INDUKTIOKUUMENNIN

Ku laittaaapi puikonpitimeen 10 tai 12 millin harjateräksen ja tyrkkääpi sen siihen pultinpäähän niin saa pultin lämpöseksi...

Riippuu mikä kone siellä johon toisessa päässä on , saattaa myös räiskähtää se pultin pää hävityksiin :D
 
Tossa 1:05 eteenpäin lämmittää lohkon kylkeä sivusta. Että pelaa näköjään jotenkin, vaikka materiaali ei olekaan kierukan sisällä.
 
Juu toimii se jotenkuten näinkin...

20211021_190908.webp


20211021_190939.webp
 
Nostanpa useamman vuoden hiljaisuudessa olevan vitjan eloon kun monessa muussa ketjussa on ollut induktiokuumennin mainittuna, lähinnä sivuosassa keskustelua, mutta ilmeisen positiivisia kokemuksia monella edullisista versioista vaikuttaisi olevan. Noita 1000w "suoristusrauta" malleja näköjään saa suomi kaupoista vähän alle 300 ja esim. Vevorista jonkun kympin halvemmalla niin kovin kiinnostaisi hankkia moinen. Samoissa hinnoissa on näköjään olemassa myös vähän tehokkaampaa (ainakin myynti tekstissä) 1500w ja 1800w mallia, jossa on erillinen virtayksikkö ja johdon päässä varsinainen "kolvi". Tämän näköistä on ollut ainakin joskus vevor illa. https://eur.vevor.com/magnetic-indu...ring-tools-with-4-coil-and-box-p_010107869284. Eli tämän päivän kokemuksia näistä hinnat alkaen laitteista olisi kiva kuulla ja mistä hankittu.
 
Työhommissa tuommosella ei tullut kuin paha mieli.
Heti kun lämpeää sen verran että alkaa savu nousee niin joku lämpörelele alkaa katkomaan lämmitystä.
Nyt on 3500w kuumennin ja kyllä lämpenee, esim raidetanko on muutamassa sekunnissa punainen, maksokin kyllä 2500€.
 
Joskus tuli mieleen, että vanhoja induktioliesiä alkaa saamaan jo puoli-ilman. Että näin niinkuin hypoteettisesti, saisiko sieltä joku tee se itse mies suolistettua tekniikan hyötykäyttöön?
 
Joskus tuli mieleen, että vanhoja induktioliesiä alkaa saamaan jo puoli-ilman. Että näin niinkuin hypoteettisesti, saisiko sieltä joku tee se itse mies suolistettua tekniikan hyötykäyttöön?
Röikaveri yritti en tiiä onnistuko (nyt jo eläkkeellä)
 
Tämän keskustelun saattelemana mietin myös josko tuollaisen tekisi itse? Ensimmäiset hakukoneen tulokset olivat rohkaisevia ja peruskytkentä ei vaadi kovinkaan montaa komponenttia. Se mitä pikaisesti selvisi niin ehkä kallein osa on laitteen virtalähde, tarvitaan melko matalalla jännitteellä paljon amppeereita.
Jos miettii vaikka induktiolämmitintä puukonterien ja vastaavan kokoisten kappaleiden lämmittämiseen takomista varten paljonkohan sellaiseen hommaan tarvitaan tehoa?
 
Noita alkaa jo saamaan aika kohtuuhintaan, jos ei kauheeta tehoa vaadi. Joku vähä alle 2kW ihan järkevän hintanen.
Mutta kun jotkut näkys myös juottelevan kupariakin sellasella... Siinä materiaalissa jää aika iso osa tehosta hyödyntämättä, kun pitää pelata pelkällä pyörrevirralla. Paljonkohan sitä tehoa tarttis olla, et saa esm. 16mm kupariputken juotettua fosculla...?
 
Noita alkaa jo saamaan aika kohtuuhintaan, jos ei kauheeta tehoa vaadi. Joku vähä alle 2kW ihan järkevän hintanen.
Mutta kun jotkut näkys myös juottelevan kupariakin sellasella... Siinä materiaalissa jää aika iso osa tehosta hyödyntämättä, kun pitää pelata pelkällä pyörrevirralla. Paljonkohan sitä tehoa tarttis olla, et saa esm. 16mm kupariputken juotettua fosculla...?

Mulle gemini arpoi tuon 2kW olevan yksinään ~rajoilla, että onnistuuko edes, eli vähän isompi ois parempi:
16 mm kupariputken (seinämä 1,0 mm) kovajuottaminen Foscu-fosforikuparilla (työlämpötila noin 730–750 °C) vaatii käytännössä vähintään 1,8–2,5 kW laitetehon tiukasti sovitetulla umpikäämillä ja 3,5–5,0 kW, jos käytetään putken päälle sivusta asetettavaa avointa haarukka- tai pihtikäämiä. Halpa alle 2 kW laite on siis aivan toimintarajan kynnyksellä: työpöydällä optimoidulla käämillä juotos onnistuu noin 25–40 sekunnissa, mutta vakiosilmukalla varustettu käsitoiminen pulttikuumennin hyytyy pitkässä putkessa usein 450–600 °C:seen.

Miksi kupari vaatii reilusti tehoa
  • Pyörrevirtakytkentä kylmään kupariin: Kuparilla ei ole hystereesihäviöitä ($\mu_r = 1$), ja huoneenlämmössä putken ominaisvastus on sama kuin kuparikäämillä, joten alussa 60–70 % suurtaajuustehosta hukkuu käämiin ja invertteriin.
  • Taajuus ja lämpenemisen apu: Kuparin resistiivisyys nelinkertaistuu 750 °C:ssa parantaen kytkentää, ja 50–100 kHz taajuudella tunkeuma (0,3–0,6 mm) jää alle 1 mm seinämän, joten pyörrevirrat eivät kumoa toisiaan.
  • Raju lämmönjohtuminen putkeen: Itse muhviliitoksen lämmitys 750 °C:seen sitoo vain noin 6 kJ energiaa, mutta kupari ($\lambda \approx 360\text{ W/mK}$) johtaa lämpöä putkea pitkin kumpaankin suuntaan yhteensä 500–700 watin teholla.

Jos kupariin siirtyvä todellinen lämpöteho jää alle tämän 600–800 watin häviökynnyksen, lämpötila lakkaa nousemasta ennen Foscun sulamista ja putken pinta vain hapettuu paksulti mustaksi kuparioksidiksi, mikä heikentää juotteen kapillaarista imeytymistä.

Mitä alle 2 kW laitteella käy käytännössä
  • Pulttikuumentimien virtarajoitus: Halvat 1,5–2 kW käsikuumentimet on viritetty ferromagneettiselle teräkselle; kupariputki näkyy piirille niin pienenä kuormaresistanssina, että virtarajoitus leikkaa ottotehon usein 500–900 wattiin.
  • Umpikäämi vs. avoin pihtikäämi: Noin 2 kW riittää vain tiukalla 5–8 kierroksen umpikäämillä (1–2 mm välys lasikuitusukalla), jonka saa pois vain vapaasta putkenpäästä; kiinteän putkiston avoin haarukkakäämi vaatii 3,5–5 kW.
  • Käämin oma kuumeneminen: Ilmajäähdytteinen ohut kuparikäämi kuumenee kuparia juottaessa lähes yhtä rajusti kuin työkappale. Vesijäähdytteinen kupariputkikäämi (esim. 2 kW ZVS- tai HF-yksiköissä) kestää kuorman selvästi paremmin.
  • Putken pituus ja kuivuus: Lyhyt irtokappale tai putken pää lämpenee lähes puolella siitä tehosta minkä pitkä runkoputki vaatii, mutta yksikin vesipisara putkessa lukitsee lämpötilan sadan asteen tienoille höyrystymisen ajaksi.

teki myös laskurin, mutta se ei ensimmäisellä klikkauksella lähtenyt toimimaan, niin en sitä enempiä ihmetellyt;
Alla olevalla laskurilla voit kokeilla, miten putken halkaisija, tavoiteltu kuumennusaika ja käämin kytkentähyötysuhde vaikuttavat vaadittavaan laitetehoon 750 °C juotoslämpötilassa:

<tässä oli interaktiivinen visuaali, mikä ei nyt sattunut lähtemään pyörimään>

Huomionarvoinen yksityiskohta käyrän muodossa on se, että kuumennusajan venyttäminen yli 30–35 sekunnin säästää tarvittavaa huipputehoa enää hyvin vähän: silloin yli 80 % kupariin syötetystä tehosta karkaa pelkästään lämpönä putkea pitkin ja kuumentuneen putken pinnalta ilmaan, samalla kun liitosalue ehtii hapettua tarpeettoman pitkään.

tuossa on kyllä pieni mutta, eli jos halvalla saa, niin kahdella pääsis jo ehkä hyvinkin eri tulokseen, ku käyttää
toista apukääminä(==lämpötulppana) sopivalla etäisyydellä liitoksesta, arpoi hän myös keksiessäni kysyä.
^tää toki herkästi vaatii jo sen kaks eri vaihetta/sulaketta virrallekin.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös