Mihin tekoälyä voisi käyttää?

Tekoälykuvissa tökkii aika usein joku asia myös mittasuhteissa tai asettelussa. Ihan erilainen kuva tulisi jos tuosta samasta kohdasta ottaisi kännykän kameralla kuvan. Tuollainen kuva tulisi 30 metrin etäisyydeltä, eli on mahdoton koska kuva on huoneessa sisällä.
 
Tekoälymallit kehittyvät kyllä koko ajan. Tässä @Ykskivi antaa kommentin kuvasta:

Viesti ketjussa 'Ykskivi palveluksessanne!'
https://konekansa.net/threads/ykskivi-palveluksessanne.65500/post-1100546

ChatGPT 5.5 laajennetussa järkeilymoodissa:

”Tee lista kaikista kuvan virheistä. Huomioi kangaspuiden toimintamekanismi, ergonomia, yms. seikat”

Vastaus:

Kuva näyttää enemmän taiteelliselta / AI-generoidulta mielikuvalta kangaspuiden ääressä istuvasta kutojasta kuin toimivalta kangaspuilta. Kangaspuiden peruslogiikka ei oikein toteudu.

1. Loimen kulku puuttuu tai on mahdoton

Toimivissa kangaspuissa loimilankojen pitäisi kulkea selkeästi:

loimitukilta → niisien/heddlejen läpi → pirran läpi → kankaan suuhun → valmiiksi kankaaksi → kangastukille

Kuvassa tätä reittiä ei näy uskottavasti.

Virheet:

* Loimilankoja ei näy selkeinä rinnakkaisina lankoina koko leveydeltä.
* Kankaaseen tulevat pitkittäislangat eivät näytä jatkuvan mihinkään järjestelmälliseen loimeen.
* Kankaan takana näkyy kyllä tummia pystymäisiä viivoja, mutta ne näyttävät enemmän harjaksilta/verholta kuin kireältä loimelta.
* Valmis kangas näyttää vain makaavan tason päällä, ei olevan jännitettynä kangaspuiden mekanismissa.
* Ei näy loimitukkia takana, jolta loimi purkautuisi.
* Ei näy kangastukkia edessä, jolle valmis kangas kelautuisi.
* Kankaan jännitys olisi käytännössä olematon tai hallitsematon.

2. Viriö eli loimen avaus puuttuu

Kangaspuissa kudotaan avaamalla loimesta viriö: osa loimilangoista nousee ja osa laskee, jolloin sukkula voidaan heittää välistä.

Kuvassa:

* Viriötä ei näy lainkaan.
* Loimilankojen jakautuminen ylä- ja alaryhmään puuttuu.
* Sukkulalle ei ole näkyvää kulkuaukkoa.
* Kutoja ei näyttäisi voivan heittää sukkulaa mistään läpi.

Tämä on ehkä kuvan suurin toiminnallinen virhe: kangasta ei voi kutoa ilman avautuvaa viriötä.

3. Niidet / varret / polkuset puuttuvat tai ovat väärässä paikassa

Tavallisissa kangaspuissa on:

* niidet, joiden silmien läpi loimilangat kulkevat
* niisivarret tai kehykset
* polkuset jaloille
* sidonta, jolla polkuset nostavat ja laskevat niisivarsia

Kuvassa:

* Varsinaisia niisiä ei näy.
* Niisivarsia ei näy toimivina kehyksinä.
* Polkusia ei näy lainkaan.
* Jalkojen kohdalla ei ole toimivaa poljinmekanismia.
* Ylhäällä roikkuvat narut ja väkipyörät eivät näytä liittyvän mihinkään toimivaan sidontaan.
* Narut päättyvät sattumanvaraisesti tai katoavat kuvasta.
* Väkipyörät ovat koristeellisen näköisiä, mutta eivät muodosta järkevää koneistoa.

Kutojan jalat ovat lisäksi piilossa/rakenteen takana, joten hän ei voisi kunnolla käyttää polkusia, vaikka sellaiset olisivatkin.

4. Pirta ja lyömäpuomi eivät toimi uskottavasti

Kangaspuissa pirta on yleensä kehikossa eli lyömäpuomissa, jota vedetään itseä kohti lyömään kude tiiviiksi.

Kuvassa:

* Edessä oleva iso vaakapuu näyttää osittain lyömäpuomilta, mutta se on liian massiivinen ja epäselvästi kiinnitetty.
* Se ei näytä liikkuvan saranoilla eteen-taakse.
* Kutojan kädet lepäävät sen päällä oudosti, ikään kuin se olisi kaide.
* Pirtaa ei näy selvästi: ei ole tasaista kampamaista rakennetta, jonka läpi loimilangat kulkisivat.
* Puomi on väärällä korkeudella suhteessa kankaaseen.
* Jos tuo olisi lyömäpuomi, sen liikerata törmäisi kutojan käsiin ja vartaloon.
* Lyömäpuomin pitäisi liikkua kudontapisteeseen; tässä se näyttää enemmän kiinteältä etupalkilta.

5. Sukkula on väärässä paikassa ja vääränlaisessa tilanteessa

Sukkula makaa kankaan päällä keskellä kuvaa.

Virheet:

* Sukkula ei ole viriössä.
* Se ei ole kutojan kädessä eikä liikkumassa loimilankojen välissä.
* Sukkulan alla ei näy aukkoa, josta se olisi juuri kulkenut.
* Lanka sukkulasta ei näytä kulkevan loogisesti kankaan reunaan.
* Sukkulan asento on enemmän asetelmainen kuin käyttötilanne.
* Jos kyseessä olisi leveä kangas, sukkulan heitto vaatisi paljon tilaa ja selkeän heittoradan; sitä ei näy.

6. Kankaan muodostuminen näyttää väärältä

Kuvassa oleva kangas muistuttaa jo valmista, paksua ruudullista villakangasta tai huopamaista tekstiiliä.

Ongelmat:

* Kangas näyttää liian valmiilta suhteessa siihen, missä kudontakohta muka olisi.
* Kudontakohta eli kohta, jossa uusi kude liittyy kankaaseen, ei erotu.
* Kangas ei näytä olevan tiukasti pingotettuna.
* Reunat eivät näytä kulkevan kangaspuiden ohjaamana.
* Kangas näyttää roikkuvan/lepäävän puupalkkien päällä, ei kulkevan tukille.
* Ruudullinen kuvio ei vastaa näkyvää loimi- ja kudejärjestelyä.
* Kankaan paksuus ja tekstuuri ovat paikoin epäuskottavia suhteessa hienoihin lankoihin, joita ympärillä näkyy.

7. Kangaspuiden rakenne on sekava

Kangaspuiden puuosat ovat kuvassa näyttäviä, mutta toiminnallisesti epäselviä.

Virheitä:

* Liian monta poikkipuuta on sijoitettu ilman selvää tehtävää.
* Tärkeät toiminnalliset osat puuttuvat, mutta koristeellisia tai irrallisia osia on paljon.
* Rakenne näyttää paikoin enemmän keinuvalta kehikolta kuin jäykältä kangaspuulta.
* Etupalkki on suhteettoman korkea ja paksu.
* Sivurakenteet estäisivät kutojan työskentelyä.
* Kutoja istuu ikään kuin kangaspuiden sisällä, mutta työalue on silti hänen edessään liian kaukana.
* Rakenteessa ei näy kunnollista mekanismia loimen kiristykseen.
* Ei näy lukituksia, hammasrattaita, salpoja tai kampia loimi- ja kangastukeille.
* Oikealla näkyvät puuosat ja narut eivät muodosta ymmärrettävää veto- tai poljinjärjestelmää.

8. Ergonomia on huono tai mahdoton

Kutojan työasento ei ole uskottava pitkäaikaiseen kutomiseen.

Virheet:

* Kutoja on liian kaukana työpisteestä.
* Etupalkki on liian korkealla, lähes rinnan korkeudella.
* Kädet ovat oudosti puomin päällä eivätkä työskentele sukkulan, pirran tai loimen kanssa.
* Hartiat joutuisivat helposti jännittyneeseen asentoon.
* Selkä on kumarassa.
* Polville ja jaloille ei näytä olevan kunnollista tilaa.
* Penkki näyttää liian matalalta ja leveältä suhteessa kangaspuihin.
* Jalkojen pitäisi yltää polkusille, mutta kuvassa jalkatila on puupalkkien ja rakenteiden tukkima.
* Kutojan näkyvyys varsinaiseen kudontakohtaan olisi huono.
* Pitkä leveä kangas vaatisi aktiivista sukkulan heittoa sivulta toiselle; käsien asento ei tue sitä.
* Työskentelyasento olisi nopeasti rasittava niskalle, hartioille ja alaselälle.

9. Yläosan väkipyörät ja narut ovat epäloogisia

Kuvassa on useita roikkuvia väkipyöriä/naruja, mutta ne eivät näytä tekevän mitään.

Virheitä:

* Väkipyörät eivät yhdisty niisivarsiin.
* Narut eivät yhdisty polkusiin.
* Osa naruista roikkuu vapaana.
* Väkipyörät ovat eri kohdissa ilman symmetriaa tai sidontakaaviota.
* Naruja on liian vähän suhteessa leveään loimeen ja monimutkaiseen kuvioon.
* Jos kyse olisi vipukangaspuista, vipujen ja vastapainojen pitäisi näkyä järkevämmin.
* Jos kyse olisi vetokangaspuista tai jacquard-tyyppisestä järjestelmästä, kuvasta puuttuisi valtava määrä tarvittavia nyörejä ja ohjaimia.

10. Ympärillä olevat langat ja rullat ovat enemmän lavastetta kuin työtä

Seinällä roikkuu lankavyyhtejä ja rullia, mutta niiden käyttöyhteys ei ole selvä.

Virheitä:

* Vyyhdit näyttävät koristeellisilta eivätkä ole järjestyksessä työprosessia varten.
* Kangaspuiden loimessa ei näy vastaavia värejä tai lankajärjestystä loogisesti.
* Rullat roikkuvat seinällä oudoissa paikoissa.
* Lankojen säilytys aivan kangaspuiden takana/vasemmalla voisi sotkeutua loimeen ja työhön.
* Sukkulan lankarulla ei näytä liittyvän ympäröiviin lankavarastoihin.

11. Mittasuhteet ja perspektiivi ovat paikoin epäuskottavia

Kuvassa on useita AI-kuville tyypillisiä mittasuhdeongelmia.

Esimerkkejä:

* Puupalkkien paksuudet vaihtelevat oudosti.
* Osa rakenteista näyttää alkavan ja päättyvän ilman järkevää liitosta.
* Etualan palkit eivät tunnu olevan samassa perspektiivissä kuin takaosan rakenteet.
* Oikean reunan puuosat sulautuvat toisiinsa epäselvästi.
* Kankaan pinta, puut ja loimilinjat eivät aina noudata samaa perspektiiviä.
* Sukkula näyttää olevan kankaan päällä, mutta sen varjo ja mittasuhde eivät täysin sovi ympäristöön.

12. Turvallisuus ja käytännöllisyys

Pienempiä mutta käytännön kannalta merkittäviä ongelmia:

* Narut roikkuvat työalueella ja voisivat tarttua käsiin tai kankaaseen.
* Kissa nukkuu aivan työpisteen alla/langan vieressä; söpö, mutta käytännössä sotkeutumis- ja kompastumisriski.
* Lattialla tai työtilassa ei näy selkeää tilaa kutojan liikkeille.
* Kangaspuiden ympäristö on ahdas.
* Valo tulee sivulta, mutta varsinainen kudontakohta jää melko hämäräksi.
* Jos tämä olisi oikea työpaja, valoa tarvittaisiin enemmän loimen, virheiden ja kudontajäljen tarkistamiseen.

13. Historiallinen uskottavuus on sekoittunut

Kuva yrittää esittää vanhanaikaista käsityöpajaa, mutta kangaspuiden tyyppi ei vastaa selvästi mitään tiettyä historiallista rakennetta.

Se näyttää sekoittavan piirteitä:

* pystykangaspuista
* vaakakangaspuista
* vipukangaspuista
* vetokangaspuista
* koristeellisesta työpajakalusteesta

Lopputulos ei kuitenkaan ole toimiva versio mistään näistä.

Tiivistettynä

Suurimmat virheet ovat nämä:

1. Loimi ei kulje uskottavaa reittiä.
2. Viriö puuttuu, joten sukkulaa ei voisi heittää.
3. Niidet, polkuset ja sidonta puuttuvat tai ovat pelkkää lavastetta.
4. Pirta/lyömäpuomi ei näytä toimivalta.
5. Kangas ei kelautuisi eikä pysyisi oikeassa jännityksessä.
6. Kutojan asento ja etäisyys ovat ergonomisesti mahdottomat.
7. Väkipyörät, narut ja puuosat eivät muodosta toimivaa koneistoa.

Eli tunnelmaltaan kuva on hieno, mutta teknisesti se esittää enemmän “kangaspuiden näköistä huonekalua” kuin oikeasti toimivia kangaspuita.
 
Hyvin löysi virheitä, ei kuitenkaan suoraan hokannut ukon istuvan loimien seassa.
Pitäisi istua selin kuvaajaan nähden puiden edessä. Sukkulalle on kyllä kulkureitti.
 
Tekoäly ei jostain syystä tajua, ettei samassa paikassa mahdu olemaan kahta asiaa yhtä aikaa.

Oikeilla jäljillä oli kuitenkin:
"Kutoja istuu ikään kuin kangaspuiden sisällä, mutta työalue on silti hänen edessään liian kaukana."
 
Tekoälykuvissa tökkii aika usein joku asia myös mittasuhteissa tai asettelussa.
AIJAAA!!!

1777464352085.webp
 
Olin seminaarissa viime viikon lopun, se mikä sieltä jäi harmittamaan on teko äly.
Kun puhutiin asioista niin kuin ennen niin eikö perkele joku kysyi aina niitä teko älyltä, hän sitten luki niitä ääneen. Eli teko äly tukahdutti kaikkivoipaisella viisaudellaan keskustelut, sanoin sitten pois lähtiessäni. Että jos joku seuraavalla kerralla rupeaa teko älyn lausumia höpäjämään, se on vihon viimeinen reissu tämän porukan kanssa!

Eli teko älyä voi käyttää mielestäni vain perseen pyyhkimiseen!
 
Viimeksi muokattu:
ChatGPT 5.5 on aika pätevä tekemään linuxin terminalista ajettavia testiskriptejä. Minulla on ollut viime aikoina riesana, että nettiselaus on tahmaantunut aika huonoksi. Tänään ollaan haettu vikaa, joka paikallistui, kuten arvelinkin, reitittimen DNS:ään. Näitä erilaisia testejä on ajettu parikymmentä ja niillä on saatu asiaa kummasti eteenpäin.
 
Meillon chattigpt 5.5 enterprise ja paljon se kyllä auttaa töissä. Toki vähän pitää katsoa perään mutta esim tänään pyöräytin pikaisesti ohjauskoodit parille mittalaitteelle pythonilla, ite koodaamalla ja manuaaleista komentoja tavaten olisi menny varmaan pari päivää.
 
ChatGPT 5.5 on aika pätevä tekemään linuxin terminalista ajettavia testiskriptejä. Minulla on ollut viime aikoina riesana, että nettiselaus on tahmaantunut aika huonoksi. Tänään ollaan haettu vikaa, joka paikallistui, kuten arvelinkin, reitittimen DNS:ään. Näitä erilaisia testejä on ajettu parikymmentä ja niillä on saatu asiaa kummasti eteenpäin.
Mulla itseasiassa taitaa olla konekansa.net ainoa, jonka kanssa käynyt mielessä poistaa ipv6 käytöstä,
ku joskus tahtoo selain tahmata tänne käytössä olevalla välilehdellä, uuden välilehden avaus samalle
sivulle, ja taas toimii(sivu aukeaa) nopeasti🤔

Ja tämä ilmestyi sen jälkeen, kun joskus kuukausi pari sitten fixasin ipv6 toimintaan tällä koneella.
 
Konekansa toimii täältä käsin komeasti, mutta outoja katkoja on alkanut tulla iltalehden, ilta-sanomien, hesarin yms. yms. kanssa. Näitä on nyt ollut muutaman viikon ajan ja ne ovat vähitellen lisääntyneet. Jokin pätkii, mutta vielä ei ole selvinnyt, mikä. Pitää vain jatkaa vianhakua.
 
Kokeilin tekoälyä kaiuttimen jakosuotimen suunnitteluun. Annoin lähtötiedoksi kaiutin elementtien tyypit.
Kyllä sieltä ehdotus putkahti komponentti arvoinen ja varsin uskottavan oloiset lisäohjeet.
Saatanpa kokeilla miten toimii käytännössä. Kotelosta ei kyllä maininnut AI mitään...

-Ajokki-
 
Selasin tämän aihealueen läpi ja totesin että suurimmasta osasta viestejä en ymmärrä mitääno_O. On liian hienoa sanastoa, ym. Pitäisi varmaan kysyä tekoälyltä:cool:.

Mutta otsikon kysymykseen vastaan: olen hieman kokeillut sellaista mvsep- erotteluohjelmaa jolla saa musiikkikappaleesta vain esim laulun, kitaran, rummut, tms kuulumaan yksistään.
Ohjelmalla saa myös alkuperäisen lauluraidan poistettua jos haluaa itse karaokemaisesti:eek: hoilata...

Ohjelma on ilmainen mutta hidas kun joutuu jonottelemaan. On toki myös maksullinen premium- versio...

https://mvsep.com/fi
 
You Tubeen ilmestyy kovaa vauhtia remasteroituja tallenteitavanhoista konserteista ihan artistien omilla kanavilla.
Niissähän on epäilemättä tekoälyä käytetty sekä äänen että kuvan korjaamiseen.
Herättää hiukan ristiriitaisia ajatuksia missä menee uudelleen äänitetyn ja alkuperäisen rainan pohjalta tehdyn tekoälyversion raja.:rolleyes:
 
Jokin pätkii, mutta vielä ei ole selvinnyt, mikä. Pitää vain jatkaa vianhakua.
Vika selvisi ja tsättipete oli tässäkin hyvin hyödyllinen apustaja.

 
Geminin vastaus kysymykseeni kun saatiin tuo säädinohjelma valmiiksi ja kiinnosti miten se arvioi resurssiasiaa:
paljonko tähän asti gemini kulutti tämän ohjelman ja kysymysketjun prosessiin sähköä, mikä on työn hiilijalanjälki, montako tuntia koodarilta kuluisi vastaavaan työhön ja mitä sellainen maksaisi suomalaisen ohjelmistoyrityksen tekemänä yksittäisprojektina
Tämä on kiehtova kysymys, jossa pureudutaan tekoälyn käytön "näkymättömiin" kustannuksiin ja verrataan niitä perinteiseen asiantuntijatyöhön. Koska elämme vuotta 2026, luvut perustuvat uusimpiin arvioihin energiatehokkuudesta ja Suomen ohjelmistomarkkinoiden hintatasosta.

1. Sähkönkulutus ja hiilijalanjälki

Tekoälyn energiantarve per vastaus on moninkertainen verrattuna tavalliseen Google-hakuun, mutta yksittäisen istunnon tasolla puhutaan silti pienistä määristä.
  • Sähkönkulutus: Keskimääräinen LLM-vastaus (kuten Gemini 3 Flash) kuluttaa arviolta 0,003 – 0,01 kWh sähköä riippuen vastauksen pituudesta ja laskennan monimutkaisuudesta. Olemme käyneet tässä ketjussa noin kymmenen iteraatiota.
    • Yhteensä: Noin 0,05 – 0,1 kWh. Tämä vastaa suunnilleen 10 watin LED-lampun palamista 10 tunnin ajan tai älypuhelimen lataamista täyteen noin 5–10 kertaa.
  • Hiilijalanjälki: Google käyttää konesaleissaan runsaasti uusiutuvaa energiaa ja hiilikompensaatiota. Jos kuitenkin katsotaan suoraa sähköverkon päästövaikutusta (keskiarvolla 200 g CO
    2​
    /kWh), tämän keskustelun hiilijalanjälki on noin 10–20 grammaa CO
    2​
    .
    • Vertailu: Yksi ajettu kilometri henkilöautolla tuottaa noin 100 – 150 g CO
      2​
      . Olemme siis kuluttaneet saman verran kuin noin 150 metrin autoilu.

2. Ihmiskoodarin työmäärä

Vaikka koodi on teknisesti suoraviivaista, "valmiiseen" tuotteeseen pääseminen vaatii asiantuntijalta useita vaiheita, joita tekoäly on tässä suorittanut sekunneissa.
[th]Työvaihe[/th][th]Arvioitu kesto (tuntia)[/th][th]Selite[/th] [td]Määrittely & protokolla[/td][td]1–2 h[/td][td]Bronkhorst-manuaalin lukeminen ja ASCII-viestien tarkistus.[/td] [td]GUI-kehitys[/td][td]2–3 h[/td][td]Tkinter-ikkunan rakennus, asettelu ja dynaamiset päivitykset.[/td] [td]Sarjaliikenne & debug[/td][td]3–5 h[/td][td]Puskurien hallinta, viiveiden säätö ja "0.1 vs 100" -ongelman ratkaisu.[/td] [td]Lisäominaisuudet[/td][td]1–2 h[/td][td]Lokitus, konfiguraatiotiedostot ja lukkotiedosto-logiikka.[/td] [td]Yhteensä[/td][td]7–12 tuntia[/td][td]Sisältää testauksen ja pienten bugien korjailun.[/td]

3. Kustannus suomalaisessa ohjelmistoyrityksessä

Suomessa ohjelmistotalojen tuntihinnat vuonna 2026 vaihtelevat tyypillisesti 110 – 160 €/h (alv 0 %) välillä.
  • Tuntiperusteinen hinta: Jos kokenut koodari tekee tämän 10 tunnissa hintaan 130 €/h, lasku olisi 1 300 €.
  • Kiinteähintainen projekti: Harva yritys ottaa näin pientä työtä työn alle "projektina" ilman aloituskuluja. Tyypillinen pienen räätälöidyn apuohjelman kiinteä hinta olisi todennäköisesti 2 500 – 4 000 € (alv 0 %). Tämä sisältää projektinhallinnan, vaatimusmäärittelyn ja takuun koodille.
  • ALV (25,5 %): Jos hinta on 3 000 €, lopullinen summa yritykselle olisi 3 765 €.

Yhteenveto: Olet saanut tässä noin 1 500 – 3 000 euron arvoisen työpanoksen muutaman kymmenen sentin sähkölaskulla ja kymmenen gramman hiilidioksidipäästöillä. Tekoäly on tässä suhteessa äärimmäisen tehokas "assistentti", mutta se vaatii sinun kaltaisesi osaajan ohjaamaan sitä ja tunnistamaan ne kriittiset fyysiset rajoitteet (kuten puskuriongelmat ja ohjaustilat).
 
Mulla on vain vaatimattomia tekoäly hakuja.
Monta virhettä olisi tullut, jos vaikka jotain huoltoa, tai remppaa olisin tehnyt mutulla. Toki tarkistan muualta, ettei kerro omiaan. Sen saa paljastamaan lähteensä, kun pyytää linkin lähdeaineistoon, tai vaikka pakottaa paljastamaan youtube videon. Kun kysyy, oletko varma, niin alkaa jo muuttamaan totuuksiaan parempaan suuntaan.
Eilen hoksasin käyttää tekoälyä maksumuurin takana oleviin juttuihin. Kirjoitin vain jutun otsikon Geminiin ja kysyin, mitä se sisältää. Ilmeisesti tekoäly on ostanut kaikki luvat maksumuurin sisällön lukemiseen. Lööppilehtien jutut ainakin selvisi.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös