Alkalyyttibensa eli pienkonebensa

Sahan äänestä kuulee jo mikä saha kestää: 242:sen käynti ei ole sellaista pätkytystä kuin sahojen yleensä. 345:sen käyntikin muistuttaa enempi sakemannisahojen pauketta, mutta kyllä se kierroksia ottaa melkein saman kuin vanha 242:nen.
 
Mites, joudutteko kaasuttimen säätöihin koskemaan eri pienkone bensa merkeillä tai ilman lämpötilan vaihtelujen takia?
Tai normi bensa + 2t öljy käytössä?
Tai mahdollisen kesä/ talvi asennon muuttamisen takia?
Kalibroimaan joutuu ennen töihin alkua jos edellisen käytön jälkeen on lämpötilaero yli +-15 astetta.
 
En minäkään voi kyllä moittia huskujen käynnistyvyyttä. Voihan se olla että jonkun kerran pitää nykkiä enemmän kuin jotakin muuta. Itse tosiaan primerin heitinkin kuikkaan 345:sesta, mutta ei sitä kyllä tarvi monesti kylmänä nykäistä. Ja sahan voi jättää palstalle yöksi, ei jäätä kerää yhtään.
 
Eli tuollaista halvempaankin pienkonebensaa voisi kaiketi (ehkä?) huoletta käyttää. Mutta 2-tahtiversiota en ehkä kuitenkaan käyttäisi. Mieluummin 4- tahtiversio ja siihen laadukas kaksitahtiöljy, koska siinä noissa on ehkä ensimmäisenä säästetty.
Laadun tarkkailussa ensimmäisenä luistetaan aina halppismerkeissä.
 
Katsoin äskön jäsen @3.152 viimeisimmän juutube videon, neljännellä nykäisyllä taisi Husgvarna lähteä käyntiin.
Mitä lie bensaa kaateli combikannusta? En tiedä onko ollut puhetta haihtummisesta? Mutta mielestäni algylaatibensan haihtuvuus on pienempää, tämän olen pannut merkille peltitankillisissa pienkoneissa. Jos vaikka pilkekoneen tankin täytät niin vuoden päästäkin se on täysi, tavanbensalla tankki on vajaantunut. Tietysti tähän vaikuttaa sääilytystilan lämpötila jne,,, mutta jo tankatessa huomaa että käry käy nokkaan normibensalla. Sitten joku kertoi että nurkat vaan täyttyy pöntöistä, nythän tätä pienkonebensaa saa joiltain Neste asemilta ja pyttyjä voi täyttää mittarista.
 
Sahan äänestä kuulee jo mikä saha kestää: 242:sen käynti ei ole sellaista pätkytystä kuin sahojen yleensä. 345:sen käyntikin muistuttaa enempi sakemannisahojen pauketta, mutta kyllä se kierroksia ottaa melkein saman kuin vanha 242:nen.

Ja 254 pistelee kuin Perkinsin dieseli.

Onko huonoa käynnistyvyyttä se, kun saha otetaan varastohyllystä ja nyitään 6 kertaa ja seuraavalla lupaa jota seuraavalla jää käyntiin. Käyntilämpöisenä ei tarvitse nykiä.

Kerran taloremppaa tehdessä 42:n käynnistimen jousi oli poikki, narusta sai pyöräytettyä aina yhden puristustahdin yli.

Mutta tosiaan on paljon äänekkäitä sahatuntijoita joiden sahat ei ole säädössä ja ne ei osaa viilata ketjuja ja laipatkin kuluu kelvottomaksi tosta noin
 
Kalibroimaan joutuu ennen töihin alkua jos edellisen käytön jälkeen on lämpötilaero yli +-15 astetta

Toi kalibrointi koskee vissiin noita ruisku sahoja.
Noita 200 stihlejä tarvii kyl ruuvailla kelin mukaan. Esim eilen -5 oma säätö ja tän päivän -10 kelillä
Laiskaa ruuvia tarvi jokin verran säätää et sai tyhjäkäynnillä pysymään... Hurja puoli olikin samassa asennos...
2 sahaa oli käytössä ja molemmissa sama oire..
Käytössä ollut Aspen, husky, Stihl ja Tokmannin valmiita litkuja...
98 liemillä oli samaa oiretta...
Se oli aikanaan syy lähteä kokeilee pienkone litkuja.... Tiedä sitten auttaako merkin vaihto....
 
Ei ole tarvinnut huskuja säätää kelien mukaan. Tosin säätelin ja väänsin ruuvit haittojen yli silloin kun bensaletkussa oli murtuma enkä sitä vielä huomannut. Kierrokset katosi.
 
Toi kalibrointi koskee vissiin noita ruisku sahoja.
Perus sähkökaasarit kyseessä. Aika inan tarkkaan säätää ja sitten ei muuta kuin raippa kalkattamaan. Muutoin säätää koko ajan olosuhteisiin sopivaksi sahauksen yhteydessä.

Automaattikaasareita ei kannata kuumana päästää oikein imemään lunta. Menee säädöt sekaisin ja käynti sen myötä. Käynnistys vaikeutuu myös.ä
 
Perus sähkökaasarit kyseessä. Aika inan tarkkaan säätää ja sitten ei muuta kuin raippa kalkattamaan. Muutoin säätää koko ajan olosuhteisiin sopivaksi sahauksen yhteydessä.

Automaattikaasareita ei kannata kuumana päästää oikein imemään lunta. Menee säädöt sekaisin ja käynti sen myötä. Käynnistys vaikeutuu myös.ä
Minkään 2-tahtikoneen ei pitäis antaa imeä lunta. Lumi sulaa hienoksi vesisumuksi joka taas sylinterissä rikkoo sen ohuenohuen öljykalvon ja tulee pieniä paikallisia kiinnileikkaumia, mitkä naarmuilta näyttää. Onpa lumen/veden takia ihan kunnollakin leikannut.
 
Minkään 2-tahtikoneen ei pitäis antaa imeä lunta. Lumi sulaa hienoksi vesisumuksi joka taas sylinterissä rikkoo sen ohuenohuen öljykalvon ja tulee pieniä paikallisia kiinnileikkaumia, mitkä naarmuilta näyttää. Onpa lumen/veden takia ihan kunnollakin leikannut.
Enemmän käynnistyskopan jäähdytysilmaan meinasin. Lunta tai vettä ei imuilmaan pääse oikeastaan mitenkään.

Joskus on toki käynyt niin et n. nollakeleillä kaasari voi kuuraantua ilmankosteuden ja nopeas tivirtaava ilman viilentäessä kaasarin alle härmiintymispisteen. Silloin jopa aivan jäänä ja vetenä voi sylinteriin päästä. Tätä kuuraantumisongelmaa on mm. Stilh 201:ssä.
 
Enemmän käynnistyskopan jäähdytysilmaan meinasin. Lunta tai vettä ei imuilmaan pääse oikeastaan mitenkään.

Joskus on toki käynyt niin et n. nollakeleillä kaasari voi kuuraantua ilmankosteuden ja nopeas tivirtaava ilman viilentäessä kaasarin alle härmiintymispisteen. Silloin jopa aivan jäänä ja vetenä voi sylinteriin päästä. Tätä kuuraantumisongelmaa on mm. Stilh 201:ssä.
Kyllä yllättävän usein näkee sylinterissä/männässä niitä veden aiheuttamia leikkaumia. Päästääkö putsari sitten hieman lunta/vettä läpi vai eikö putsari ole ollut aina lunnolla paikoillaan...
 
Voi se kostee ilma pisartaa kurkussakin, ei sinne tarvi vettä/lunta päästä.
Vanhoissa autoissakin oli joskus kaasarin jäätymisongelmaa, saatto sopivalla kelillä jäätyä ihan umpeen asti....
 
Voi se kostee ilma pisartaa kurkussakin, ei sinne tarvi vettä/lunta päästä.
Vanhoissa autoissakin oli joskus kaasarin jäätymisongelmaa, saatto sopivalla kelillä jäätyä ihan umpeen asti....
Siihenkin varmaan auttaa osin se että pidetään saha mahdollisuuksein mukaan lumettomana, ettei ole putsarin ulkopinnalla ja koppien alla sulavaa lunta kostuttamassa ilmaa.
 
Siihenkin varmaan auttaa osin se että pidetään saha mahdollisuuksein mukaan lumettomana, ettei ole putsarin ulkopinnalla ja koppien alla sulavaa lunta kostuttamassa ilmaa.

Eipä ole ruottalaiset sahat vikoneet vaikka välillä saa äänen perusteella kaivella kinoksesta esiin. Sitä kun on puolireiteen lunta palstalla niin vaikea on lumettomana pitää saha...

Nuorena ollessa tuli sahattua Stihlin 024:lla, se oli kyllä painajaista pakkasen ja pakkaslumen aikaan, oli talvisuojat mutta silti tahtoi jäätää kaasaria.

Mikäli siis sai käyntiin, imuläppä oli ilmanputsarissa oleva muoviläppä joka ei ollut alkujankaan tarpeeksi tiivis ja kun lumi ja jää pakkasi vielä vivun väliin niin se oikeasti tuppasi jurppimaan. Sitten kun sai käyntiin niin ei saanut sammumaan kun sama hantaaki oli taas kerännyt lunta väliin eikä mennyt sammutusasentoon...
 
Viimekeväänä laitoin kantojyrsimen pelti tankin täyteen pienkoebensaa, viimeviikolla jyrsin sillä jääpolanteita talon - verstaan sisäänkäyntien kohdalta. Tankki oli yhä niin täynnä kuin vuosi sitten ja jyrsin on pressutallissa jossa on aurinkoisella säällä helvetin kuuma. Eli alkylaatti bensan haihtuvuus on vähäistä.
 
Jostain syystä tuo vasemmanpuoleinen AG-bensa ei toimi, olisko noin vuosi tai vähän reilu sitten ostettu.
Moottorisaha käynnistyy kylmänä huonosti ja lämpimänä saa kiskoa välillä olkapään irti eikä käynnisty, tai saattaa hörähtää ja sammuu samantein.
Myöskään joutokäyntiä ei halua tuolla käydä kuin 5-30 sekuntia ja sitten sammuu kerrasta. Tuolla toisella bensalla ei ongelmia.


IMG_1724.webp
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös