Erilaiset moottorikonstruktiot.

[alfred_j_kwak]

https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/12191/Polttomoottori-ei-olekaan-vielä-valmis-kaksiosainen-kiertokanki-parantaa-alavääntöä-jopa-kolmanneksella!.htm

Mielenkiintoinen ratkaisu, varsinkin jos osoittautuu myös riittävän luotettavaksi.

Minen nyt tajuu. Jos toi sisus tuolla männässä ei liiku, niin eihän tossa ole muuta kuin tappi tuotu helman alapuolelle.

 

[borg]

Tuntuu uskomattomalta, ettei tuollaista geometriaa olisi ikinä kokeiltu.

 

[JiiPee]

Minen nyt tajuu. Jos toi sisus tuolla männässä ei liiku, niin eihän tossa ole muuta kuin tappi tuotu helman alapuolelle.

Suurinpiirtein näin. Kampikulma muuttuu kuitenkin ja sillä on melkoinen merkitys. Tuo mahdollistaa vielä lyhyemmän kiertokangen kuin mitä perinteinen konstruktio, varsinainen kiertokanki voi olla jopa iskunpituutta lyhyempi tuolla tavalla toteutettuna.

 

[alfred_j_kwak]

Suurinpiirtein näin. Kampikulma muuttuu kuitenkin ja sillä on melkoinen merkitys. Tuo mahdollistaa vielä lyhyemmän kiertokangen kuin mitä perinteinen konstruktio, varsinainen kiertokanki voi olla jopa iskunpituutta lyhyempi tuolla tavalla toteutettuna.

Joo, mutta kasvattaa rajusti mäntään kohdistuvaa keinumista ja keinuminen syö sylinterin (tai männän). Joku jippo noissa sisuskaluissa on pakko olla - toisaalta kaikki jousto männän ja tapin välillä syö voimaa.

 

[alfred_j_kwak]

Jaa se voi olla joku tämän johdannainen. Tossa ilmeisesti kaksiosainen mäntä jolloin ylempi osa ei heiluisi niin paljon männäntapin vaikutuksesta. https://patents.google.com/patent/US6502539

 

[jusape]

Eikös männälle sais eri kampikulmat ja kiihtyvyydet myös jos kampura on eri linjalla sylinterilohkoon nähden ?

 

[topik]

Isoissa laivakoneissa taitaa olla tuolllaista kiertokankiratkaisua käytössä.

 

[Hulpio]

Eikös männälle sais eri kampikulmat ja kiihtyvyydet myös jos kampura on eri linjalla sylinterilohkoon nähden ?

Yliporatuissa lohkoissahan siirretään monesti linjaa niin, että painepuolelle jää enempi seinämää.

 

[LPR]

Isoissa laivakoneissa taitaa olla tuolllaista kiertokankiratkaisua käytössä.

Höyrykoneissa ja myös joissain laivadieseleissä on kiertokangen yläpuolella ristipää, josta lähtee männän varsi. Rakenne poikkeaa sinällään, että männän varsi on tiivis sylinteriin ja paisunta tapahtuu sekä männän ylä-, että alapuolella.

 

[topik]

Höyrykoneissa ja myös joissain laivadieseleissä on kiertokangen yläpuolella ristipää, josta lähtee männän varsi. Rakenne poikkeaa sinällään, että männän varsi on tiivis sylinteriin ja paisunta tapahtuu sekä männän ylä-, että alapuolella.

Jaa toi onkin uusi asia, että laivadieselit siis noi oikein isot polttaa myös männän alla.

 

[LPR]

Jaa toi onkin uusi asia, että laivadieselit siis noi oikein isot polttaa myös männän alla.

Itseasiassa taisin olla väärässä. Luonnollisesti höyrykoneeseen rinnastaen ristipääkoneeseen ajattelin polton myös alapuolelle, mutta se onkin eräänlainen huuhtelupumppu tai ahdin, se alapuoli pumppaa ilmaa viereiseen sylinteriin.

 

[LPR]

On niitä ollut dieseleitäkin 2-toimisia... https://oldmachinepress.com/2017/12/20/man-double-acting-diesel-marine-engines/

 

[topik]

On niitä ollut dieseleitäkin 2-toimisia... https://oldmachinepress.com/2017/12/20/man-double-acting-diesel-marine-engines/

Aika haastava rakenne männälle, voitelu, jäähdytys. Muuten kyllä työtahdit tuplautuu tuolla rakenteella.

 

[LPR]

On niitä ollut dieseleitäkin 2-toimisia... https://oldmachinepress.com/2017/12/20/man-double-acting-diesel-marine-engines/

Jostain mulle oli jääny päähän pyörimään, että 2 toimisia dieseleitä on, ja onhan niitä, ainakin ollut.

 

[Hannu T]

Itseasiassa taisin olla väärässä. Luonnollisesti höyrykoneeseen rinnastaen ristipääkoneeseen ajattelin polton myös alapuolelle, mutta se onkin eräänlainen huuhtelupumppu tai ahdin, se alapuoli pumppaa ilmaa viereiseen sylinteriin.

Joku sellainen systeemi on kuulemma olemassa.
Raskaasta polttoaineesta jää osa palamatta työtahdin loppuvaiheilla. Sitä ei päästetä pakokaasujen mukana ulos vaan se jätetään uudelle kierrokselle. Paineistettua ilmaa ja uutta polttoainetta lisätään joka kierrokselle.

 

[Mika 82]

Minen nyt tajuu. Jos toi sisus tuolla männässä ei liiku, niin eihän tossa ole muuta kuin tappi tuotu helman alapuolelle.

Jonkintapaiset kumitopparit tuossa näyttäis olevan, jotka menevän männän sisään, eli jonkinmoista liikettä siellä kai tapahtuu.

Minä epäilen, että aika äkkiä alkaa kolina kuulumaan, jos kestotestiä aletaan tekemään ja kumimujua öljypohja täynnä.

 

[V361]

Onhan ne alkanu Wnakelmoottoristakin ajatuksena lähtenyttä moottoria rakenteleen ja saanee jopa DARPAlta rahoitusta...
https://www.motouutiset.fi/fi/moott...uu-–-sopimus-Yhdysvaltain-armeijan-kanssa.htm

 

[Roope]

Aloin mielessäni pohtimaan kaksitahtimoottoreiden voitelua. Miten ihmeellä se voi toimia? Kampikammiossa on kerrallaan pieni suhaus polttoainetta ja siinä polttoaineessa muutama prosentti öljyä. Miten se riittää, kun vastaavan kokoinen nelitahtikone vaatii kampikammioon öljyä litran tai useamman?

 

[Hulpio]

Aloin mielessäni pohtimaan kaksitahtimoottoreiden voitelua. Miten ihmeellä se voi toimia? Kampikammiossa on kerrallaan pieni suhaus polttoainetta ja siinä polttoaineessa muutama prosentti öljyä. Miten se riittää, kun vastaavan kokoinen nelitahtikone vaatii kampikammioon öljyä litran tai useamman?

Kuulalaakeri pärjää vähällä mutta liukulaakeri vaatii paineellisen öljy akselin ja liuskan väliin. Öljyhän se siinä laakerina toimii.
Roiskevoidellut nelarit eikö nuo lie kuula tai rullalaakereilla.

 

[LPR]

Vanhemmat 2-tahtarit on liukulaakereilla, mutta niissä onkin yleensä rikkaampi öljyseos. Jo on roiskevoideltuja nelareitakin liukulaakerilla, ainakin Briggsi.

2-tahtarit on monesti myös sellaisessa käytössä, missä käyttöä tulee vähemmän. Esim. kelkan 2-tahtikone kaipaa remonttia jo 10000 km kohdalla, kun nelarilla voi ajaa viisinkertaisen määrän. Monelle tuon 10000 km saavuttamiseenkin menee 20 vuotta.