Yleinen rakennusten remonttikysymysketju

Viestiketju:
Yleinen rakennusten remonttikysymysketju

Kyllä riittää meillä nostettiin pitkää piharakennusta eikä ollu kun 1,5t ja 2t tunkit ja hyvin kesti kun muuta ei sillon ollu,myös 2t hallinosturia on käytetty ja pari kesää sitten nostin ovien kohtaa saksitunkilla.
Toinen paja pitkissä tunkeissa on ett ämatalassa rakennuksessa pitää aina kaivaasyvä kuoppa minne tunkki mahtuu,hirsikorjaajat ettiikin matalia/voimakkaita panssarivaununtunkkeja.
 
Olenko puusilmä kun en löydä t-haaraa 15mm pexille joka suojaputkessa.
Eli haarottaa sekä pexin että suojaputken.
Ottas alakerran kevytkeittiölle tulevista kuumasta ja kylmästä väliltä haarat alakerran wc: lle. Haluaisin mahdolliset vuodot ohjata kaikki jakotukille. Hanapulmarasiat on tiiviitä suojaputkeen ja jos se jatkuu yhtenäisenä jakotukille niin homma bueno.
 
Itsekin epäilen ettei sellaisia ole. Mutta jos on tilaa, niin kätevä kaveri tekee vaikka tyhjästä kanisterista "liitäntälaatikon". Kun poraa 28 mm terällä reiät, niin se suojaputki asettuu sinne hyvin. Kanisteri ylösalaisin, putket yläosasta sisään, keskialueelle asennus/huoltoluukku ja pohjalla on kanisterin oma korkki mistä voi vielä johtaa mahdolliset vuodot haluttuun paikkaan. Tai laittaa vuotovahdin kanisterin pohjalle. Huoltoluukkua tuskin saa täysin tiiviiksi, mutta tuskin ongelma.
 
Kyllähän nuo PEXit lie joka ikinen pilli vietävän, ihan yksilöidyssä, omassa persoonansa putkessaan rakenteissa sieltä lähtöpisteestä ( painesäiliö / lämminvaraaja ) yksimittaisena sinne päätelaitteelle ( hanalle )
 
Kyllähän nuo PEXit lie joka ikinen pilli vietävän, ihan yksilöidyssä, omassa persoonansa putkessaan rakenteissa sieltä lähtöpisteestä ( painesäiliö / lämminvaraaja ) yksimittaisena sinne päätelaitteelle ( hanalle )
Juu, juurikin noin on kaikki muut tehtykin. Jakotukit lattiakaivollisessa tilassa vesimittarin ja 500ltr varaajan kanssa. Saman huoneen kautta menevät kaikki yläkerran viemäritkin yhdellä 110 putkella lattian ali kaupungin kaivoon. Hyvin kuuluu lötsähdys sen 260cm pitkän kokojaputken alapäässä kun joku vetää pytyn. :p
 
Tuo on varmaankin se normaali suositeltavin malli, asiasta varmasti säädöksiäkin. Säädöksissä muistaakseni on kuitenkin sallittu haaroittaminen jos se tehdään vesieristetyssä tilassa missä vuotoa voidaan tarkkailla jne.
 
Tuollaviisiin yhtenä putkena perille asti varmisetaan että putki saadaan vielä tulaevaisuudessa vaihdettua purkamatta rakentaeita. Sen takia suojaputkelle ei ole haaroja olemassakaan. Ja jos alkaa leikkelemään suojaputkeen aukkoa haaraa varten, ei se enää palvele toista tarkoitustaan eli vuodon ilmaisimena, ehjä suojaputki tuo vuodon näkyviin jompaan kumpaan päätä sitä suojaputkea. PEXille haaroja saa kyllä laittaa, esim. alakattoihin, jossa seen pääsee vaihtamaan sekä mahd vuoto tulee ilmi.Tähän hommaan kelpaa ihan helmiliitoksin tehtävä haaroitus, kun muistaa sen tukiholkin laittaa sisään ensin.

Rakennusmääräyskokoelma D1
2.4.1 Määräys
Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla toisaalla rakennetaan kovasti peltikattoa ja jotkut jo maalaavatkin sitä. Tästä tulikin mieleen tuo verstas, varasto, ym. rakennuksen katto. Se on sitä paksua brittiläistä sinkittyä aaltopeltiä 60-luvulta. Nyt on viime vuosina alkanut ruostumaan jonkun verran. Auttaiskohan vielä maalaaminen antamaan lisävuosia pelleille, kaikkea ruostettahan ei saa kuitenkaan poistettua maalin alta? Vai onko järkevämpi antaa olla ja uusia suosiolla sitten kun ruostuu puhki? Rumahan se on ruosteisena, mutta onneksi pahempi lape on mehtään päin. Kansalainen @Josva llakin on varmaan kokemusta vastaavasta ongelmasta. Yksi vaihtoehto olisi kääntää pellit ja ruuvata vanhoista rei'istä pohjalta, mutta varmasti jossain vaiheessa menee jako sekaisin ja reiät ei olekaan ruoteen kohdalla.
 
No sitä puhkiruostumista saat kyllä ootella ihan ikävään asti, meillä navetan katto on ollu paikkapaikoin ruosteinen ainakin 30 vuotta....
Oliko niitä ruosteenaetomaaleja jonka voi vetää ruosteen päälle ja estää jatkoruostumisen....
 
Sinkkimaali olisi parasta.

Ei ainakaan ruostuta lisää. Mekaanisesti ei ehkä ole kovin kestävää.
 
No sitä puhkiruostumista saat kyllä ootella ihan ikävään asti

Ei kyllä tarvii jos on havupuiden alla...

Appiukko veti ruostuneen sinkkipeltikaton ihan peltikattomaalilla, aika hyvin on kestänyt kohta parikymmentä vuotta mutta lehtikuuset poistettiin samoihin aikoihin talon vierestä...
 
Niin tuo peltikaton maalaus, en tiedä siitä paljoakaan. Tehdään vain kattoja ja museo kohteissa ne tehdään pinoittamattomasta galv pellistä jonka paksuus on väh 0.6mm,ä, pelin laatu tinsmittä eli pehmeää jossa on reilusti tinaa - sinkkiä. Museovirasto kuitenkin ohjeistaa tai määrää tehdä näin, uusittu sinkitty pelti katto pitää antaa talvehtia 2 talvea. Sitten se pestään pansaripesulla ja maalataan penslaamalla ei ruiskulla 2 teen kertaan esim Tikkurilan kirjolla.

Kun on pitkän matkan touhunnut näitten peltien parissa 35 v, niin ennen pestiin ennen maalausta 10% suolahappoliuoksella, sitten joku kielsi sen käytön. Samalla reseptillä pestiin savitiiliseinien valkoiset suolan laikut yms, suolahappoa on luonnon tuote ja ei se mitään pohjavesiä tjms tuhoa, nurmikko kyllä kellastuu mutta mutta parin viikon päästä on taas uutta vihreää.
 
Ei kyllä tarvii jos on havupuiden alla...
Lähin merkittävä havupuu taitaa olla liki 100 m päässä. Yksi vähän räystästä korkeampi mänty on n. 15-20 m päässä rakennuksen päädyssä, eli ei sieltäkään havut kalolle lennä. Ja katto on arviolta 1/3 kaltevuudella, niin ei sinne mitään jää, viimeistään lumet tuo kaiken alas, ellei sade ole jo huuhdellut. On vaan tuota kattoa arviolta 500m2 ja jyrkkä ja korkea. Ei sinne kiipeä edes viitapiru. Pohjoinen lape on kuin uusi, mutta etelän puolelta on ilmeisesti aurinko polttanut sinkin ohueksi, kun alkaa ruostetta pukkaamaan.
 
Monesti näkee semmoista säännöllistä ruoste kuviota sinkkipelleissä, johtuneen valmistuksessa tulleesta sinkin paksuus vaihtelusta.
Anoppilan katossa näki hyvin nuukan maalarin kuivalla pensselillä maalailun tuloksen. Maalin kulumisen johdosta näkyi hyvin penselin jäljet jotka oli kulunut puhki, ja ruostunut just näistä kohti.
 
Joka levy alkaa toisesta reunasta ruostua parinn aallon matkalta.
 
Niin tuo peltikaton maalaus, en tiedä siitä paljoakaan. Tehdään vain kattoja ja museo kohteissa ne tehdään pinoittamattomasta galv pellistä jonka paksuus on väh 0.6mm,ä, pelin laatu tinsmittä eli pehmeää jossa on reilusti tinaa - sinkkiä. Museovirasto kuitenkin ohjeistaa tai määrää tehdä näin, uusittu sinkitty pelti katto pitää antaa talvehtia 2 talvea. Sitten se pestään pansaripesulla ja maalataan penslaamalla ei ruiskulla 2 teen kertaan esim Tikkurilan kirjolla.

Kun on pitkän matkan touhunnut näitten peltien parissa 35 v, niin ennen pestiin ennen maalausta 10% suolahappoliuoksella, sitten joku kielsi sen käytön. Samalla reseptillä pestiin savitiiliseinien valkoiset suolan laikut yms, suolahappoa on luonnon tuote ja ei se mitään pohjavesiä tjms tuhoa, nurmikko kyllä kellastuu mutta mutta parin viikon päästä on taas uutta vihreää.

Oliko tuo suolahappopesu tuoreeseen peltiin vai pari talvea kypsyneeseen?

Muistelen aikanaan suositellun viiden vuoden odottelua ennen sinkityn katon maalausta.
 
Takaisin
Ylös