hämärtyvään iltaan käpertyen Liisan syleilyyn, itke vaan pois paha olo Liisa sanoo Rapen hiuksia silittäen.

 

[Josva]

Niin Rema kuin Rapekin jäivät kummatkin miettimään, pitäisiköhän pyrkiä kehittämään itseään?

Mitä tuleva elämä kotopesän ulkopuolella vaatii?

Pärjääkö Pohjois- Karjalalaiset ylipäätänsä siellä?

Mitä huominen tuo tullessaan?

Loppu lauselma

Näistä parin novellin ajoista 50v jälkeen voi kertoa että valtaosa heimon jäsenistä pärjäsi maailman turuilla – toreilla, osa jopa loistavastikin. Heidän suurin vahvuutensa oli työteliäisyys, heillä ei ollut teollisuuspaikkakuntien pakkoa kelloon katsomisesta työajoista. Annettu tehtävä suoritettiin eikä sitä haitannut, jos nenä vähän vuotikin räkää. Ei sinne pientilan pelloille - navettaan saanut sairausloman sijaisia, oli vain pakko painaa.

Toinen vahvuus oli ongelmien selvittely kyky, köyhät olot olivat kouluttaneet etsimään ratkaisumalleja kiven altakin. Jos kärryn pyörä hajosi sen tilalle otettiin pyörä vaikkapa moposta ettei vaan tehtävä työ katkeaisi, villi elämä villissä idässä ”Wild East” avarsi myös maailmankatsomusta. Jokaiseen kähinään ei toentanut mennä mukaan, nähtiin sen aiheuttamat jälkiseuraukset ennakkoon, osattiin valita ongelmattomin keskitie.

Heistä tuli pääosin oman alansa spesialisteja, erikoisosaajia työnjohtajia päälliköitä yrittäjiä. Poliitikkoja ei tullut kenestäkään, asioita kun ei osattu kertoa kiertelemällä ja kaartelemalla.

Olihan heillä omat vajavaisuutensakin, monilapsisissa perheissä puhuttiin äänekkäästi toisiensa päälle että ylipäätänsä saisi oman äänensä kuuluviin. Paljon piti itseänsä kouluttaa että pääsisi näistä opitusta tavoista eroon, monella muullakin elämän saralla täytyi itse opiskella hyväksyttyjä käyttäytymismalleja aina ruokailutavoista asti. Monesti elämän taipaleella sai kuulla että olette liian rehellisiä, pehmentäkää ilmaisuanne!

Heimon jäsenistä pieni osa ei kyennyt astumaan tulevaisuuteen, senhän voi sitten jokainen arvata mitä siitäkin seurasi. Alkoholismia syrjäytymistä ennen aikaista kuolemaa jopa väkivallan seurauksena, peräkammarin pojiksi – tytöiksi ei kukaan käsittääkseni kuitenkaan jäänyt.

Tämä sukupolvi rakensi kuitenkin Suomalaisen hyvinvointivaltion.

 

[Josva]

The end.

 

[Nuhvi63]

Just tuli radiosta.ja Nightwishia perään

 

[beadaaro]

Ei ole piirtäjäkään huono, Skodaksi erotttaa.