Eurooppalainen avoimen koodin sulautettu käyttöjärjestelmä

Jos ajaa normilinuxilla ni se real time on hankalahkoa. Toki riippuu mikä on riittävän real time.
Ongelma ei oikestaan ole linux vaan se että Linux:issa on pre-emptive -prosessinvaihto ja (ainakin aikaisemmin oli) 100hz:n prosessinvaihtotaajuus. Ilman erillistä laitteistoajuria em. jutut rajoittavat reaaliaikavasteen huonoksi. Laitteistoajurilla reaaliaikavastetta ei kai periaatteessa rajoita mikään, mutta Linux:in kernelikoodi ei voi määräänsä enempää huomioida erityisrakenteita, ja se taitaa olla aika lailla vakioinut ja rajoittanut mahdollisuuksia, koska linux ei ole tarkoitettu reaaliaikakäyttöjärjestelmäksi.

Reaaliaikalinuxit on käsittääkseni yleensä toteutettu erityisen RT-kernelin päälle yhteen säikeeseen.

Tuossa VLSI:n SOC:issa on näköjään eriilinen 72/40/16-bit VSDSP6 core ja siinä pyörii erillinen VSOS multitasking Real-Time OS. Käyttisten välillä liikenne hoitunee dual-port-ram:in tms. kautta. Tuo on varmaan hyvä ratkaisu ja käytännön suorituskyky luultavasti huippua.
 
Ongelma ei oikestaan ole linux vaan se että Linux:issa on pre-emptive -prosessinvaihto ja (ainakin aikaisemmin oli) 100hz:n prosessinvaihtotaajuus. Ilman erillistä laitteistoajuria em. jutut rajoittavat reaaliaikavasteen huonoksi. Laitteistoajurilla reaaliaikavastetta ei kai periaatteessa rajoita mikään, mutta Linux:in kernelikoodi ei voi määräänsä enempää huomioida erityisrakenteita, ja se taitaa olla aika lailla vakioinut ja rajoittanut mahdollisuuksia, koska linux ei ole tarkoitettu reaaliaikakäyttöjärjestelmäksi.

Reaaliaikalinuxit on käsittääkseni yleensä toteutettu erityisen RT-kernelin päälle yhteen säikeeseen.

Tuossa VLSI:n SOC:issa on näköjään eriilinen 72/40/16-bit VSDSP6 core ja siinä pyörii erillinen VSOS multitasking Real-Time OS. Käyttisten välillä liikenne hoitunee dual-port-ram:in tms. kautta. Tuo on varmaan hyvä ratkaisu ja käytännön suorituskyky luultavasti huippua.
Eihän tässä nyt yhtään ole kyse siitä että bessewisseröit heittelemällä teknisiä termejä toistensa perään vailla mitään konkreettista?
 
Eihän tässä nyt yhtään ole kyse siitä että bessewisseröit heittelemällä teknisiä termejä toistensa perään vailla mitään konkreettista?
Kyllä kotimainen kortti on tilattu. Tuo korttialusta on toisin alunperin tarkoitettu noiden audiopiirien testaukseen, eikä tuo SOC taida vielä olla kovin hyvä yleiseen automaatiokäyttöön. RISC-V on kuitenkin.

Kilpailijoita on kyllä EU:ssakin:


...aika näyttää, pärjäävätko suomalaiset tässä kisassa. Voittaja ratkeaa luultavasti sillä, kuka saa helpoimman ja parhaan ajurimekanismin/HW-väylät ja sopivan kompromissin SOC:in sisältöön. Audiopiiri ei ole kovin yleiskäyttöinen, ja sisäisellä AD-muuntimella ei pääse parhaaseen kohinatasoon, joka on joskus olennaista. En tiedä, minkä verran RISC-V:n MMU on muokattavissa, mutta jos on sen rakenne voi myös ratkaista.

Muoks: Siitä tutkimaan:


...laiteajurin pitää päästä jotenkin kiinni fyysiseen muistiavaruuteen. Näissä "kommuuniprojekteissa" päädytään aina liian monimutkaisiin ratkaisuihin:


...tuosta pitäisi siivota n.50-90% pois, jos meinaa saada toimivan.
 
Viimeksi muokattu:
Tarpeeksi kun ajattelee, niin valmista ei tuu koskaan.
Jep, ja sitten jos ei ajattele, niin tulee sutta ja pa$haa..

Linuxin kernelin kehityksen eräs avaintyökalu on GIT:


Linus värkkäsi tuon muutaman päivän aikana, joten ei nämä nyt välttämättä niin kovin vaikeita aina ole...

Joskus kivikaudella olin kaukaa seuraamassa kehitystä Linux ver 0.3 aikoihin, ja virmassa kehittiin 80386i versiolle moniajokäyttöjärjestelmää, joten aihe on tuttu.
 
Viimeksi muokattu:
20 vuotta sitten kaveri rakenteli MP3-soittimia ja oliko silloin lie ainoa piiri joka raudalla purki ko formattiin koodattua ja muunti audioksi tuo VLSI:n tekemä

En noihin kehitysalustoihin tutustunut, mutta sitä mietin onko mediakäyttöön suunnattu piiri oikea valinta logiikan alustaksi..

...toisaalta Raspberryn järjestelmäpiiri on siinä mielessä "samaa sukua"

...kolmanneksi olimeksin laudoissa asia piirin tulervaisuuden pohjalta lienee järkevämpi kuin Raspberryssä jossa Broadcom joka ei luonnollisesti anatne erityisiä takuita piirien saatavuudesta eli uusi versio tulee niin vanhaa ei saa enää mistään ja sitten tulee tarve mulkata kaikki piirikortista lähtien. Näinhän kävi RPi 2 kohdalla, uusia kortteja muistaakseni odotettiin ainakin puoli vuotta.
 
Nyt voi kerralla nostaa projektin kunnolla tulevaisuuteen.

IMG_20250625_195254.webp
 
On onneksi joku joka ei sössötä vaan tekee. Tänään kun tulin juhannuksen vietosta, niin portailla odotti akkujen impdanssitesteri (4-johdin + 1kHz mittaus) sekä VLSI Solutionin "RISC-V32 CAT BOARD" kehityskortti.

Tuolla VLSI Solutionilla näkyy olevan tekijämiehet asialla....

:)
 
Nyt voi kerralla nostaa projektin kunnolla tulevaisuuteen.

Näytä liitetiedosto 153395
En tiedä miten nuo toimii. Joitain tieteellisiä papereita yritin lukea, mutta mitään oleellista en ole löytänyt mikä selittäisi noiden toimintaperiaatteen.

Tällä hetkellä noita mainostetaan RSA avainten purkamiseen, ja siitä voi arvata jotain (=analoginen tietokone kvanttiportailla). Aika yleinen mielipide näyttää olevan, että soveltuvat joidenkin erityistapausten laskentaan mutta eivät pysty korvaamaan nykyisiä tietokoneita (kuten ei analoginen tietokonekaan).
 
Siis 32-bittinen Linux, joka on yhden Tamperelaisen pajan nikkaroima?

Tuo ehkä turhan väheksyvä sävy.. "teeteekookoolla" kyllä pätevää sakkia, tunnen aika liudan ihmisiä jotka siellä, töissä tai opiskelleet.. itse en.. tiedä olisko päässyt jos olis hakenut.

En tiedä kvanttikoneista, mutta epäilen, että ehkä sellaisen täysin hyödyntämiseksi vielä nykyään pitää tuntea enemmän tuota tietojenkäsittelyä ja laitteen rakennetta, että etua "perinnetekniikkaan" saavuttaa. Luulisin paremmin tietämättä, että toisaalta joku hyvä tekoälymalli jo nykyisellään auttaa enempi tavistasoisia syötteiden muodostamiseen, mutta toisaalta miten tulosten laatu sitten tarkistetaan, pitää osata menetelmät jolla voidaan ristiin testata pois akuankkaviat ja sekä tekoälyn mahdollinen dadailu.
---
Mihin tarvitaan muuten kilohertsiluokan mittausta akun impedanssin mittaamiseen? Mikä on akun impedanssi edes? Tavikselle riittää 0Hz taajuudella todeten yleismittarilla onko täysi, sökö vai tyhjä. Mutta toki pitää osata mittaus, myös silloinkin, kun on korkeampaa tekniikkaa käsillä. Tutkijoiden kanssa joskus ollut sitä, että pitää olla vitusti desimaaleja. Mikä on jossakin messuständillä oleva lämpötilanmittaus, desimaaleja ainakin neljä ja ne viimeiset luvut liikkumattomia sekusntitolkulla, mitä se mittaa oikeasti jos anturi on huoneilmassa? Vähän epäilen.
 
Joo. En vähättele paikallista osaamista. Vaan sitä, että kehitys on harvojen käsissä ja se voi ihan helposti lakata kokonaan. Joku isompi firma ostaa pienen pois ja projekti lakkautetaan.
 
Joo. En vähättele paikallista osaamista. Vaan sitä, että kehitys on harvojen käsissä ja se voi ihan helposti lakata kokonaan. Joku isompi firma ostaa pienen pois ja projekti lakkautetaan.

Nuo on ihan todellisia skenaarioita jotka on todennäköisempiä pienissä firmoissa.

Takavuosina on tosin käynyt isoillakin mikropiirivalmistajilla sitä, että on "piirustukset hukkuneet" eli valmistus ei enää sellaisesta syystä onnistu. on näitä inhimillisiä virheitä joka ei katso firmaan kokoa.

Toisaalta pieni valmistaja voi olla ketterä, jos vaikka olet kiinnostunut tuhannen piirin erästä, he ehkä sen järkkäävät, joku Broadcom ei välttämättä pikkuasiakkaan suuntaan kusekaan.

Isoilla firmoilla on myös "kuoliaaksi halaamista" eli pikkufirma otetaan kumppaniksi tai ostetaan se ja näivetetään tai pannaan joku tuote hyllylle, firman perustajat tyytyväisiä, kun saavat rahaa.

Toisaalta joku iso firma voi panna jonkin tuotekehityksen hyllylle pitkäksi aikaa tai lopullisesti. Meillä oli joku aika sitten lupaava mittalaitteen proto eli liki valmis laite testissä eräästä kotimaisesta firmasta jonka nimen eka on V ja viimeinen A. Ilmeisesti "huonojen aikojen" sekä tuotepalettiin istumattomuuden vuoksi pistivät testin loppuun ja proton hyllylle, myös tuntemamme henkilöt jotka touhusi projektissa lähtivät "kälppimään" eli voi sanoa että end of story - projekti hyllyyn sekä osaajat lähti, on iso kynnys jatkaa siitä. Nyt taas palattiin siihen että meilla ko hommaan ei ole kuin yksi tuote jenkkiläisen firman, ihan hyvä, mutta valistettavasti kun kilpailua ei ole, ei ole heillä aitoa tarvetta kehittää tuotteestaan parempaa, osaan heti nimetä ison liudan puutteita niin laittessa kuin softassa...

Nykyään tosiaan nää sulautetut laitteet on vähän semmoisia, että oikeasta loppupelissä melko samantekevää pyöriikö se firmis jossain hienossa raudassa vaiko raspberry zero tms, jos se firmis on perseestä ja pc puolella pyöritettävä "liitäntäsofta" vitusta - loppukäyttäjä käyttää sitä kokonaisuutta eikä ole välttämättä hyötyvä siitä tekniikasta muuten kuin tulosten kautta, valmistaja riittävän flegmaattinen hoitamaan ongelmia niin aika huono juttu... Siinä on monta asiaa, rauta, firmis, softa, niiden yhteistoiminta, liitettävyys olemassaoleviin järjestelmiin, etäyhteydet, etänä valmistajan vianhaku, hankintahinta, toimitusnopeus, huollon osaaminen ja nopeus, muu jälkimarkkinan toiminta, tuotetuki ja saavutettavuus.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös