Ainakin säilytyksessä on ajoneuvon omistajalla oltava vakuutus, korjaamossa korjattavana oleva saattaa mennä korjaamon vastuuvakuutuksesta.
Retkeilyautot
- Viestiketjun aloittaja Josva
- Aloituspäivämäärä
Mielestäni juuri näin pitäisi mennä.
Ei ollut yritys vastuussa. Moottoriajoneuvot ovat erikoinen ryhmä, joissa pitää olla oma palovakuutus voimassa.
Sama koskee auton varusteita. Jos rengashotelli palaa, kuten Turussa joku vuosi sitten, niin tuhoutuneet pyörät korvataan auton kaskosta mikäli sellainen on.
Mulla ei ole yhdessäkään museovehkeessä muuta, kuin pakollinen liikennevakuutus.
Niistä yksikään ei ole edes 10 tuhannen arvoinen. Olen ajatellut, ettei niitä kuitenkaan saa rahalla korvattua. Tuo kyseinen ajokki palaneessa tallissa oli entisöimisvaiheessa pitkälti osiin purettuna. Mulle olisi ollut ihan sama, vaikka vakuutuksesta muutaman tonnin olisin saanut. En lähellekään samanlaista olisi kuitenkaan saanut. Noiden vanhojen yksilöiden arvoa ei voi oikein rahassa mitata. Niissä on muut arvot tärkeämpiä.
Niistä yksikään ei ole edes 10 tuhannen arvoinen. Olen ajatellut, ettei niitä kuitenkaan saa rahalla korvattua. Tuo kyseinen ajokki palaneessa tallissa oli entisöimisvaiheessa pitkälti osiin purettuna. Mulle olisi ollut ihan sama, vaikka vakuutuksesta muutaman tonnin olisin saanut. En lähellekään samanlaista olisi kuitenkaan saanut. Noiden vanhojen yksilöiden arvoa ei voi oikein rahassa mitata. Niissä on muut arvot tärkeämpiä.
No, jos Jeepistä olet luopumassa joskus alle kymppitonnilla, niin ilmoittele...
Siis vakuutusyhtiö tulkitsee niiden arvon lähinnä romuraudan kilohinnaksi. Markkinahinta on sitten kysynnän ja tarjonnan mukaan. Omat romppeet todennäköiseti myy edunvalvoja, tai viimeistään perikunta.No, jos Jeepistä olet luopumassa joskus alle kymppitonnilla, niin ilmoittele...
Toki museovehkeisiin saisi kiinteän korvaushinnan, mutta se onkin jo aika kallis vakuutus ylläpitää, jos ajoa tulee vaikka vain pari, kolme ajoa kesässä johonkin tapahtumiin. Kotona ne ovat kuitenkin kaikki lämpimässä tallissa suht turvallisesti lukkojen takana. Vajaa 40 € menee jokaisesta liikennevakuutusmaksua vuodessa. Halvemmallakin pääsisi, jos ottaisi normaalivakuutuksen ja maksaisi vain muutamasta ajopäivästä. Käyttö prätkässä on pelkkä liikennevakuutus, joka maksaa 1 € päivässä. Sillä saa ajaa 25 päivää vakuutusyhtiön 25 € perusmaksulla. Toki 6 € menee aina kun poistaa liikennekäytöstä.
MG:ssa mulla on museokasko ja vakuutusyhtiön kanssa on arvo määritelty. Ei ole ihan halpa, mutta mikäli sattuu jotain niin vakuutus korvaa. Myös vanhan auton hinauksen. Kahdesti olen tullut kotiin hinurilla, tai toisen kerran vei talvipesään, kun sinne mennessä tuli vikaa. Molemmat viat olisi ollut korjattavissa tien päällä, mutta hinurilla hoitui helposti ja sai auton tien päältä turvaan.
Tuohon hinaushommaan minulla on varoilta AL-Turva. Sen turvin voin hinauttaa auton, tai moottoripyörän. Se on henkilökohtainen, eikä ajoneuvokohtainen. Siis yksi vakuutus kaikkia autoja ja moottoripyöriä koskien, joissa itse olen matkassa mukana. Näin Suomen rajojen sisällä. Retkipaku on sen verran uudempi, että sille AL-Turva olisi tuonut turvan Norjassakin. Hinauksen lisäksi tuovat polttoainetta, vaihtavat akun, tai rikkoutuneen renkaan jossain korpiten varrella.
Posti toi kannakkeet. Molemmat tilaukset tuli samassa paketissa. Täysin identtiset kannakkeet. Vieläkin ihmettelen, miksi toinen satsi maksoi pyöreästi 6 € ja toinen 12 €.
Kummallisia noi kiinalaiset.
Eilen tuli Siilin Caravanilta kuukausi sitten tilattu kausipeitto - suoja, tänään sataa joten ei kokeilla asentaa.
Asunto osan kohdalle pitäisi jäädä vetoketju ovi josta voi kulkea, katolle tulee harjakorokkeet että jää ilmankierto. Vaunussa on samanlainen peite joka on hyväksi havaittu, hengittää muttei laske vettä läpi ei kondensoi ja on kestänytkin useita vuosia repeämättä.
Asunto osan kohdalle pitäisi jäädä vetoketju ovi josta voi kulkea, katolle tulee harjakorokkeet että jää ilmankierto. Vaunussa on samanlainen peite joka on hyväksi havaittu, hengittää muttei laske vettä läpi ei kondensoi ja on kestänytkin useita vuosia repeämättä.
Kiinalaiset klaffipöydät kannakkeet on nyt ruuvattu pöydän jatkeeksi. Tuli omasta mielestä vallan toimiva. Tarjotin on magneettiteipillä kannattimilla. Saa siten tarjotinta siirrettyä sinne tänne.
Kokeilin akkuja ladata pitkästä aikaa verkkolaturilla. Victron vaihtoi vain edestakaisin absorptio- ja bulk latauksen väliä. 0,8 A oli latausvirta, eli ei suostunut lataamaan. Ctek oli kai sen verran tyhmempi, että aikaisemmin latasi, mutta samalla kiehutti, koska CO2 hälytin alkoi huutamaan. Ilmeisesti ainakin toisessa akussa oli jo silloin vikaa.
Onneksi ratsuväki on jo tulossa apuun. Maanantaina on luvattu saapuvaksi kotiovelle uudet LiFePo4 akut. Siinä sitä on taas hetki säätämistä.
Kokeilin akkuja ladata pitkästä aikaa verkkolaturilla. Victron vaihtoi vain edestakaisin absorptio- ja bulk latauksen väliä. 0,8 A oli latausvirta, eli ei suostunut lataamaan. Ctek oli kai sen verran tyhmempi, että aikaisemmin latasi, mutta samalla kiehutti, koska CO2 hälytin alkoi huutamaan. Ilmeisesti ainakin toisessa akussa oli jo silloin vikaa.
Onneksi ratsuväki on jo tulossa apuun. Maanantaina on luvattu saapuvaksi kotiovelle uudet LiFePo4 akut. Siinä sitä on taas hetki säätämistä.
Jostain tuli Litvinenko Mieleen.
Tuli mieleen, että onhan inverterin johdotukset kunnossa jos kyykkää. Lyhyetkin akun ja inverterin väliset johdot vähintään 50 mm² ja jos yhtään pitempi veto on, niin 70-100 mm².
Mulla on Valteknolta ostettu 1500 W heidän testaamansa invertteri. Johdot on kyseisen firman suosittelemat 35 mm2 kuparijohdot. Pituus 2x 50 cm. Sulake 200 A.
Johdot ja liittimet eivät lämpene mistään kohtaa, mutta suntin kautta mittarista näkee, että jännite kyykkää.
Tubettajat on LiFePo4 akuilla käyttäneet yli 1000 W laitteita pitkiä aikoja. Niissäkään ei jännite kuitenkaan ole kyykännyt, vaikka kiinalaiset paukkulankajohdot ovatkin kuumenneet.
Tällaisia ohjeita:
Jatkan tähän, kun on tuota taustatietoa yllä.
Ratsuväki tuli ajallaan ja nyt on askarreltu akut paikalleen. Toiselle akulla piti leveyttä kasvattaa lootaan 5 mm. Johtojen päitä piti vaihtaa ruuvinapoihin sopivaksi.
Akut oli lepotilassa ja 50 % ladattuna. Aktivoin BMS:n ja BT näyttää nyt hyvin, missä mennään. Victronin latausmoodin vaihdoin Litium akulle sopivaksi. Jostain syystä taas laturi alkoi pomppia absorptio- ja bulk latauksen väliä. Latausvita oli vain 0,5 A, eli ei ladannut lainkaan. Pari tuntia sitä ihmettelin ja jätin laturin touhuamaan yöksi. Aamulla akut oli 99 % täydet. Eli joku tsekkaus siellä laturissa vain kesti pitkään.
Seuraavaksi DC/DC laturin testaus. Auton käynnistyessä lataus akkuihin oli 19 A, elikä lähes täydet virrat. Akkujen BMS kuitenkin pisti pelin poikki muutaman minuutin jälkeen. Nyt akkujen varaus oli täydet 100 %.
Sitten aurinkokennojen testaus. Akut oli täydet, niin laitoin Planarin päälle lämmittämään. Ihmettelin mittaria, kun kulutus oli lämmittimestä huolimatta 0 A. Sitten meni jo latauksen puolelle. Ilmeisesti Litium akut ahmii huomattavasti tehokkaammin virtaa kennoilta. Vaikka kennot on vain yhteensä 220 W, niin aurinkoisella ilmalla nyt ne latasivat enemmän, mitä lämmitin kulutti.
Näyttäisi siltä, että akut ahmii kaiken latausvirran, minkä saa. Syytä olla DC/DC laturi välissä, jotta ei auton laturi kärvähdä. Ulkoinen Victron lataa 15 A maksimissaan ja Ctek DC/DC laturi 20 A. Nyt molemmat laturit on Litium akkujen latausmoodissa.
Testaus jatkuu viikonloppuna invertterin käytöllä.
Kuvatus vielä:
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
