Musiikkia jätteen kyllästämille korville

Mikä ihme on merikipeän mainiosti soiva instrumentti? Ei ole nämä ukot aloittaneet uraansa valitsemalla ensin soittimien värit!

Viime vuosina on hiukan harmittanut, että vielä 80/90-luvun taitteessa olisi päässyt Suomessakin näkemään melkoisia, osin jo manan majoille poistuneita, taitureita suuruuksiensa päivinä.
Dire Straits, Rainbow & Dio, Deep Purple & Blackmore ja nimenomaan livenä. Moni artisti yrittää soittaa konsertissa melkein yhtä hyvinkuin levyllään, nämä ukot ainakin konserttitaltioinneista päätellen, pääsivät vielä ihan toiselle tasolle yleisön edessä!

Kävikö Stevie Ray koskaan Suomessa?

Toki tuolloin oli työn ja tuskan takana tienata ne parikymppiä, jolla saattoi ostaa lp:n.
 
Viikon päästä ysäripileesihin kuplahallille
IMG_20161104_143512.webp
 
Yks sanoi:
Viime vuosina on hiukan harmittanut, että vielä 80/90-luvun taitteessa olisi päässyt Suomessakin näkemään melkoisia, osin jo manan majoille poistuneita, taitureita suuruuksiensa päivinä.
Dire Straits, Rainbow & Dio, Deep Purple & Blackmore ja nimenomaan livenä. Moni artisti yrittää soittaa konsertissa melkein yhtä hyvinkuin levyllään, nämä ukot ainakin konserttitaltioinneista päätellen, pääsivät vielä ihan toiselle tasolle yleisön edessä!

Kävikö Stevie Ray koskaan Suomessa?

Toki tuolloin oli työn ja tuskan takana tienata ne parikymppiä, jolla saattoi ostaa lp:n.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt tuli asiaa, Deep Purplen Made In Japan on kaikkien livelevyjen Äiti.
Syvää Purppuraa näin viimeksi livenä muist 2009 Joensuun Areenalla, Jan Gillan ei enää päässyt korkean kirkumisen tasolle, ikä vain muuttaa ääntä.
Harmittaa niin pirusti, kun en viimevuonna päässyt Porin jatseihin työ kiireiltäni kun Robert Plant olisi ollut siellä esiintymässä,
 
Stevie Ray kävi viisi kertaa Suomessa.

Blues/ jazz/ suuret 1970-luvun rokartistit ovat livenä parempia kuin levyllä, koska saavat tilaa improvisoida.


Tasavallan presidentin viimeisen kiertueen keikan näin, Tolonen pysty soittamaan enää kitaraa.
 
Sanokaa minun sanoneen, Dr Feelgood on punkin esi isä!
Kitaristin jakkipistoke vahvistimen oli niin lyhyt, ettei lavaliikkumista voinut tehdä kuin pomppimalla . Elikkäs kehitti pokoamisen, raivokas ilme nopeasti nytkivin liikkein heilahteleva pää sekä sydämmenlyöntien tahtiin iskevä kolmisointu. Kaikki tämä ennen Sex Pistolssia ja Ramonessia yms jo vuonna 1973.
 
Josva sanoi:
Sanokaa minun sanoneen, Dr Feelgood on punkin esi isä!
Kitaristin jakkipistoke vahvistimen oli niin lyhyt, ettei lavaliikkumista voinut tehdä kuin pomppimalla . Elikkäs kehitti pokoamisen, raivokas ilme nopeasti nytkivin liikkein heilahteleva pää sekä sydämmenlyöntien tahtiin iskevä kolmisointu. Kaikki tämä ennen Sex Pistolssia ja Ramonessia yms jo vuonna 1973.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin vain todellista feelgood-musiikkia, vaikka saundit eivät ehkä ole sieltä huolitelluimmasta päästä. Ehkä siinä onkin osa viehätystä?
 
Yks sanoi:
Jotenkin vain todellista feelgood-musiikkia, vaikka saundit eivät ehkä ole sieltä huolitelluimmasta päästä. Ehkä siinä onkin osa viehätystä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minä olen sitä mieltä, että tuo hieman huolimaton soundi kruunaa musiikin. Ei pitä olla liian täytellistä...:peuk:
 
Dr. Feelgood kävi varsi aktiivisesti keikkailemassa suomessa vielä tuossa 1980-90 luvun taitteessa, jos en ihan väärin muista. Täällä ainankin Torikellarissa tekivät useamman keikan.
 
Ultimate Welder sanoi:
Sorsakosken honotus ja venytys vaan paheni loppua kohti, ei sitä toki koskaan ole pystynyt selvinpäin kuuntelemaan..
Klikkaa laajentaaksesi...
Meikä kuunteli tuota selvinpäin keikoilla mutta isoosti huvitti. Varsinki yhteiskeikka Reijo Taipaleen kanssa Merikievarissa 90-luvulla.
Muutamissa promilleissa molempien taholta vedetty keikka oli ikimuistoinen, varsinkin kappale Kulkukoirat. Siinä oli sitä aitoutta mukana... Siis positiivisessa mielessä jota kaikki eivät välttämättä ymmärtäneet.
Kun Topi oli "vauhdissa" niin sen huomasi että hän tuli laulaessaan muutaman nuotin myöhässä ja venyttäen joka teki esityksestä hieman mielenkiintoisen. Bravuuri tuossa lajissa oli kappale nimeltä Eeva.

Tuohon aikaan meikä oli tanssiparkettien "suurkuluttaja" eli vuoden mittaan helposti yli 100 kertaa tuli tanssimassa käytyä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös