Painovoimalakia uhmaava moottori

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tommi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
refy sanoi:
Ei sille yhtä geetä tarvita kiihtyvyydeksi. Idea on käyttää tuota vasta avaruudessa ja kiihdytellä kaikessa rauhassa vaikka vuosikaudet. Riittää pienikin voima kun saa tarpeeksi kauan vaikuttaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu riittää, avaruudessa.
Mutta uutisaiheessa oli mainittu leijuvat autot, jne .....
Avaruuden liki tyhjiössä, ja painovoimattomassa tilassa pienikin työntövoima riittää kiihdyttämään, kunhan pysytään riittävän etäällä planeettojen painovoimakentistä....
 
jusape sanoi:
Juu riittää, avaruudessa.
Mutta uutisaiheessa oli mainittu leijuvat autot, jne .....
Avaruuden liki tyhjiössä, ja painovoimattomassa tilassa pienikin työntövoima riittää kiihdyttämään, kunhan pysytään riittävän etäällä planeettojen painovoimakentistä....
Klikkaa laajentaaksesi...
Nii tai HYÖDYNNETÄÄN niitä painovoimakenttiä, eli annetaan viedä ja pistetään hiukka lisää vauhtia niin ollaankin jo voiton puolella, niin ne tekee tuolla isossa maalimassa kun niitä härveleitä muille planeetoille pistetään menemään, eli planeettojen panovoimakenttiä hyödynnetään sekä nopeuden että ohjauksen puolella...
Niinkuin refy mainitsi, ei avaruudessa tarvitse olla yhtäkkistä maan painovoimaa vastaavaa kiihtyvyyttä. Jos työntövoima on sellainen, että se nostaa kappaleen nopeutta vaikkapa yhden sentin sekunnissa, alappa laskemaan loppunopeus vuoden kuluttua......1 107 302 km/h
 
1 107 302kmh = 1 107 302 000m/h ja tää jaettuna 3600 ( 60sek/min x 60 min = 3600 ) = 307 584m/s eli lähellä 1/1000 osaa valon nopeudesta 299 792 458m/s
 
Onko nyt niin, että avaruudessa liitelevä kappale, olkoonpa se vaikka meteoroidi, kiihdyttää vauhtiaan kokoa ajan? Vai kulkeeko se tasakaasulla vakkari päällä? Vai voiko se peräti olla paikoillaan?
 
ihmehitsari sanoi:
Onko nyt niin, että avaruudessa liitelevä kappale, olkoonpa se vaikka meteoroidi, kiihdyttää vauhtiaan kokoa ajan? Vai kulkeeko se tasakaasulla vakkari päällä? Vai voiko se peräti olla paikoillaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Nopeus tai kiihtyvyys lienee verrantomääre kahden havaintopisteen välillä. Ihan hyvin voipi vaikka sanoa, että paikoillaan pysyy, jos sanoja on asemoinut itsensä sopivaan liiketilaan :atom:
 
ihmehitsari sanoi:
Onko nyt niin, että avaruudessa liitelevä kappale, olkoonpa se vaikka meteoroidi, kiihdyttää vauhtiaan kokoa ajan? Vai kulkeeko se tasakaasulla vakkari päällä? Vai voiko se peräti olla paikoillaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo kiinnostaa minuakin, jos vauhti kiihtyy vaikka maahan verrattuna ilman että mikään toinen taivaankappale on vaikuttamassa niin tuntuu ihmeeltä. Kuvittelisin, että taivaantelakkaa korjaavan kädestä lipsahtava jakoavain jatkaa matkaansa vaikka ikuisesti telakkaan nähden sillä nopeudella, jonka se saavuttaa remonttimiehen kädestä irrotessaan
 
Rokressi sanoi:
Nopeus tai kiihtyvyys lienee verrantomääre kahden havaintopisteen välillä. Ihan hyvin voipi vaikka sanoa, että paikoillaan pysyy, jos sanoja on asemoinut itsensä sopivaan liiketilaan :atom:
Klikkaa laajentaaksesi...
Aahaa, eli siis kun esim maa pyörii miten sattuu radallaan ja jos toinen taivaankappale on samassa synkronissa maan kanssa, niin meistäkatsoen se onkin paikallaan; vaikka todellisuudessa liitää läpi tyhjän niin, että tukka löyhästä päästä lähtee.

Vaan kun nyt tivaankin absoluuttisen stabiilia tilaa, vaikkapa semmoista seisokkia, jossa ei ole yhtään liikettä. Voiko semmoista ylipäätään "tuolla jossain" olla?
 
Aina se taivaankappale on muiden vetovoiman ulottuvissa, joten periaatteessa kiihtyvyyttä on aina. Käytännössä kuitenkin häviävän vähän jos mennään tarpeeksi etäälle muista.
 
Liike on suhteellista eli ei ole olemassa mitään absoluuttisen paikallaan pysyvää pistettä. Kiihtyvyys sen sijaan ei ole suhteellista, eli siitä aiheutuu mitattavissa olevia voimia, joita ei saa hävitettyä koordinaatistoa kiihdyttämällä. Esim. mutkassa ajavan auton sisällä tuntuu keskipakovoima, joka erottaa tilanteen siitä että auto olisi paikallaan.
 
Juu toi taivaanmekaniikka ja sen lainalaisuudet on melko monimutkainen asia...luotain jollekin planeetalle kannattaa lähettää just oikeeseen aikaan muuta voi olla että matkan ensi vaiheissa se kulkeekin kauemmas maalipallosta kun se suunnitelmien mukaan käykin jonkun toisen pallon gravitaatiokentästä imaisemassa itselleen mutkan matkaan ja samalla lisää nopeutta. Tämän hetkisen tiedon mukaisesti tämä "lainapallo" menettää siinä sitten hitusen omaa nopeuttaan mutta niin pienen määrän ettei se ole sitten ainakaan vielä mitattavissa, planeetan massan ero kun on siihen pikkusateliittiin nähden aikasmoninkertainen...ja niinkuin refy sanoi, se, mihin suuntaan kappale menee ja kuinka kovaa, riippuu havainnoitsijan paikasta kappaleeseen nähden sekä havainnoitsijan nopeudesta ja kulkusuunnasta....
Tunkin ajatus on periaatteellisesti oikein, mutta sitten kuvaan astuu eri taivaankappaleinde gravitaatiokentät eli vetovoimat sekä telakan ja jakoavaimen himppusen erisuuruiset massat joita kyseiset gravitaatiokentät kykenevät liikuttamaan eri lailla, johtuen niistä erisuuruisista massoista...joten se jakari liikkuu erilaisilla nopeuksilla kuin millä se pääsiäskätisen remonttireiskan hyppysistä lähti, välillä hitaammin, välillä nopeammin ja kaikenlisäksi kaarteleekurvailee eri suuntiin kuin juopunut polkupyöräilijä...
 
V361 sanoi:
Tunkin ajatus on periaatteellisesti oikein, mutta sitten kuvaan astuu eri taivaankappaleinde gravitaatiokentät eli vetovoimat sekä telakan ja jakoavaimen himppusen erisuuruiset massat joita kyseiset gravitaatiokentät kykenevät liikuttamaan eri lailla, johtuen niistä erisuuruisista massoista...joten se jakari liikkuu erilaisilla nopeuksilla kuin millä se pääsiäskätisen remonttireiskan hyppysistä lähti, välillä hitaammin, välillä nopeammin ja kaikenlisäksi kaarteleekurvailee eri suuntiin kuin juopunut polkupyöräilijä...
Klikkaa laajentaaksesi...


Ok. Tuo uppoaa minunkin tajuntaani ja vastaa hyvin pitkälti oikeudentajuani avaruuden laeista ja lainalaisuuksista
 
Vieläpä semmoinen ajatus karkasi päästä noiden taivaankappaleiden vetovoimajuttuihin liittyen kuin että jos laitetaan joku vimpain, värkki tmv. kiertämään maapallia ympäri tarpeeksi suurella nopeudella, niin onko sillä vaikutusta maan nopeuteen? Kuinka suuren tuon hulvatonna pyörijän massan ja nopeuden täytyisi olla jotta alkaisi vaikuttaa hidastavasti maan pyörimisliikkeeseen?
 
Jos sen tarkoitus on pyöriä maapallon ympäri, nopeus ei voi olla kuin tietty maksimi, jota kutsutaan pakonopeudeksi, maan osalta hiukka yli 11 km/sekunti., Itseasiassa maapalloa YMPÄRI kiertävä kappale ei aiheuta nopeuden hidastumista vertaa toi kuunmölliskä tossa kosmisissa mitoissa raappimassa kylkee, mutta ohimenevä kappale taas hidastaa, siis nykytietämyksen mukaan.
Läheltä sen pitäis mennä ja massaa tarvis olla PALJON...
 
Sen verran kuu syö maalta tehoja mitä vuoroveden sun muun muodonmuutoksen kanssa hukkuu lämmöksi ja karkaa avaruuteen.
 
refy sanoi:
Liike on suhteellista eli ei ole olemassa mitään absoluuttisen paikallaan pysyvää pistettä. Kiihtyvyys sen sijaan ei ole suhteellista, eli siitä aiheutuu mitattavissa olevia voimia, joita ei saa hävitettyä koordinaatistoa kiihdyttämällä. Esim. mutkassa ajavan auton sisällä tuntuu keskipakovoima, joka erottaa tilanteen siitä että auto olisi paikallaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös kiihtyvyyskin ole tavallaan suhteellista, koska sen yhtenä tekijänä on aika. Avaruuden mittakaavassa toisen sekuntti on toisen kaksi tai jotain ihan muuta. vai miten lie?
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös