Veneiden tekeminen

[LPR]

Tehdään vaikkapa kirkkovene pit 15jm, siihen täytyy saada oksatonta ilman jatkoksia olevaa mäntylautaa pit n; 16-17jm. Missä kasvaa tällaista puuta ja keltä löytyy käytöpituutteen sopiva saha?

Kotkan seutuvilla ainakin muutama vuosi sitten oli joku yrittäjä, mikä oli erikoistunut sahaamaan veneveistämöille hyvinkin erikoisia lautoja. Ja raamilla tietenkin, sillä kun osaava sahuri saa syitä katkomatta huomoitua lenkouden ym. viheet. Varmaan vanteellakin onnistuu, mutta paikalliset vanhan liiton veneveistäjät halusivat nimenomaan raamilla sahattua. Liekö enää toiminnassa, enkä kyllä yhtään muista yrityksen nimeäkään.

 

[cardaani]

Nykyään esim. hewsawilla on sellaisia sahakoneita, joiden terä seuraa automaattisesti puun rungon muotoa. En tiedä kuinkan lengon tukin voi sylkäistä läpi, jotta terä vielä seuraa. Luultavasti kuitenkin kuljettimet alkaa olemaan se rajoittava tekijä, kun banaaneja hankalempi siirrellä-

 

[Josva]

Katajasta kaaret
Kuusesta airot
Männystä laudat

Sukset ja venelaudat on perinteisesti halkaistu pituussuunnassaan kiiloilla, mutta nuorena näkemäni veistäjät käyttivät kylläkin sahattuja. Jumalaton oli työ, veistäjä ei saanut potea ADHD oireyhtymää. 5-6pvn viikossa talviaikaan isännät kokoontuivat vanhan talon entiseen isoon tupaan veneitä veistämään, veiston lastut polttivat isossa uunissa ja joskus niitä lakaisinkin. Tervaa hammpunarua kuparinauloja - niitein jotain liimaa, omatekoisia puuhöyliä talttoja kirveitä tahkolla teräväksi teroitettuna ja höyrykaappi ulkona olivat pääsääntöiset tykö tarpeet. Veneen veisto kurssilaisia olivat he, kansalaisopiston järjestämällä.

 

[Tunkki]

Nykyään esim. hewsawilla on sellaisia sahakoneita, joiden terä seuraa automaattisesti puun rungon muotoa. En tiedä kuinkan lengon tukin voi sylkäistä läpi, jotta terä vielä seuraa. Luultavasti kuitenkin kuljettimet alkaa olemaan se rajoittava tekijä, kun banaaneja hankalempi siirrellä-

Tuo koneveistolaisten ajatus ol muuten hyvä mutta niitä kaarevia saheita ei voinut käyttää kuin ehkä hopittien asunnoissa ja pulleakylkisten kuunareitten rakentamisessa. Ja kai ongelmia tul jo rimotuskoneella, kuivaamolla...

 

[Josva]

Syiden mukaan halkaisten se pitää laudoiksi tehdä

 

[Mika 82]

Tämä on torissa myynnissä. Pakko olla joku teekkarien humalapäissään saatu idea

 

[LPR]

Kätevää, ei tarvii pumpata sadevesiä pois .

 

[Tunkki]

Perälauta vaan tuohon pieneen puattiin

 

[LPR]

Mihin se sitä perälautaa kaipaa. Hyvinnän tuo pikkukone kestää tuossakin. Ei tuo niin syvässä ui, että vesi sisään tulis ja näyttäähän tuo olevan suljettu kakskerrosrakenne jos vaikka joku aalto löiskin, niin se vain valuu pois.

 

[Tunkki]

Kalansaalis kestää paremmin kyydis ja kuski myös joissain tilanteis

 

[LPR]

Kalansaalis kestää paremmin kyydis ja kuski myös joissain tilanteis

On siinä tietysti sellainen seikka, jos niikseen ajattelee. Kaikki ei vaan näytä ajattelevan. https://www.titoboats.fi

 

[Janski]

Tohon vähän isompi kone siis mallia jotain 6 hepoa. Täys kaasu hyvin kulkee mutta löysääppä sitten vauhti yhtäkkiä voi olla että purtilo käy keulaa myöten täynnä ku perä aalto tulee morjenstaan

 

[Josva]

Useisiin Jenkki malleihin kuuluu peräpään olevan näköjään laiturinjatke, alus ajetaan laituriin peruuttamalla. Keulasta kulkua ei ole ajateltu yhtään, useassa mallissa ei ole edes sivu parrasta joten luukkujen - tuulilasin aukkojen kautta etupäässä kuljetaan. Nopea nopeuden lasku liukukynnyksestä aiheuttaa aallon hyökymisen peräkannelle jonka on pakko olla itsetyhjentyvä, näiden veneiden suurin ongelma on näkemykseni mukaan kuitenkin liian korkealla oleva painopiste (ne joissa on middicabiini ohjaamon alla sekä yläohjamo mallit) . Mukavahan näillä on tyynillä järvillä gruisailla, muskeli Jenkit on sitten asia erikseen. Niiden syvä V-pohja pitkällä rungolla matalalla painopisteellä ja riittävän tehokkailla koneilla ei ole este keliin kuin keliin.
Mutta se että Suomessa valmistettu luotsivene kaatuu melkein normikelissä, viittaa vakavaan vakauden puutteeseen!

 

[borg]

Luotsiveneen kaatuminen on kyllä yllättävää. Toisaalta - kaatui se Vaasa-laivakin.

 

[cardaani]

Luotsiveneen kaatuminen on kyllä yllättävää. Toisaalta - kaatui se Vaasa-laivakin.

Niin, ja Ruotsi -95 finaalissa!

 

[V361]

alus ajetaan laituriin peruuttamalla.

Niin mäkin Botnian ajan peruuttamalla puomien väliin....
Mietippä ny puolikatettua ohjaushytillä varustettua purkkia...minkä ihmeen vuoksi pitäisi mennä joko keulaluukusta sisälle tai seikkailla vaaksan levyistä "kantta" pitkin perään, jossa pitäisi sitten aukoo pressun kiinnikkeet tai vetoketjuluukku että pääsee sisälle.
Ny kun on perä laiturissa, senkun astuu siihen pikkiriikkiselle perätasanteelle, aukaiseen vetskariluukun ja astuu paattiin. Toinen ojentelee mukaan tulevat kamat suoraan veneessäseisojan käsiin....
Eipä onnaa ku o keula laiturissa....

 

[LPR]

Sehän on joku kummallinen Pohjoismainen tapa tulla keula edellä laituriin, varmaan peruja ajalta jolloin oli vähän laitureita ja meillä on syvät kalliorannat, johon on hyvä rantautua keula edellä. Maailmalla suurin osa veneistä on perä edellä laiturissa, etenkin purjeveneet ja tasaperäiset moottoriveneet, mutta myös muutkin. Kyllä vaikka Välimerelläkin katsotaan melko pitkään, jos joku tulee keula edellä laituriin. Myös kylkikiinnitystä harrastetaan maailmalla vähän. Jopa isohkot matkustajalaivat on yleensä pakilla tokassa, kuten Kreikan saarten väliset lautat. Itse suosin molempia tapoja, vähän riippuen tuulen suunnasta ja laiturista.

 

[Josva]

Syväystä on keulassa vähemmän kuin perässä, jo muutama metri voi vaikuttaa. Esimerkikiksi matala mökkirantani.

On totta että perän kautta on mukavampi kulkea, etenkin kun ei ole esteenä minkäänlaista parrasta. Mutta silti kunnon paatissa täyttyy olla kunnon kulkumahdollisuus keulasta / sivusta, itse en lähtisi vähänkään epävarmaan keliin sellaisella veneellä johon aallot pääsee lyömään perästä sisään. Leveä lautta - katamaarirakenne suljetuin ponttoonein on eriasia.

 

[LPR]

Itellään kun on läpikulettava vene, ni tulee aika usein oltua keula eeltä, mut jos tuulee kovemmin ni silloin oon monesti perä laiturissa, ettei aallot läiskytä niin paljoo perään. Sateella myös oon monesti pakilla tai kylessä, et pääsee kulkee peräkannen kautta, ei tuu vettä sisään, kun peräkannella on kuomu.

 

[Josva]

Peruuttamalla ajan itsekkin syvänveden laituriin nykyisin kun sain tehtyä koko veneenlevyisen uimatason, ennen sitä perävetolaite olisi ottanut osumaa laituriin ja olisi joutunut loikkimaan.