Väsäämiäni ulkoruokinta keittiöitä, joka vuotinen Partioleirin keittiö. Kiinteällä hella - pata tiski katoksella.
Kesämökin saunan takana on myös ulkoruokinta keittiö Beatch Barilla varustettu
Ruokaa ulkona.
- Viestiketjun aloittaja Josva
- Aloituspäivämäärä
Kesämökin saunan takana on myös ulkoruokinta keittiö Beatch Barilla varustettu
Merisuolaa Oivariini vaikka onki sekasotku margariinia niin on minun ja rouvan suun mukaista
Eukon kanssa on nyt ehkä pari kesää mietitty jos mökillä raivaisi vanhan nuotiopaikan esiin. Eihän se siis mikään kummoinen paikka ole koskaan ollut, eikä eukon aikana käytetty, mutta joskus 90-luvulla muistan kun saunan jälkeen kävi pirtissä pukeutumassa ja otti makkarapaketin ja varsipannun ja lettutaikinan kainaloon (+höysteet) ja alkoi tulia virittelemään.
On vaan toisinaan hiukan silleen hankala kun omat wanhukset elää omissa aikatauluissaan ja myö nuoremmat taas enempi iltaihmisiä. Mieluusti viettäis niitä vähiä mökki-iltoja koko porukan kesken, niin saunan jälkeiset eväät tulee yleensä aterioitua mökin keittiön pöydän ääressä. Mut kiva se ois avotulikin. Nyt vaan sellaista vesakkoa ympärillä, että ei ainakaan mitään isompaa tulta tai räiskyvämpää passaa tehdä sinne kiville.
On vaan toisinaan hiukan silleen hankala kun omat wanhukset elää omissa aikatauluissaan ja myö nuoremmat taas enempi iltaihmisiä. Mieluusti viettäis niitä vähiä mökki-iltoja koko porukan kesken, niin saunan jälkeiset eväät tulee yleensä aterioitua mökin keittiön pöydän ääressä. Mut kiva se ois avotulikin. Nyt vaan sellaista vesakkoa ympärillä, että ei ainakaan mitään isompaa tulta tai räiskyvämpää passaa tehdä sinne kiville.
Säilyvää kevyttä vaellusruokaa ei oikein 50v sitten ollut, kun aloittelin vaellus harrastustani, itse minigrip pusseihin evästä kuivattiin. Matkan varrelta poimittiin myös vuodenajasta riipuen tuoretta syötävää, lehdoista kanttarellejä suon reunoilta lakkaa korvesta mustikaa ja harjuilta puolukaa. Onki - virveli kuului varustukseen josko iltanuotiolla ahvenen tikun nokkaan saisi, aikaa evään laitto tiskaamisineen vei aikaa mutta kiirettä ei ollut mikä tuntuu olevan tämän päivän trendi? Jollekkin vaikkapa suurelle yleisölle tuttuun karhunkierrokseen varattiin 5-7pv kun vauhkopäät heitää sen nykyisin 3pv, mutta eihän ne enää tiskaa - tee enää ruokaa vaan kaatavat kuumaa vettä foliopusiin lapaten siitä mössöä kitusiin.
Muistan kun menin armeijaan ja siellä tuli viikon 4-5 henkilön keikka korpeen kamina sissiteltta sekä säkissä viikon ruuat ahkiolla vedettynä. Toverit oli kyllä pihalla ruan laitosta tyystin, hernekeitto purkki kaminan päälle ja siitä jäykää tavaraa lärviin, mitään ketään neuvomatta hain lunta pakiin pilkottua nötköttiä suolaa ja sitten vasta se keittopurkki syöden pakin kannesta. Huomasinkin viikon varrella että alkoivat muutkin panostaa aterioiden laitoon raaka aineena syönnin sijaan.
Muistan kun menin armeijaan ja siellä tuli viikon 4-5 henkilön keikka korpeen kamina sissiteltta sekä säkissä viikon ruuat ahkiolla vedettynä. Toverit oli kyllä pihalla ruan laitosta tyystin, hernekeitto purkki kaminan päälle ja siitä jäykää tavaraa lärviin, mitään ketään neuvomatta hain lunta pakiin pilkottua nötköttiä suolaa ja sitten vasta se keittopurkki syöden pakin kannesta. Huomasinkin viikon varrella että alkoivat muutkin panostaa aterioiden laitoon raaka aineena syönnin sijaan.
Aikaa ei ole tehdä ruokaa kunnolla kun tarttee somettaa ja jakaa kuvia.
Mökin ulkoruokinta paikka - keittiö tännään, alla lumen ja jään. Paikan vieressä hangen alla ranta notkossa on nuotiopaikka penkein.
Kesävieraitten kanssa ruan laitto yhdessä on ehkä parasta toimintaa, tässä homassa pitää sitten olla pätemättä. Hienovaraisesti voi yritää oikoa toverin karkeita virheitä, jokainen saa kyllä paistaa pihvinsä itse muurinpohjapanulla että tulee mieleistä.
Kesävieraitten kanssa ruan laitto yhdessä on ehkä parasta toimintaa, tässä homassa pitää sitten olla pätemättä. Hienovaraisesti voi yritää oikoa toverin karkeita virheitä, jokainen saa kyllä paistaa pihvinsä itse muurinpohjapanulla että tulee mieleistä.
Kaverilla on kans tollanen ulkoruokintapaikka, oisko joku 10 vuotta sitten kun se tehtiin, ensin siihen "pergola"tyyppinen rakennelma, kuitenkin että on ympäri kiertävä noin metrinen harvalaudoitus alareunassa, tosin pystyssä eikä vaakassa niinkuin Josvalla, pari vuotta siitä katettiin valokatteella jossa avattava "savuaukko" ja rakennelman kehikon yläreunasta oisko joku 70 senttinen alaspäin tuleva kennolevy.
Sitte ei enään tuulet pal haitannu grillaamista, loimuttamista ja syömistä siinä.
Sitte ei enään tuulet pal haitannu grillaamista, loimuttamista ja syömistä siinä.
Maistuuks se samalta miltä se tossa pussin kuvassa näyttää...munatirtellonit sienitäytteelläj
Kyllä ne siltään melko perseeltä maistuu mutta jos on jotain Cahuunia laittaa joukkoon niin jo vot, hyvät hiilarit niistä saa.
Mutta eikös sulla ollut sardiinipurkin takaosassa sänky ja emäntäkin matkassa? Miten siellä takaosassa voisi olla viileämpää?
Makaroni oli niitä harvoja tuotteita mitä sai kuivattuna näkkileivän lisäksi muinoin, ne oli vain niitä puolipyöreitä putkiloita. Ei ollut mitään hajua sbaketista lasagnelevyistä, nuudeleita ei ollut mutta kuivattua riisiä jo sai. Itse kuivatiin ohuita rasvattomia lihasuikaeita eikä tietty mitään Jerkky nimestä, soijaa ei ollut joten ei sillä suikaleita marinoitu. En muista olleen yhtään foliopussiin esivalmistettua kuivatuote ateriaa, armeijassa taisin niitä eka kerta nähdä kiiselinä. Purkitus - umpiointi oli kai yleisin säilöntämuoto.
Retkeily - vaellus ei ollut yleinen kansan harrastus, sitä pidettiin viellä köyhien korpieläjien liikumisen muotona. Retkeily varusteet oli sitä sun tätä, satulareppu ja keittimiä oli vain harvalla. Pakki - nuotio oli yleisin ruan tekotapa ja lihaliemi kuutiot oli uusinta uutta maun tuojia karkean suolan - pippurin lisäksi, näillä tarpeilla sai jo maukaan kenttälounaan aikaiseksi.
Maaseudulla ihmiset eli kesäaikaan pääosin ulkona, pienissä asumuksissa viihdyttiin vain talvella. Nukutiin aitoissa teltoissa ja sisällä käytiin vain tekaisemassa ruoka puu helassa - uunissa, jos työpiste oli kauempana peltosarka pöllilaani tjm ei tultu välillä talolle syömään vaan päivän eväät otetiin mukaan. Kahvi oli tärkein ja se keitetiin avotulella, lenkkimakkaraa alkoi sada kaupasta mutta se oli arvokasta, pienet ruiskuoreen leivotut kukot täyteellä olivat säilyvää ruokaa lihalle - kalalle. Kahvia ja kukkoa voilla oli yleisin ulkoilma ateria kodin ulkopuolella.
Retkeily - vaellus ei ollut yleinen kansan harrastus, sitä pidettiin viellä köyhien korpieläjien liikumisen muotona. Retkeily varusteet oli sitä sun tätä, satulareppu ja keittimiä oli vain harvalla. Pakki - nuotio oli yleisin ruan tekotapa ja lihaliemi kuutiot oli uusinta uutta maun tuojia karkean suolan - pippurin lisäksi, näillä tarpeilla sai jo maukaan kenttälounaan aikaiseksi.
Maaseudulla ihmiset eli kesäaikaan pääosin ulkona, pienissä asumuksissa viihdyttiin vain talvella. Nukutiin aitoissa teltoissa ja sisällä käytiin vain tekaisemassa ruoka puu helassa - uunissa, jos työpiste oli kauempana peltosarka pöllilaani tjm ei tultu välillä talolle syömään vaan päivän eväät otetiin mukaan. Kahvi oli tärkein ja se keitetiin avotulella, lenkkimakkaraa alkoi sada kaupasta mutta se oli arvokasta, pienet ruiskuoreen leivotut kukot täyteellä olivat säilyvää ruokaa lihalle - kalalle. Kahvia ja kukkoa voilla oli yleisin ulkoilma ateria kodin ulkopuolella.
Täälläpäin ei kukkoja tms. oikein tunnettu, päivä(työ)reisun eväänä oli ruisleipää, voita ja juusto, makkara, palviliha tai savukala, myös suolakalaa suosittiin kesän työmailla.
Metsästystaitoiset ja kalastustaitoiset tietysti olivat etulyöntiasemassa, hommaamaan särvintä pöytään.
Muistan kun setämies kertoili olleensa kerran linnustamassa, huomasi pienellä aukealla kumpareen päällä valtion lehmän.
Äkkiä husovarnaan täyteinen, tähtäys, PUM, osuman läjähdys, mustaruutipanoksen savut silmille.
Savun hälvettyä......mitä hittoo, hirvi liikkunu pari pituuttaan, kahtelee ympärilleen. Tiesi että oli osunu kun läjähdys kuului.
Äkkiä uus paukku piippuun, PUM, osuman läjähdys ja savut silmille, ei näkyny kumpareen päällä mitään, käveli sinne ja....mitä hittoo, kaksi hirveä nurin.
Oli kuulemma pitkä iltapuhde nylkeä ja paloitella kaksi hirveä, kantaa nahkat ja liha läheisen suon laitaan, kääriä lihat nahkoihin ja upottaa suohon, repullinen lihaa kantaa kotiin.
Velipoikansa eli mun isä sitte ekoilla rekikeleillä kävi setämiehen kanssa hevosella lihat hakemassa.
Siihen aikaa ei hirviä saanu juurikaan metsästää, ainakaan elokuussa....
Mutta piisasi talvisavottaan palvilihaa.....
Metsästystaitoiset ja kalastustaitoiset tietysti olivat etulyöntiasemassa, hommaamaan särvintä pöytään.
Muistan kun setämies kertoili olleensa kerran linnustamassa, huomasi pienellä aukealla kumpareen päällä valtion lehmän.
Äkkiä husovarnaan täyteinen, tähtäys, PUM, osuman läjähdys, mustaruutipanoksen savut silmille.
Savun hälvettyä......mitä hittoo, hirvi liikkunu pari pituuttaan, kahtelee ympärilleen. Tiesi että oli osunu kun läjähdys kuului.
Äkkiä uus paukku piippuun, PUM, osuman läjähdys ja savut silmille, ei näkyny kumpareen päällä mitään, käveli sinne ja....mitä hittoo, kaksi hirveä nurin.
Oli kuulemma pitkä iltapuhde nylkeä ja paloitella kaksi hirveä, kantaa nahkat ja liha läheisen suon laitaan, kääriä lihat nahkoihin ja upottaa suohon, repullinen lihaa kantaa kotiin.
Velipoikansa eli mun isä sitte ekoilla rekikeleillä kävi setämiehen kanssa hevosella lihat hakemassa.
Siihen aikaa ei hirviä saanu juurikaan metsästää, ainakaan elokuussa....
Mutta piisasi talvisavottaan palvilihaa.....
Savustus - palvaus suoritetiin säilyvyyden johdosta, esimerkkeinä leipäkuoreen paisto kukkoset, Suolaus suolaliha, Hapatus silli, Kuivaus leipä, Etikointi suolakurkut, Umpionti lasipurkkiin muikku jne. Ruan säilyvyys on sanellut useat jalostus muodot, kuten hapanmaitotuotteissa piimät jugurtit.
Juurikin näin
Umpiointia äitimuori teki vielä minun lapsuudessani,, ihan pikkupoikana "jääkaappina" toimi kellarissa oleva kaivo, jossa hylly sisäpuolella sekä maidonjäähdyttäjä joka koneellistui siinä 1965 paikkeilla, sitä ennen oli jääjäähdytteinen, joten ihan pikkunössinä olen ollut (hirveän kinuamisen jälkeen) myös mukana katselemassa kun jäitä nostettiin, aika monen talon tarpeisiin kerralla. Jääsaha löytyy edelleen, lapsille hyvä kertoa että se alasahurin homma oli kova jopi. Löytyy myös moottorisahan laippa, pituutta joku 130 senttiä, hitsattu kahdesta lyhyemmästä laipasta. Ketju vaan hukkunu...
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.