Ku laittaaapi puikonpitimeen 10 tai 12 millin harjateräksen ja tyrkkääpi sen siihen pultinpäähän niin saa pultin lämpöseksi...
Riippuu mikä kone siellä johon toisessa päässä on , saattaa myös räiskähtää se pultin pää hävityksiin
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom: This feature may not be available in some browsers.
Ku laittaaapi puikonpitimeen 10 tai 12 millin harjateräksen ja tyrkkääpi sen siihen pultinpäähän niin saa pultin lämpöseksi...
Mut lämpiää se pultti silloinkin..Riippuu mikä kone siellä johon toisessa päässä on , saattaa myös räiskähtää se pultin pää hävityksiin![]()
Kuule, vanha EKA ei tulkitte mitään niin kauan ku sulakkeet kestää....Tai kone tulkittee sen kiinnitarttuneeksi puikoksi ja katkasee virran.
Joo, oli mullakin joskus muuntaja jolla pakkasella hitsas, niin suli pihajäähän syvälle kunei lämpörele auennut.Kuule, vanha EKA ei tulkitte mitään niin kauan ku sulakkeet kestää....![]()
Nämähän oli tyhjäkäynti virtojaTämä näytti 1,7A
Näytä liitetiedosto 84936
Ja tämä 1,3A ei taida olla kaikki muumit hommissa
Näytä liitetiedosto 84937
30mm umpiakselin kun ujuttaa kierukkaan niin haukkaa 5A kai se ehjä on mutta onko minusta tullut liian hätänen 
Se ny sattu olee jo valmiina just tuossa kohtaa.Miten se ton reijän teki![]()
Röikaveri yritti en tiiä onnistuko (nyt jo eläkkeellä)Joskus tuli mieleen, että vanhoja induktioliesiä alkaa saamaan jo puoli-ilman. Että näin niinkuin hypoteettisesti, saisiko sieltä joku tee se itse mies suolistettua tekniikan hyötykäyttöön?
Noita alkaa jo saamaan aika kohtuuhintaan, jos ei kauheeta tehoa vaadi. Joku vähä alle 2kW ihan järkevän hintanen.
Mutta kun jotkut näkys myös juottelevan kupariakin sellasella... Siinä materiaalissa jää aika iso osa tehosta hyödyntämättä, kun pitää pelata pelkällä pyörrevirralla. Paljonkohan sitä tehoa tarttis olla, et saa esm. 16mm kupariputken juotettua fosculla...?
16 mm kupariputken (seinämä 1,0 mm) kovajuottaminen Foscu-fosforikuparilla (työlämpötila noin 730–750 °C) vaatii käytännössä vähintään 1,8–2,5 kW laitetehon tiukasti sovitetulla umpikäämillä ja 3,5–5,0 kW, jos käytetään putken päälle sivusta asetettavaa avointa haarukka- tai pihtikäämiä. Halpa alle 2 kW laite on siis aivan toimintarajan kynnyksellä: työpöydällä optimoidulla käämillä juotos onnistuu noin 25–40 sekunnissa, mutta vakiosilmukalla varustettu käsitoiminen pulttikuumennin hyytyy pitkässä putkessa usein 450–600 °C:seen.
Miksi kupari vaatii reilusti tehoa
- Pyörrevirtakytkentä kylmään kupariin: Kuparilla ei ole hystereesihäviöitä ($\mu_r = 1$), ja huoneenlämmössä putken ominaisvastus on sama kuin kuparikäämillä, joten alussa 60–70 % suurtaajuustehosta hukkuu käämiin ja invertteriin.
- Taajuus ja lämpenemisen apu: Kuparin resistiivisyys nelinkertaistuu 750 °C:ssa parantaen kytkentää, ja 50–100 kHz taajuudella tunkeuma (0,3–0,6 mm) jää alle 1 mm seinämän, joten pyörrevirrat eivät kumoa toisiaan.
- Raju lämmönjohtuminen putkeen: Itse muhviliitoksen lämmitys 750 °C:seen sitoo vain noin 6 kJ energiaa, mutta kupari ($\lambda \approx 360\text{ W/mK}$) johtaa lämpöä putkea pitkin kumpaankin suuntaan yhteensä 500–700 watin teholla.
Jos kupariin siirtyvä todellinen lämpöteho jää alle tämän 600–800 watin häviökynnyksen, lämpötila lakkaa nousemasta ennen Foscun sulamista ja putken pinta vain hapettuu paksulti mustaksi kuparioksidiksi, mikä heikentää juotteen kapillaarista imeytymistä.
Mitä alle 2 kW laitteella käy käytännössä
- Pulttikuumentimien virtarajoitus: Halvat 1,5–2 kW käsikuumentimet on viritetty ferromagneettiselle teräkselle; kupariputki näkyy piirille niin pienenä kuormaresistanssina, että virtarajoitus leikkaa ottotehon usein 500–900 wattiin.
- Umpikäämi vs. avoin pihtikäämi: Noin 2 kW riittää vain tiukalla 5–8 kierroksen umpikäämillä (1–2 mm välys lasikuitusukalla), jonka saa pois vain vapaasta putkenpäästä; kiinteän putkiston avoin haarukkakäämi vaatii 3,5–5 kW.
- Käämin oma kuumeneminen: Ilmajäähdytteinen ohut kuparikäämi kuumenee kuparia juottaessa lähes yhtä rajusti kuin työkappale. Vesijäähdytteinen kupariputkikäämi (esim. 2 kW ZVS- tai HF-yksiköissä) kestää kuorman selvästi paremmin.
- Putken pituus ja kuivuus: Lyhyt irtokappale tai putken pää lämpenee lähes puolella siitä tehosta minkä pitkä runkoputki vaatii, mutta yksikin vesipisara putkessa lukitsee lämpötilan sadan asteen tienoille höyrystymisen ajaksi.
Alla olevalla laskurilla voit kokeilla, miten putken halkaisija, tavoiteltu kuumennusaika ja käämin kytkentähyötysuhde vaikuttavat vaadittavaan laitetehoon 750 °C juotoslämpötilassa:
<tässä oli interaktiivinen visuaali, mikä ei nyt sattunut lähtemään pyörimään>
Huomionarvoinen yksityiskohta käyrän muodossa on se, että kuumennusajan venyttäminen yli 30–35 sekunnin säästää tarvittavaa huipputehoa enää hyvin vähän: silloin yli 80 % kupariin syötetystä tehosta karkaa pelkästään lämpönä putkea pitkin ja kuumentuneen putken pinnalta ilmaan, samalla kun liitosalue ehtii hapettua tarpeettoman pitkään.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.