Veneiden tekeminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Janski
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tota....oot UuWee oikeessa, nopeutta ei kannata vertailla, koska kenttäsaha, on minkälainen Laimetti tahansa, häviää vannesahalle 6-0 nopeudessa, tarkkuudessa ja siinä, kummalla saa vähemmän purua aikaiseksi. No toki myönnettäköön että eihän ne olekaan siirrettäviä sitten ne ammattisahat...
 
Häviää nopeudessa...? No ei siinä sahapöydän rinnalla ehdi kävelemään hyväjalkainenkaan mies.
 
ISOLLA vannesahalla syöttönopeus 50-70 metriä minuutti...siis tollaseen 10-12 tuumaseen tukkiin.
Kakkosnelosta halkaistaessa ohuemmaksi sellaisella 3 tonnia painavalla vannesahalla, joka on siis mopoluokan kone niihin isoihin verrattuna, syöttönopeus 70 metriä minuutti...
 
Tässön kans käsittääkseni kotimainen melko nopee saha, max syöttönopeus 170 m/min.
Ensteks näköjään kuorimakone, max syöttö 120 m/min.
 
No ei niitä tartte ulkomailta hakee....Koskisella Järvelässä on saha joka joko pelkkaa tai ottaa sivulaudan särmättynä ja sitten jakosahaan jäiseen puuhun talvella ajonopeus 80-90 metriä minuutti ja keväällä-kesällä sulaan puuhun 120-140 metriä minuutti, närettähän he ajavat. Lajittelupöydällä kun tulee härdelliä, sahuri painaa nappia ja isostakin tukista tulee vain kaksi kakkosnelosta...loppu menee hakkeeksi paperitehtaalle....
 
Sitäkö piti alkaa vertailemaan kenttäsahaa tuommoisiin tehtaisiin??

Mulla oli ensiksi vannesahakuume, mutta kun aikani videoita kattelin noista mitä parilla kympillä saa, niin päätin etten viitsi pelleillä ja ostin Laimetin 120:sen sähköisellä vasteensiirrolla ja tukkien sekä losojen kuljettimella. Se kourasysteemikin on puun pyöritykseen. <- tuo on samassa hintaluokassa, hitaus on silmin nähtävä. Lisäksi puun pyörittely on työlästä ja toivottoman hidasta, myöskin lautojen kanttaus, jne...
 
Joo, en sitä meinaa etteikö kenttäsaha puolla asiaansa, jälki silläkin riippuu enempi käyttäjästä, toki laitteiden kunnostakin. Itekin parina kesänä ollut, tosin kiinteeasenteisella sirkkelillä hommissa takasahurina...ja tehtiin pitkää päivää.
Mutta kun niistä kiilareunoista tossa puhuttiin ja ohuen laudan sahaamisesta niin siinä sitten katsotaan sen sahan ja sahurin kunto. Venelautoja tiedän sahatun siten että kenttäsirkkelillä ajettiin venelauta ainetta pelkaksi ja sitten vannesahalla ajettiin laudaksi. Sai samasta pelkasta kaksi-kolmekin lautaa enemmän, vannesahan terävahvuus on sen verran pienempi.
Toi videolla oleva vannesaha voi olla kyllä kohtuu arvokas...:D
 
Tehdään vaikkapa kirkkovene pit 15jm, siihen täytyy saada oksatonta ilman jatkoksia olevaa mäntylautaa pit n; 16-17jm. Missä kasvaa tällaista puuta ja keltä löytyy käytöpituutteen sopiva saha?
 
Njoo...kyllä nykysillä sormijatkoskoneilla tekee niin siistin liitoksen että hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään...
 
Yks puutavarakauppias sanoi aikanaan, että "oksaton puuta, eikä mulkutonta miestä ole olemassa" Tosin nykyaikana tämäkin taitaa olla epätosi...
 
Vierestä lapsena katselin, kun savolaismallin veneitä veistelivät.
Tarkkaan laudan valkkasivat, oikia päin asensivat.
Oksatonta lauta oli, höryllä vääntyviksi tekivät.
 
Ei kait se veneen teko ole tekijämiehelle kovin kummonen homma. Mullon kuva jossa peukalosa menettänyt ja sen takaisin saanu monen alan seppä sairauslomallaan rakentaa "aitoa" puuvenettä liki yhdellä kädellä. Eipä siinä ollu moitteen sijaa.
Ite oon suurpiirteisempi eläjä jotenka kovasti varmaan pitäsi tekeleeni antaa turvota jotta sen pitäväksi saisi.

Tuli vielä mieleen semmonenni juttu ko että nykyajassa on nykyajan tietämättömyydet. Koneet ja tekniikat ovat vierottaneet perinteistä. Vene ja laivanrakenuksessa ei välttämättä ole käytetty sahapuuta. Halkaistua puuta se alkujaan on useampilautainen vesiliikennealus ollu.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös