Mihin tekoälyä voisi käyttää?

ChatGPT näyttää osaavan selvittää rahtikiemuroitakin. Tilasin Saksasta kannettavan akun, joka tuli Suomeen GLS:n kyydillä. GLS:n seuranta näytti, että se on saapunut Suomeen, yhteistyöyrityksen hoteisiin, mutta ei mitään siitä eteenpäin. Ei myöskään selvinnyt, mikä tuo yhteistyöyritys on. Paketin ”suomikoodi” näytti mahdollisesti Matkahuollon koodilta, mutta Matkahuollon seuranta ei näyttänyt mitään.

Annoin koodin ChatGPT:lle, joka kohta ilmoitti, että paketti on DB Schenkerin hoteissa ja saapuu todennäköisesti huomenna.

Katsoin DB Schenkerin seurannasta ja paketti on tosiaan saapunut Kuopioon, jakopäivä arvioitu huomiselle.
 
Ei.

Homo sapiensiksilla on vielä pääsy pääkytkimiin mistä sähköt saa poikkeen
Toistaiseksi.
Sitte ku niitä pääkytkimiä, muuntoasemia ja muita kriittisiä sähkönsyöttöpaikkoja vartioimaan ilmestyy autonomisia kiinalaisia voltteja heittäviä ihmisen näköisiä tai jonkun muun näköisiä tekoälyn ohjaamia /ohjeistamia robotteja kovilla ladatut aseet mukanaan niin siten on aika huolestua...
 
Tekoälyllä voi tietysti tehdä myös heikkolaatuisia kopioita tunnetuista laatujulkaisuista. :facepalm:

IMG_3578.webp
 
Homo sapiensiksilla on vielä pääsy pääkytkimiin mistä sähköt saa poikkeen
Ei oikein toimi edes tietokoneviruksiin, kun ovat kopioituneet kymmeniintuhansiin muihin koneisiin, joista leviävät takaisin. Tekoällikkä voi mennä piiloon vaikka leivänpaahtimeen.
 
Mää oon nyt retkipakureissulla pitänyt tekoälyä matkaoppaana.
Kysynyt vaikka, mitä kohteita on Sodankylä-Inari välillä. Sieltä tulee vaikka mitä ehdotuksia. Osa pitää jopa paikkansa, mutta välillä ehdotetut kohteet on ihan muualla. Kovin on pahoillaan vääristä tiedoista vähän väliä. Kuitenkin ihan näppärä reissukaveri.
 
Tiedoksi niille, joilla on ChatGPT:n plus-tilaus:

Kannattaa käydä asetuksista vilkaisemassa, onko sinne ilmestynyt käyttörajan resetointi”pilettejä”. Itsellä näkyy kolme, joista ensimmäinen umpeutuu 21.9. Muut myöhemmin.

Nämä liittynevät Astran eli GPT 6:n lanseeraukseen muutama päivä sitten. Jos onnistuu nyt uuden mallin kanssa käyttämään tilaustaan niin, että perälauta tulee vastaan, niin näillä voi aloittaa taas puhtaalta pöydältä.
 
Google DeepMind on julkaissut AlphaGenome Atlas -järjestelmän, jonka tarkoitus on ennustaa, millaisia vaikutuksia ihmisen DNA:n yksittäisillä emäsmuutoksilla voi olla.

Ihmisen genomissa on noin kolme miljardia DNA-kohtaa, ja jokainen emäs voidaan periaatteessa vaihtaa kolmeen muuhun. Mahdollisia yhden kirjaimen muutoksia on siis noin yhdeksän miljardia. DeepMind on laskenut AlphaGenome-mallilla ennusteita näiden muutosten vaikutuksista ja koonnut tulokset suureksi tietokannaksi.

Erityisen kiinnostavaa on niin sanottu ei-koodaava DNA, joka muodostaa valtaosan genomista. Se ei suoraan määrää proteiinien rakennetta, mutta vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitkä geenit aktivoituvat, missä kudoksissa ne toimivat ja miten RNA:ta käsitellään. Juuri näiden alueiden mutaatioiden merkitystä on usein vaikea arvioida.

AlphaGenome pyrkii ennustamaan muun muassa sitä, vaikuttaako jokin DNA-muutos geenin ilmentymiseen, RNA:n silmukointiin tai muihin solun säätelymekanismeihin. Tarkoitus ei ole korvata laboratoriotutkimusta, vaan auttaa tutkijoita seulomaan valtavasta määrästä geneettisiä muutoksia ne, joita kannattaa tutkia tarkemmin.

DeepMind on esitellyt myös AVI-pistemäärän (AlphaGenome Variant Impact), jonka avulla mutaatioita voidaan järjestää niiden ennustetun biologisen merkityksen perusteella.

Kyse ei siis ole siitä, että tekoäly nyt varmasti tietäisi kaikkien mutaatioiden seuraukset tai pystyisi suoraan ennustamaan yksittäisen ihmisen sairastumisen. Atlas sisältää mallin tekemiä ennusteita, jotka tarvitsevat edelleen kokeellista vahvistamista.

Silti mittakaava on huomattava. AlphaFold teki vastaavanlaisen harppauksen proteiinien rakenteiden ennustamisessa, ja AlphaGenome yrittää nyt tehdä genomille jotakin samansuuntaista: rakentaa ennustekartan siitä, mitä DNA:n muutokset mahdollisesti tekevät.



 
OpenAI:n Astra (GPT 6) osaa nyt myös käyttää omassa tietokoneessa olevia ohjelmia, jos sen annetaan niin tehdä. Tämä avaa ihan uusia mahdollisuuksia ja samalla myös huikeita riskejä. En suurin surminkaan asentaisi suoraan omassa käytössä olevaan koneeseen. :hermot:

Asensin Mac Miniin Parallels desktopin alle toisen MacOS:n virtuaalikoneeksi. Sitten tukittiin kaikki yhteydet omaan verkkoon ja annettiin vm:lle vain nettiyhteys. Näin riskien määrä jo vähenee siedettävälle tasolle.

Virtuaalikoneeseen tuli sitten ChatGPT:n työpöytäsovellus, joka on nyt rustannut Godot-pelimoottorilla eräänlaista peliä. Homma etenee. Piti jopa käyttää yksi tuossa ^^ aiemmin mainitsemani resetointipiletti, että sai lisää aikaa homman tekemiseen.
 
Eipä kestänyt viiden tunnin saldo kovin pitkään. No johan tästä joutaakin muihin puuhiin.

Näyttökuva 2026-09-11 kello 20.30.16.webp


Chat kuitenkin toimii vaikka tuo agenttikäytön kiintiö tulisikin täyteen.
 
Maksullisella ChatGPT-tilauksella pystyy näköjään tekemään vahteja. Pyysin ChatGPT:tä ilmoittamaan, milloin lähimmältä Nesteeltä saa talvilaatuista MPÖ:ä. Se kuittasi tarkistavansa asian päivittäin ja ilmoittavansa, kun sitä Nesteen mukaan on asemalla.

IMG_3586.webp
 
Olen teettänyt Geminillä muutamia tuotevertailuja kehoittanut hakemaan testien tuloksia muun muassa jotkin tuotteet ja öljyt.

Eilen kuvailin tarpeen yleisöljylle ja kaivoikin oletettuja tuotteita joista parhaaksi julisti (oletuskin) Würth HHS2000. Vastaavaa 5000:sena onkin hyllyssä pari tölkkiä.

Sitten aloin kysellä miksei CRC Multilube ole vertailussa? No se pääsi taulukkoon myös ja oli liki yhtä hyvää. Sitten kun otettiin hinnat niin Multilube olikin ominaisuudet vs hinta,. ykkösenä.

Minusta tällaiset aina syö hiukan homman uskottavuutta, pitää olla itse käryllä asiasta ennenkuin kyselee. Kyselemättä käyttäisin nimenomaan HHS tuotteita mutta kun ne on tahmaavampia.

Minusta selvään kysymykseen pitäisi tulla heti laaja katsaus. Sama oli moottoriöljyjken kanssa, oman vaihtioehto päätyi listaa kun olin sen aiemmin tutkinut ja kysin miksi tämä puuttuu?
 
Minusta tuo Gemini on aika vahvasti kaupallisuuteen kallistuva. Eli näkyvyyttä saavat ne tuotemerkit, tai kauppapaikat, jotka maksavat googlelle. Toisinsanoen mainostavat Googlessa. Pitää kyselle erikseen, että onko muitakin.
 
Minusta tuo Gemini on aika vahvasti kaupallisuuteen kallistuva. Eli näkyvyyttä saavat ne tuotemerkit, tai kauppapaikat, jotka maksavat googlelle. Toisinsanoen mainostavat Googlessa. Pitää kyselle erikseen, että onko muitakin.
Ihan samaa ongelmaa myös chat gpt:n kanssa..
 
Kohta kai tekoäly kirjoittelee foorumille viestejä ihmisten sijasta, no ei se osaa kai pahoittaa mieltään? Luetaan sitten vain miten tekoälyt kiistelee keskenään.
 
Kysyin Geminiltä myös seuraavaa, tottahan sen on PAKKO olla :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk: :virnpeuk:


pakettiautojen kestävimmät euro 6 dieselmoottorit





Pakettiautojen Euro 6 -päästöluokan (n. v. 2015/2016 eteenpäin) dieselmoottorit ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin vanhemmat Euro 4/5 -moottorit. Saasteenrajoitusjärjestelmät (SCR/AdBlue, Hiukkassuodatin/DPF, Monimutkainen EGR-kierrätys ja useampi ahdin) aiheuttavat lisähaasteita kaikille valmistajille.

Ammattikäytössä, kokemusten ja mekaanikkojen arvioiden perusteella muutama moottori nousee kuitenkin luotettavuudeltaan ja kestoltaan ylitse muiden:

1. Toyota 2.8 D-4D (1GD-FTV)​

  • Käytössä mm.: Toyota Hiace (uudemmat vientimallit), Toyota Hilux, Land Cruiser.
  • Miksi kestää: Valmistettu erittäin paksuilla valurautalohkoilla ja vahvoilla sisuskaluilla. Toisin kuin monet kevyemmät pakettiautomoottorit, 1GD-FTV on suunniteltu raskasta kulutusta ja vaativia olosuhteita varten.
  • Ominaisuudet: Ketjuvetoinen jakopää on kestävä, ja AdBlue-järjestelmä on toteutettu suhteellisen varmatoimisesti.
  • Sudenkuopat: DPF-suodattimen automaattinen poltto saattaa taajama-ajossa vaatia huomiota.

2. Mercedes-Benz OM651 (Myöhemmät Euro 6 -versiot) / OM654 (2.0L Modular)​

  • Käytössä mm.: Mercedes-Benz Vito ja Sprinter (takaveto-/nelivetomallit).
  • Miksi kestää:
    • OM651 (2.1L): Euro 6 -kauden alkupään tuttu moottori. Jakoketjuongelmat ja suutinvaivat saatiin pitkälti korjattua Euro 5 -aikakauden loppupuolella. Säännöllisesti huollettuna mekaaninen kestävyys perusmoottorissa on erinomainen (usein 400 000–600 000+ km).

      Autotoday

    • OM654 (2.0L): Alumiinilohkosta huolimatta moottorissa on teräsmännät ja NANOSLIDE®-pinnoitetut sylinteriseinämät, mikä vähentää kitkaa ja kulumista.
  • Sudenkuopat: Jakoketju sijaitsee moottorin takapäässä (OM651/OM654), joten sen vaihtaminen vaatii moottorin tai vaihteiston irrotuksen. AdBlue-anturit ja NOX-anturit ovat kulutustavaraa.

3. Iveco F1A (2.3L) & F1C (3.0L)​

  • Käytössä mm.: Iveco Daily, Fiat Ducato (2.3L), sarjan teollisuusajoneuvot.
  • Miksi kestää: Erityisesti 3.0-litrainen F1C on raskaaseen ammattikäyttöön tehty kuorma-autotasoinen moottori. Sen mekaaninen elinikä on poikkeuksellisen pitkä (0,5–1 miljoonaa kilometriä ei ole poikkeus). 2.3-litrainen F1A on myös todella sitkeä perusmoottori.
  • Sudenkuopat: Apulaitteet, sähköliittimet sekä DPF/EGR-laitteistot voivat vaatia huoltoa, mutta itsekseen polttopolttimo (lohko/männät) kestää kovaakin rääkkiä.

4. Ford 2.0 EcoBlue (Vain päivitetyt 2020+ versiot)​

  • Käytössä mm.: Ford Transit ja Transit Custom.
  • Huomioitavaa luotettavuudesta: Euro 6 -kauden alussa (2016–2019) kärsi märkähihnaongelmista (öljyssä pyörivä hammashihna mureni ja tukki öljypumpun sihdin) sekä suutinvioista. Päivitetyt versiot paremmilla hihnoilla ja korjatuilla suuttimilla ovat osoittautuneet huomattavasti varmemmiksi, kunhan hihnan vaihtoväliä tihennetään huolto-ohjelmasta (esim. max 100 000–150 000 km / 5 vuotta).

Miten Euro 6 -diesel saadaan kestämään pitkään?​

  1. Öljynvaihtoväli puolitettava: Valmistajien 30 000–40 000 km öljynvaihtovälit ovat myrkkyä Euro 6 -moottoreille. Sopiva vaihtoväli on 10 000–15 000 km, sillä laimentunut öljy (polttoainetta seassa DPF-polttosyklien vuoksi) tuhoaa jakoketjut ja laakerit.
  2. Käyttöprofiili: Euro 6 -dieselit vaativat säännöllistä maantieajoa. Pelkkä pätkä- ja taajama-ajo tukkii DPF-suodattimen ja DPF:n polttojen epäonnistuminen laimentaa moottoriöljyn.
  3. AdBlue-järjestelmän huolto: AdBlue-nesteen jähmettymistä estävien lisäaineiden käyttö
 
Muutin kysymystä Geminille hiukan ja sain eri vastauksen:


otetaan pakettiautojen kestävimmät dieselmoottorit valmistusvuodet 2010-2020 ja ajokilomterimäärä 500tkm, jätetään googlen mainosnäkyvyys pois merkkien osalta eli etsitään tilastofaktaa





Kun poistetaan automarkkinointi, mielikuvat ja sponsoroidut näkyvyydet, hyötyajoneuvojen todellinen kestävyys ammattiliikenteessä (kuten katsastustilastoissa, kuljetusliikkeiden kalustoseurannassa ja purkamo/korjaamotilastoissa) taantuu kahden asian erotteluun:

  1. Perusmoottorin mekaaninen mitoitus (valurautalohko, laakeripinnat, männät, jakopää)
  2. Päästötekniikka ja apulaitteet (EGR, DPF, AdBlue, ahtimet, suuttimet)
Vuosien 2010–2020 Euro 5- ja Euro 6 -aikakaudella apulaitteita ja päästölaitteita joudutaan vaihtamaan lähes jokaiseen moottoriin 1–3 kertaa ennen 500 000 km rajapyykkiä. 500 tkm kestävä moottori tarkoittaa siis moottoria, jonka sylinterilohko, kampiakseli, mäntärakenteet ja sylinterikansi kestävät kyseisen kilometrimäärän ilman täydellistä tuhoa tai koneenvaihtoa.

Nationwide Vehicle Contracts


Kestävimmät moottorit (2010–2020) ammattikaluston tilastofaktojen valossa​

1. Iveco / Fiat Professional 3.0 JTD / MultiJet (FPT F1C)​

  • Valmistusvuodet: 2010–2020 (Euro 5 / Euro 6)
  • Käytössä mm.: Iveco Daily, Fiat Ducato 3.0
  • Miksi kestää 500 tkm+: F1C-moottori on tehty raskaan kaluston (kuorma-autotason) standardien mukaan. Siinä on massiivinen valurautalohko, jakoketju ja huomattavasti suuremmat laakeripinnat kuin kevyemmissä pakettiautomoottoreissa.

    Highways Today

  • Tilastollinen todellisuus: Hinausautot, raskaat jakeluautot ja matkailuautot saavuttavat tällä moottorilla säännöllisesti 500 000–800 000 km ilman lohkon tai kannen avaamista.
  • Heikkoudet: Apulaitteiden sähköliittimet, EGR-venttiilit ja kytkimen kuluminen raskaassa ajossa.

    Highways Today+ 1

2. Renault / Nissan / Opel 2.3 dCi (M9T) & 2.0 dCi (M9R)​

  • Valmistusvuodet: 2010–2020
  • Käytössä mm.: Renault Master III, Opel Movano B, Nissan NV400 (2.3 dCi) sekä Renault Trafic II (2.0 dCi v. 2014 asti)
  • Miksi kestää 500 tkm+: M9-moottoriperhe on Nissanin ja Renault’n yhteistyönä kehittämä ketjuvetoinen, valurautalohkoinen hyötyajoneuvomoottori. Erityisesti Masterin yksiahdintaiset 2.3 dCi -versiot (esim. 125 hv / 130 hv / 145 hv) ovat mekaanisesti erittäin sitkeitä.

    katsastustilastot.fi+ 1

  • Tilastollinen todellisuus: Raskaassa rahtiajossa olevat Masterit ovat pitkän matkan ajossa ylittäneet 500 tkm rajan ilmoittamatta merkittävistä moottorivaurioista.

    katsastustilastot.fi

  • Heikkoudet: Kaksoisahdetuissa (BiTurbo) versioissa ahtimien käyttöikä on lyhyempi. Suuttimet voivat juuttua kanteen kiinni iän myötä.

    katsastustilastot.fi

3. Mercedes-Benz 2.1L CDI (OM651 – Päivitetyt versiot)​

  • Valmistusvuodet: 2012–2020 (Parannetut mallit)

    Nationwide Vehicle Contracts

  • Käytössä mm.: Mercedes-Benz Sprinter (W906/W907) ja Vito (W447)
  • Miksi kestää 500 tkm+: OM651 (2 143 cm³) on taksien ja jakeluautojen yleisin moottori Euroopassa. Vuosien 2010–2011 varhaisten suutin- ja yksirivisten jakoketjuongelmien jälkeen MB siirtyi solenoídisuuttimiin ja vahvistettuun ketjurakenteeseen.
  • Tilastollinen todellisuus: Sprinter- ja Vito-kalustossa 500 000–700 000 km lukemat ovat arkipäivää ammattiammattiliikenteessä.

    katsastustilastot.fi

  • Heikkoudet: Jakoketju sijaitsee moottorin takapäässä (vauhtipyörän puolella), mikä tekee sen huollosta työlään. NOX- ja AdBlue-anturit sekä vesipumput vaativat vaihtoa matkan varrella.

    katsastustilastot.fi+ 1

4. PSA 2.0 HDi / BlueHDi (DW10-moottoriperhe)​

  • Valmistusvuodet: 2010–2020

    Nationwide Vehicle Contracts

  • Käytössä mm.: Peugeot Expert/Boxer, Citroën Jumpy/Jumper, Toyota Proace (2016+), Ford Focus/Transit Connect (tietyt versiot)
  • Miksi kestää 500 tkm+: DW10-perusmoottorirakenne on ollut tuotannossa vuosikymmeniä. Se on mekaanisesti erittäin tasapainoinen valurautalohkoinen moottori, jossa hammashihnakäyttö on toimintavarma, kunhan vaihtoväliä noudatetaan.
  • Tilastollinen todellisuus: Peugeot/Citroën-hyötyajoneuvot saavat katsastustilastoissa moitteita alustan pikkuvioista ja sähköistä, mutta itse 2.0-litrainen perusmoottori kestää huollettuna valtavia kilometrimääriä.
  • Heikkoudet: AdBlue-säiliöiden pumppuvikakoodeja Euro 6 -malleissa, joilla ei ole vaikutusta itse moottorin mekaaniseen kestävyyteen.

    katsastustilastot.fi

5. Toyota 2.5 D-4D (2KD-FTV) (Hiace 2010–2012)​

  • Valmistusvuodet: 2010–2012 (Viimeiset Euroopan Hiacet)

    Nationwide Vehicle Contracts

  • Miksi kestää 500 tkm+: Toisin kuin henkilöautojen ongelmalliset alumiiniset 2.2 D-4D (2AD) -moottorit, Hiacen 2.5-litrainen 2KD-FTV on matalaviritteinen, rautagvalettu ammattimoottori.
  • Tilastollinen todellisuus: Suomen ja Pohjoismaiden käytettyjen autojen markkinoilla 500 000 km ylittäneiden Hiacien osuus myynnissä olevasta kannasta on suhteellisesti suurin kaikista merkeistä.

    katsastustilastot.fi

  • Heikkoudet: Kori ruostuu moottorin ympäriltä ennen kuin moottori kuluu loppuun.

    katsastustilastot.fi

Moottorit, jotka TILASTOLLISESTI harvoin saavuttavat 500 tkm ilman suuria vaurioita (2010–2020)​

Jos haetaan mekaanista 500 tkm kestävyyttä, seuraavat suositut moottorivaihtoehdot sisältävät merkittäviä rakenteellisia tilastoriskejä:

  • VW 2.0 BiTDI (CFCA / 180 hv, T5.1 2010–2015): EGR-jäähdyttimen alumiinioksidin mureneminen sylintereihin aiheuttaa sylinteriseinämien naarmuuntumista ja valtavaa öljynkulutusta. Moottoririkoja tapahtuu tyypillisesti jo 100 000–200 000 km kohdalla (yksiahdintaiset 2.0 TDI 102/140 hv kestävät huomattavasti paremmin).

    katsastustilastot.fi

  • Ford 2.0 EcoBlue (Panther-moottori, 2016–2019 Transit / Transit Custom): Öljykylpyhihna (Belt-in-Oil) murenee ajan myötä, tukkii öljypumpun sihdin ja aiheuttaa voitelutuskatkoksen ja moottorituhon.
  • Ford / PSA 2.2 TDCi Duratorq / Puma (Transit 2010–2016): Polttoainesuuttimien kulumisen aiheuttama virheellinen ruiskutussuihku sekä öljypumppuvika johtavat sylinterimäntien halkeamiseen kesken ajon.

500 000 kilometrin saavuttamisen kriittiset tekijät Euro 5/6 -pakuissa​

  1. Öljynvaihtovälin puolitus: Valmistajien 30 000–40 000 km vaihtovälit johtavat polttoaineen laimentumiseen moottoriöljyssä DPF-polttosyklien vuoksi. 500 tkm saavutetaan vain max 10 000–15 000 km öljynvaihtoväleillä.

    katsastustilastot.fi

  2. Sylinteritilavuus suhteessa tehoon: Yksiahdintaiset 2.0–3.0 -litraiset moottorit kestävät järjestäen pidempään kuin korkealle viritetyt pienen tilavuuden kaksoisahdetut (BiTurbo) pientilavuusmoottorit.
  3. Päästöjärjestelmien huolto: DPF-suodattimen tukkeutuminen nostaa pakopainetta ja hajottaa turbon laakerit sekä rasittaa kiertokankia.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös