Alkalyyttibensa eli pienkonebensa

Tervetuloa joukkoon kummaan.
Teollisuusbensiiniä on montaa laatua ja soveltuu nuotion sytytyksestä aina maalin ohenteeksi, itse en sen enempää niistä tiedä mutta varmaan huomannut ett suuri osa jengistä luottaa ysikasiin ite sekotettuna öljyt sekaan jos kakstahtista tarttee.
 
Koska merkki oli itselleni tuntematon ja jotenkin tuo teollisuusbensiini/maaöljy vaikutti epäilyttävältä, niin jätin ostamatta.
Pienkonebensa on yksi tuote mitä syntyy öljynjalostuksesssa.

Aspen on pienkonebensan edelläkäviä aloittaen kehityksen vuonna 1988, Fortum alkoi jalostamostaan tuottamaan 1991 alkylaattibensaa Suomessa teollisesti.

Käytännössä alkylaattibensa on puhdasta bensaa jota on perinteisessä 95e10 ja 98e5 n. 60% lopun ollessa erilaisia lisäaineita ja aromasttisia hiilivetyjä.

Pönttöjen pakkaus kannattaa tutkia sillä pöntöt ovat voineet virua pitkään varastoissa ja jopa vääränlaisissa olosuhteissa. Säilyvyys pienkonebensalla on luokkaa 4 vuotta jonka jälkeen se hiljolleen muuttuu glykoolia muistuttavaksi aineeksi. Myös valmiiksi seostettu pienkonebensa kannattaa sekoittaa ennen käyttöä huolella. Aina valmisseosteisissa ei ole öljy synteettistä ja laatu voi olla öljyssä heikko aiheuttaen mm. nopeaa kerrostumista.
 
Pienkonebensa on yksi tuote mitä syntyy öljynjalostuksesssa.

Aspen on pienkonebensan edelläkäviä aloittaen kehityksen vuonna 1988, Fortum alkoi jalostamostaan tuottamaan 1991 alkylaattibensaa Suomessa teollisesti.

Käytännössä alkylaattibensa on puhdasta bensaa jota on perinteisessä 95e10 ja 98e5 n. 60% lopun ollessa erilaisia lisäaineita ja aromasttisia hiilivetyjä.

Pönttöjen pakkaus kannattaa tutkia sillä pöntöt ovat voineet virua pitkään varastoissa ja jopa vääränlaisissa olosuhteissa. Säilyvyys pienkonebensalla on luokkaa 4 vuotta jonka jälkeen se hiljolleen muuttuu glykoolia muistuttavaksi aineeksi. Myös valmiiksi seostettu pienkonebensa kannattaa sekoittaa ennen käyttöä huolella. Aina valmisseosteisissa ei ole öljy synteettistä ja laatu voi olla öljyssä heikko aiheuttaen mm. nopeaa kerrostumista.
Mitä on nopea kerrostuminen? Kärsiikö yhtään heretä nytkyttämästä kannua kaatamisen aikana vai jytkähtääkö samoitta tein ainekset erilleen?
 
Mitä on nopea kerrostuminen? Kärsiikö yhtään heretä nytkyttämästä kannua kaatamisen aikana vai jytkähtääkö samoitta tein ainekset erilleen?
Mietippä kun uusi henkilö tulee palstalle ja sitten tulet muka hauskana heittona kirjoittelemaan hölmöyksiä. Annoit kyllä taas hyvän kuvan.

Välistä myötähäpeä on sanoin kuvailematonta.
 
Mietippä kun uusi henkilö tulee palstalle ja sitten tulet muka hauskana heittona kirjoittelemaan hölmöyksiä. Annoit kyllä taas hyvän kuvan.

Välistä myötähäpeä on sanoin kuvailematonta.
Juokse järveen häpeämisinesi. :D

Millä aikavälilä tuo kerrostuminen siis voi tapahtua ja onko se ongelma?
Kerrostuuko se polttoinesäiliössä?
Ehtiikö moottori vaurioitua jos se käynnistetään kun polttoaine on kerrostuneena säiliössä?

Aloittaja kysyi: "Onko kellään kokemusta tällaisesta Speed- merkkisestä pienkonebensiinistä ja onko tuo teollisuusbensiini/maaöljy ihan tavanomainen ainesosa alkylaattibensiinissä?"

Mitä vastasit kysymykseen?
Kerro nyt ovatko nuo tavanomaisia ainesosia akrylaattibensassa kun kerran aihe tuntuu lähellä sydäntä olevan.
 
Aspenia on tullut käytettyä etupäässä 2-T versiona, ei ole ollut ongelmia eikä toisaalta ole ollut kiinnostusta eikä tarvetta kokeilla muuta.

10 litran pönttö kestää yli tai alle vuoden, joskus menee kaksikin vuodessa olleen tyypillinen ostoerä. Säilytys ulkolämpötilassa omassa astiassaan. Tuolla kiertonopeudella ei saata tulla ongelmia.

Bensiininsukuiset aineet ahrvoin kestää pitkää säilytystä, dieselpolttoaineelle jopa valmistajat antavat liki ikuisen käytettävyyden joskin rajoituksin, pitää olla asiallinen säilytys.

Lainaus Aspen-tietopankista:
Alkylaattibensiini valmistetaan fossiilisten polttoaineiden kaasumaisista hiilivedyistä: eräänlaisista höyryistä tai kaasuista, joita syntyy öljynjalostuksessa. Prosessia kutsutaan alkyloinniksi ja se tarkoittaa, että raakaöljyn tislauksesta ja krakkauslaitoksesta peräisin olevat ylijäämäkaasut yhdistetään, jolloin tulokseksi saadaan alkylaattinestettä. Sen jälkeen siihen sekoitetaan joitakin lisäkomponentteja ja tuloksena on valmis polttoaine.

Saatu polttoaine on paljon puhtaampaa kuin perinteinen bensiini. Haitallisten aromaattisten hiilivetyjen, kuten bentseenin ja polyaromaattien (PAH) pitoisuus on käytännöllisesti katsoen olematon.


Minun mielestäni tuo puuhan esittämä koostumus on lainauksessa esitetyn kanssa ristiriidassa.

Aromaattisilla hiilivedyillä tarkoitetaan hiilivetyjä joiden kemiallisessa kaavassa on bentseenirengas. Bentseenin ollessa yksinkertaisin yhdisteistä. PAH-nimike esiintyy usein kun puhutaan syövälle altistavista hiilivedyistä, polyaromaattiset hiilivedyt siis. Aromaattiset on siis epäpuhtaus synteettisessä polttoaineessa, ei mikään tavoite. Toki mm bentseeni kyllä palaa polttomoottorissa. Alkylaattibensiinin valmistuksen tavoitteeksi käsitän nimenomaan sen, etei syntyvä pakokaasu ole niin haitallista koneen käyttäjälle kuin tavanomaisen bensiinin vastaava ja että bensiinin koostumus on tarkka jolloin krantumpien pienkoneiden käynnistyvyys pysyy hyvänä ja polttoaineen sekä ilman seos säädetyssä paremmin. Sekailaiset epäpuhtaudet kun jää pois myös säilyvyys paranee. Toisaalta kun alkylaattibensiini myydään tavanomaisissa HDPE-muovikanistereissa ja on suunnilleen yhtä haihtuvaa kuin tavanomainen moottoribensiini, toki se haihtuu jo pakkauksenkin läpi ja toisaalta pakkaus läpäisee jonkin verran happeakin. Eli pilaantuu muoviastiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Olen hämmästynyt. :eek:

Aina on se vaihtoehto että olen tyhmä.

Tais siis tiedän olevani, tai en aina lue kaikkea kirjoitettua niin kovin tarkkaan (tarkoitan siis foorumikirjoituksia, koska ne on aina jonkinlaisella prosentilla mieleipidekirjoittelua eikä siten 100% faktaa. Sen sijaan mm valmistajien dokumentaation pyrin lukemaan ja ymmärtämään tarkkaan).

Mitä tulee koostumuksiin niin voi toki tarkentaa, tietoni raakaöljyn jakotislauksesta perustuu suurimmaksi osaksi lukion kemiaan ja 90-luvulla lukemiini kemian oppi.- sekä muihin kirjoihin (kaikki mitä naapurikaupungin kirjastossa oli, orgaanisesta, epäorgaanisesta kemiasta) sekä dyykkaamistani 50-luvun tekniikan kirjoista:

Em. perusteella väitän että 98/95 bensan perusaine on kuitenkin eri kuin alkylaattibensiinin lähtöaineet: Öljynjalostuksessa tiemm,ä on parikin vallitsevaa prosessia, helpompi käsittää tuo jakotislaus jossa öljyssä luontojaan olevat hiilivedyt jaetaan kiehumis/haihtumispisteidensä mukaan eri jakeisiin.

Moottoribensiinille on siis oma ja.

Sitten tuo alkylaattibensa koostuu prosessissa haihtuneista osista - voi siis teoriassa olla tarkemmin tai epämääräisemmin määritelty seos haihtuvia hiilivetyjä.

Muita prosesseja tehdä ja muokata öljy tai hiilivetypohjaisia polttoaineita on krakkaaminen tai fischer-tropsch prosessi ainakin mitä äkkiseltään tulee mieleen
 
Glykoli on alkoholi.

niin glykolilla arkikielessä tarkoitetaan yleensä etyleeniglykolia, tuttavallisesti yleisin pakkasnesteen perusaine.

Bensiini ja muut öljypohjaiset polttoaineet on pitkähköketjuisia hiilivetyjä. Hiilivety tarkoittaa siis hiilen C ja vety H muodostamaa molekyyliä.

Alkoholissa on hiilen C, Vedyn H, lisäksi happea O. Alkoholin kemiallisessa kaavassa tunnusomainen on OH eli hydroksyyliryhmä.

Hiilivedyt on poolittomia aineita eli ne eivät liukene veteen, kuten taas alkoholit ovat poolisia kuin vesi ja liukenevat veteen. Pitkäketjuiset alkoholit liukenevat heikommin veteen.
 
niin glykolilla arkikielessä tarkoitetaan yleensä etyleeniglykolia, tuttavallisesti yleisin pakkasnesteen perusaine.

Bensiini ja muut öljypohjaiset polttoaineet on pitkähköketjuisia hiilivetyjä. Hiilivety tarkoittaa siis hiilen C ja vety H muodostamaa molekyyliä.

Alkoholissa on hiilen C, Vedyn H, lisäksi happea O. Alkoholin kemiallisessa kaavassa tunnusomainen on OH eli hydroksyyliryhmä.

Hiilivedyt on poolittomia aineita eli ne eivät liukene veteen, kuten taas alkoholit ovat poolisia kuin vesi ja liukenevat veteen. Pitkäketjuiset alkoholit liukenevat heikommin veteen.
Tätä ihmettelinkin, kuinka sinne hiilivetyyn voi liittyä happi ihan tuosta noin vaan kanisterissä pötköttäessään.
 
Eli vuoriöljyteollisuuden tisle muutuu neljässä vuodessa alkoholin kaltaiseksi.
Ei alkoholiksi vaan sen kaltaiseksi nesteeksi. Mitä lie sitten tarkemmin on. Maistuu makealle. Oikein muu ei kuvaa kuin tuo glykoli. Myös moni muu on maininnut glygoolin vanhentuneen pienkonebensan yhteydessä.

N. Neljä vuotta on näyttänyt olevan se aika milloin pilaantuu tai lähtee pilaantumaan.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös