Saparovedon suunnittelusta toteutukseen.

[JiiPee]

Lähtökohtaisesti kannattaa valita suurin mahdollinen moottori millä saavutat itsellesi riittävän ajonopeuden, aina helpommin hallittava se hydrauliajo kun ei ajeta kovilla paineilla. Minä ehkä jopa tinkisin saparovedon vauhdista alle tuon 3km/h, pidemmät siirtymät muutenkin järkevämpi ajaa mekaanisella vedolla.

 

[Rautamies25]

Eli ei voida ajatella tuottoa ja saparon kierroksia pelkästään pumpun maksimituoton perusteella.
Pitää tietää millä kierroksilla ajetaan saparokäytössä.

Työkierrokset ~1500rpm (Vähemmälläkin pärjäisi mutta tuntuu kyykkäävän liiaksi niin oon pitäny tolla paikkeilla.


1500rpm 71cm3= 106,50L/min

Tarkoitus rakentaa vielä taakse jalkakaasu niin saisi polkea sopivia kierroksia ilman että pitää käsikaasua "päällä".

 

[Rautamies25]

Lähtökohtaisesti kannattaa valita suurin mahdollinen moottori millä saavutat itsellesi riittävän ajonopeuden, aina helpommin hallittava se hydrauliajo kun ei ajeta kovilla paineilla. Minä ehkä jopa tinkisin saparovedon vauhdista alle tuon 3km/h, pidemmät siirtymät muutenkin järkevämpi ajaa mekaanisella vedolla.

Joo ei sillä sen enempää tarkoitus ole ajella kun siirtää vain seuraavalle paikalle puintia varten.

 

[jusape]

Tuo 3kmh nopeus tarkoittaa n. 50m/ min vauhtia.
Eli liki metri sekunnissa.
On epätasaisessa kivikkomaastossa aika ryskäämistä jo.
Lisäksi liikkeellelähdöissä ja pysähdyksissä tulee melkoiset hitausmomentit koko voimansiirtorakenteelle.

Ja mahdolliset "hienosäätösiirrot" kesken karsinnan tms, jos esim harvesterihommia tekee, niin on hankalia.
Siks lähtisin kyllä ite aattelemaan niin, että maksiminopeus olisi 1-2kmh,
kierroksien säädöllä sitten sais minimit johonkin ehken 0.3-0.4kmh nopeuteen

 

[Rautamies25]

Tuo 3kmh nopeus tarkoittaa n. 50m/ min vauhtia.
Eli liki metri sekunnissa.
On epätasaisessa kivikkomaastossa aika ryskäämistä jo.
Lisäksi liikkeellelähdöissä ja pysähdyksissä tulee melkoiset hitausmomentit koko voimansiirtorakenteelle.

Ja mahdolliset "hienosäätösiirrot" kesken karsinnan tms, jos esim harvesterihommia tekee, niin on hankalia.
Siks lähtisin kyllä ite aattelemaan niin, että maksiminopeus olisi 1-2kmh,
kierroksien säädöllä sitten sais minimit johonkin ehken 0.3-0.4kmh nopeuteen

Totta tuokin.
Jos nyt oikein laskin niin tuolla 400 moottorilla liikuttaisii NOIN karvan alle 3km/h?

 

[jusape]

Ursulassahan saparovetoa ei ajeta nokkapumpulla, vaan traktorin omalla n.40ltr ? hydrauliikalla / hydelohkolla.
Olikos siellä vielä jalkapoljin hydelohkon ohjaukselle, eli ikäänkuin kaasupedaali hydelohkossa.
Toki oli siellä kaiketi myös jalkakaasu myös takana.
Hannu voi näitä tarkentaa, ite en äkkiseltään nyt niin tarkkaan muista, miten tuo aikanaan 20+ vuotta sitten rakennettiin, ja mitä pikku muutoksia sittemmin on tehty .

 

[jusape]

Lisäksi työskentelyn aikana on etu sekin, että harvesteripää ja ajohydrauliikka on eri piireissä / eri hydepumppujen piirissä.
Ajaessa ajomoottori syö liki kaiken öölin kuormaimelta ja harvesteripäältä.
Tällöin työskentelyn aikainen mahdollisen metrin siirto on mahdotonta, jomman kumman ominaisuuden kärsimättä.

Tekisin siis sen ajon traktorin oman hyden varaan täysin, jotta kuormaimelle / motopäälle on aina täysi tuotto keulalta.

 

[JiiPee]

Totta tuokin.
Jos nyt oikein laskin niin tuolla 400 moottorilla liikuttaisii NOIN karvan alle 3km/h?

Jotain tuollaista taisin itsekin saada, tokihan tuo on sitten kaasu pohjassa. Mutta jo tonnin kierroksilla täydellä tuotolla menee yli kilsan tunnissa, ihan urakkatyöhön riittävää vauhtia...

Mutta todellakin, tuo yhtäaikainen käyttö ei ole mukavaa jos samasta piiristä on öljyt otettu. Ongelma tulee nimenomaa siitä että se öljy karkaa sinne pienemmän vastuksen suunnalla. Esimerkkitilanne, käännät puomia ja samalla lähdet ajamaan seuraavalle kasalle, tuleekin kanto renkaan eteen niin se puomin kääntö ottaa ravakasti lisää vauhtia samalla kun ajo toppaa....

 

[Rautamies25]

Lisäksi työskentelyn aikana on etu sekin, että harvesteripää ja ajohydrauliikka on eri piireissä / eri hydepumppujen piirissä.
Ajaessa ajomoottori syö liki kaiken öölin kuormaimelta ja harvesteripäältä.
Tällöin työskentelyn aikainen mahdollisen metrin siirto on mahdotonta, jomman kumman ominaisuuden kärsimättä.

Tekisin siis sen ajon traktorin oman hyden varaan täysin, jotta kuormaimelle / motopäälle on aina täysi tuotto keulalta.

Ei pois suljettua tämäkään.

Epäilyttää sitten koneen liikkuminen myös pois jää vaihtoehto käyttää moottorikäyttöön soveltuvaa karaa.

Taas jos ei hommaa siihen sitten jotai omaa venttiiliä sitten vielä.

Valmetin oma pumppu on ihan oma räpellyksensä.

46L/min uskon tämän olevan lähellä kun pumppu uusittu hiljattain ja painetta vähän nostettu luultavasti ~195bar

 

[Rautamies25]

Jotain tuollaista taisin itsekin saada, tokihan tuo on sitten kaasu pohjassa. Mutta jo tonnin kierroksilla täydellä tuotolla menee yli kilsan tunnissa, ihan urakkatyöhön riittävää vauhtia...

Mutta todellakin, tuo yhtäaikainen käyttö ei ole mukavaa jos samasta piiristä on öljyt otettu. Ongelma tulee nimenomaa siitä että se öljy karkaa sinne pienemmän vastuksen suunnalla. Esimerkkitilanne, käännät puomia ja samalla lähdet ajamaan seuraavalle kasalle, tuleekin kanto renkaan eteen niin se puomin kääntö ottaa ravakasti lisää vauhtia samalla kun ajo toppaa....

Joo jotain tälläistä siinä sitten luvassa

Edit;
Mitäs jos nappaa öljyn sähköisellä tuplaajaventtiilillä ajon ajaksi sitten vallan poikki nosturilta. ja siirtää vain moottorille tarkoitettuun lohkoon toki tässä taas jää toi siirron aikana mahdollinen hienosäätö pois

 

[V361]

Tossa vauhdit eri takapyörän kierroksilla

 

[korhonen]

Laita vain sillä rattorin omalla hydrauliikalla se saparoveto, ei siellä litroja tartte olla tolkuttomasti käytössä kuten ei myöskään vauhtia siinä hakkuun aikaisessa siirtelyssä.
Ja turhaan yksiä öljyjä lämmittää kun voi jakaa käyttöä eri pumpuille.

 

[165S]

Juu ehdottomasti kannattaa ottaa traktorilta, tossa ei nopeus oo valttia..

 

[Rautamies25]

Laita vain sillä rattorin omalla hydrauliikalla se saparoveto, ei siellä litroja tartte olla tolkuttomasti käytössä kuten ei myöskään vauhtia siinä hakkuun aikaisessa siirtelyssä.
Ja turhaan yksiä öljyjä lämmittää kun voi jakaa käyttöä eri pumpuille.

Juu ehdottomasti kannattaa ottaa traktorilta, tossa ei nopeus oo valttia..

Kokeillaan!

Tänään tilattu toi aloituksen moottori

Tarjolla oli

1. Italialainen M+S merkkinen hintaluokka ~890e
2. Tämän merkkiä en muista mutta hinta ~1100e( täytyy kaivaa)
3. Danfoss ~1350e

Näistä päädyttiin hydrauliikkamiehen kanssa vaihtoehtoon 2.

1.Ei kuulemma kehtaa myydä tota halvinta kun tuun sitten linjojapitkin..

3. ja ei noin kalliille taas tarvetta.

Lisäksi tilattiin kaksoispaineenrajoitin 80-300Bar säätöalueella.

https://www.salhydro.fi/fi/paineventtiilit-2/kpnr-kaksoispaineenrajoitin-3-8-1-2-ja-3-4

Tämän hinta ~150e

Toimitus vasta viikolla 30

Sitten vielä.....

Noihin alkuperäisiin venttiileihin tuskin saatavana moottorikaroja?

Tarvisko itse veistellä sellainen?

 

[JiiPee]

Kunhan moottorin ja karan välille ei tule suodattimia, jäähdytinkennoja tms. huonosti painetta kestävää niin en usko että tulee ongelmia vaikkei olekaan moottorikara. Toisaalta, traktorin alkuperäinen kara voi hyvinkin olla moottorikara kun eihän sitä suunnittelupöydällä tiedetä mitä ja miten päin sinne perään kytketään.

Moottorikarassa ei ole muuta merkittävää eroa kuin se, että kummankin linjan kanavat ovat yhtäsuuret. Sylinterikarassa varren puoli on pienemmällä kanavalla tasoittamassa liikenopeuksia, moottorikäytössä tämä taas aiheuttaa ylimääräistä vastapainetta.

 

[tommi]

Moottorikarassa on erilainen sorvaus. Ne on avoimia keskeltä, ettei tule painepiikkiä jos kanava sulkeutuu liian äkkiä moottorin vielä pyöriessä.

 

[JiiPee]

Riippuu aivan valmistajasta ja suunnitellusta toiminnosta. Kaksisuuntainen moottorikara sulkee kyllä kummankin kanavan ihan samalla tavalla.

 

[165S]

Saataalöytyä uiva asento joltain lohkolta mikä ajaa saman asian, mut jarrunahan se moottori toimii myös ja varohan niissä on joten moottorikaralle en tarvetta näe.

 

[Hannu T]

Saataalöytyä uiva asento joltain lohkolta mikä ajaa saman asian, mut jarrunahan se moottori toimii myös ja varohan niissä on joten moottorikaralle en tarvetta näe.

Juuri noin se minulla ainakin toimii. Samanlaisella vatoventtiilillä ja käyttö tavallisesta kaksitoimisesta venttiilistä
Kun jyrkässä paikassa jarrutuskyky loppuu, pumppaa moottori öljyn varon kautta kanavasta toiseen ja jarrut häviää.

 

[JiiPee]

Tuo @tommi :n tarkoittama moottorikara ei sovellu laisinkaan saparovedon rakennukseen ellei käytetä jotain hyvin hinnakasta jarrullista moottoria. Kuten sanottua, niitä karoja on monenlaisilla toiminnoilla monenlaisiin tarkoituksiin.