Varoituksen sana, purupiikki
- Viestiketjun aloittaja rölli
- Aloituspäivämäärä
Tuoreeseen puuhun metsä hommissa madallan piikit niin että saha imee itsensä puuhun, tällaista ketjua ei voi käytää kuivaan puuhun kun se säpälöi sahaspunnan ja rupeaa tosiaan pomppimaan. Madalluksen määrän katson lastusta, sopivaksi olen havainnut 1 mm,n lastun ppaksuuden. Kun karkea lastu lentää saha on tikissä!
Jääsahasta oon ottanu kokonaan pois. Ja joskus testimielessä jostain rytöketjusta, jos jotain kantoa irroittanut tms. Ja tuolla jääketjulla joskus puuta sahasin, niin oli se aika epämukaa.
Juu ei missään nimessä..
Tottumaton alentaa helposti liikaa - kompensoidakseen huonosti leikkaavaa terää.
Terän on tarkoitus vetää itsensä puuhun ja ketjun geometian vetää se sieltä takaisin, kuormituksen kasvaessa. Purupiikki toimii rajoittimena laippaa painettaessa sekä estää terähampaan iskeytymistä puuhun heti sahausraon alussa.
Jossain määrin purupiikin alentaminen korvaa huonosti puuhun vetävää terähammasta, mutta leikkuuteho jää kuitenkin oikein teroitettua ketjua huomattavasti huonommaksi.
Lisäksi laippa ja vetoratas kuluu enemmän, kytkin- ja kampilaakerit rasittuu ja sahan käsittely tulee raskaaksi ja vaaralliseksi.
Mitä tehokkaampi saha sitä enemmän tästä voiman väärin kohdistumisesta on haittaa ja vaaraa.
Purupiikin ja terähampaan etäisyyden kasvaessa kuuluu purupiikki jättää suhteessa korkeammaksi. Toisin sanoen purupiikki viilataan terään nähden vähemmän matalaksi ketjun kuluessa.
Alennusmallia kannattaa käyttää. Tässä valehtelee silmä tosi herkästi.
Esim. X - Cut SP33G -ketjulla tulee purupiikin viilaus vasta melkein lopussa.
Ehkä ajateltu niin, että kaikkien ei tarvitsisi käytännössä koskaan säätää purupiikkiä, kun ketjuun tulee ennen sitä joku vika.
Osuu kiveen tai teroitus menee niin paljon pieleen että on helpompi
vaihtaa uutta tilalle.
Miten niin kummiskin? Tuollahan nimenomaan varmistetaan että ketju teroitetaan oikein. Sileät kiskot sivuissa liukuu terähampaan päälipintaa vasten ja estää viiloja menemästä liian syvälle.
Joka ketjulle on luonnollisesti saatavilla oma ohjuri tai viilausmalli, koska joka ketju on erilainen.
Se teroittamisen oikein meneminen ei oo niinkään tottumiskysymys. Joku voi viilata ketjuja vaikka 50 vuotta eikä vieläkään ymmärrä terän geometriasta tai mistään muustakaan hölkäsen pöläystä, joku toinen taas voi ymmärtää pääasiat helposti jo heti muutaman kerran jälkeen varsinkin jos pyrkii vielä selvittämään asiaa.
Tuo viilaa myös purupiikin.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
joskus olen purupiikin vetänyt heti ekassa viilauksessa lenkkiä myöti eikä saha ole mitään hyppinyt, näkisin että ainoa riski liittyy isompaa taklapotkun mahdollisuuteen mm karsiessa. Kyllä saha ja ketjulla kuin ketjulla hyppii jos laipan kärjen yläneljännestä puulle tarjoaa
Vaikka on huono näkö ja paksuja laseja käytän, niin kyllä minä ainakin vielä näen käytetystä ketjusta, minkä hampaan olen viilannut, on se niin eri näköinen kuin viilaanaton likainen kulunut hammas. Ja metsään en kyllä viilapenkkejä kanna sahan viilausta varten, kyllä teline tehdään puusta metsässä, jos ei tykkää polvien välissää sahaa pitää.
Kukin tavalaan, kunhan vaan puru "lastu" lentää!
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
