Tekoäly. Pelastaja vai tuho?
No jo on tuoki ollu härrärvärkki 
Diamonds Are Forever / Timantit ovat ikuisia – ilmatyynyalus
Malli: British Hovercraft Corporation SR.N4 Mk I
Nimi: Princess Margaret
Operaattori: Seaspeed
Tyyppi: suuri matkustaja- ja autolauttailmatyynyalus
Ensimmäinen kaupallinen käyttö: 1968
Pituus alkuperäisenä Mk I -versiona: noin 40 m
Paino: noin 190 long tons / noin 193 t
Matkustajamäärä: noin 254 matkustajaa
Autokapasiteetti: noin 30 autoa
Huippunopeus: noin 83 solmua / 154 km/h
Matkanopeus: yli 60 solmua / noin 111 km/h
Bond-kohtaus: Bond matkustaa sillä Kanaalin yli Hollantiin
SR.N4 oli tuolloin maailman suurimpia ja nopeimpia kaupallisia ilmatyynyaluksia. Ensimmäinen versio kuljetti noin 254 matkustajaa ja 30 autoa, ja sen huippunopeudeksi ilmoitetaan noin 83 solmua, eli noin 154 km/h.
SR.N4-ilmatyynyaluksen moottorointi
Moottorit:
4 × Rolls-Royce Marine Proteus -kaasuturbiini
Teho:
noin 3 400–3 800 shp per moottori versiosta riippuen
yhteensä noin 13 600–15 200 shp
Voimansiirto:
jokainen moottori käytti omaa nostopuhallinta ja omaa suurta työntöpotkuria
Potkurit:
4 suurta Dowty Rotol -säätölapapotkuria
nelilapaiset, muuttuvakulmaiset potkurit
sijaitsivat ylhäällä pyloneissa
Nosto:
puhaltimet painoivat ilmaa rungon alle kumisen helman eli skirtin sisään
alus nousi ilmatyynyn varaan
Ohjaus:
suunnattavat potkurit, peräsimet/evät ja potkurien lapakulman säätö
Diamonds Are Forever / Timantit ovat ikuisia – ilmatyynyalus
Malli: British Hovercraft Corporation SR.N4 Mk I
Nimi: Princess Margaret
Operaattori: Seaspeed
Tyyppi: suuri matkustaja- ja autolauttailmatyynyalus
Ensimmäinen kaupallinen käyttö: 1968
Pituus alkuperäisenä Mk I -versiona: noin 40 m
Paino: noin 190 long tons / noin 193 t
Matkustajamäärä: noin 254 matkustajaa
Autokapasiteetti: noin 30 autoa
Huippunopeus: noin 83 solmua / 154 km/h
Matkanopeus: yli 60 solmua / noin 111 km/h
Bond-kohtaus: Bond matkustaa sillä Kanaalin yli Hollantiin
SR.N4 oli tuolloin maailman suurimpia ja nopeimpia kaupallisia ilmatyynyaluksia. Ensimmäinen versio kuljetti noin 254 matkustajaa ja 30 autoa, ja sen huippunopeudeksi ilmoitetaan noin 83 solmua, eli noin 154 km/h.
SR.N4-ilmatyynyaluksen moottorointi
Moottorit:
4 × Rolls-Royce Marine Proteus -kaasuturbiini
Teho:
noin 3 400–3 800 shp per moottori versiosta riippuen
yhteensä noin 13 600–15 200 shp
Voimansiirto:
jokainen moottori käytti omaa nostopuhallinta ja omaa suurta työntöpotkuria
Potkurit:
4 suurta Dowty Rotol -säätölapapotkuria
nelilapaiset, muuttuvakulmaiset potkurit
sijaitsivat ylhäällä pyloneissa
Nosto:
puhaltimet painoivat ilmaa rungon alle kumisen helman eli skirtin sisään
alus nousi ilmatyynyn varaan
Ohjaus:
suunnattavat potkurit, peräsimet/evät ja potkurien lapakulman säätö
Varmaan nopeus. Kilpailua lentokoneen kanssa. Ajoihan ne Tallinnan väliäkin kantosiivillä joskus.
Eikös se ollut n.45min , tuo Hki-Tallinna väli ?
Saattoi hyvinkin olla, melko nopea oli, mutta paljon joutuivat perumaan lähtöjä aallokon takia.
Joo, aikoinaan pomo ja kaks muuta työkaveria myöhästy laivasta Tallinnassa, olivat Hesassa vastassa ku paatti tuli kaijjaan. Oli kuulemma melko homma tunkee vastavirtaan ihmismassan läpi hakeen hytistä tavaroita..
Ja seuraavaa jo pukkaa
007 – Elä ja anna toisten kuolla: kaksikerrosbussi
Malli:
AEC Regent III RT
Moottori:
AEC 9,6 l 6-sylinterinen diesel
Teho:
noin 100–115 hv
Vaihteisto:
4-vaihteinen Wilson-esivalintavaihteisto
1. Kuljettaja valitsee vaihdevivulla seuraavan vaihteen, esim. 2 → 3.
2. Mitään ei vielä tapahdu voimansiirrossa.
3. Kun kuljettaja painaa vaihdepoljinta, vaihteisto vaihtaa valmiiksi valitulle vaihteelle.
4. Kuljettaja valitsee taas seuraavan vaihteen valmiiksi.
Miksi sitä käytettiin busseissa?
Vanhan ison bussin tavallinen manuaalivaihteisto olisi ollut raskas käyttää, varsinkin kaupunkiajossa. Esivalintavaihteisto teki ajamisesta helpompaa: kuljettaja pystyi valmistamaan seuraavan vaihteen rauhassa ja kytkemään sen yhdellä polkaisulla.
Miltä se tuntui käytössä?
Kuski saattoi esimerkiksi ajaa ykkösellä, siirtää vivun jo valmiiksi kakkoselle ja painaa vaihdepoljinta sopivassa kohdassa. Sitten bussi vaihtoi kakkoselle. Sen jälkeen vipu valittiin kolmoselle odottamaan seuraavaa vaihtoa.
Teknisesti vaihteisto käytti planeettavaihteita ja jarrupantoja/kytkimiä, ei samanlaista hammaspyörien siirtelyä kuin tavallinen manuaalilaatikko. Siksi vaihtaminen oli nopeaa ja kevyempää.
Paino:
tyhjänä noin 7 t 10 cwt eli noin 7 620 kg
täyteen kuormattuna noin 11 long ton eli noin 11 176 kg
Matkustajapaikat:
56 istumapaikkaa
Mitat:
pituus noin 7,93 m
leveys noin 2,55 m
korkeus noin 4,42 m
Huippunopeus:
käytännössä noin 38 mph eli noin 61 km/h matkanopeutena
arvioitu huippunopeus noin 65–75 km/h
Teho/paino:
tyhjänä noin 13–15 hv/tonni
täydessä kuormassa noin 9–10 hv/tonni
Luonne:
hidas kiihtymään, mutta vääntävä ja tehty kaupunkiliikenteeseen.
Elokuvan 360 asteen pyörähdys ja katon irtoaminen ovat temppukohtauksia, eivät normaalin bussin arkikäytöstä kertovia suoritusarvoja.
Bondin pikavene
Malli:
Glastron GT-150
Vuosimalli:
1972 / 1973 tuotantokausi
Moottori:
Evinrude Starflite 135 hv perämoottori
Teho:
135 hv
Pituus:
noin 4,5–4,6 m
Leveys:
noin 2,1–2,3 m lähteestä riippuen
Rungon paino:
noin 585 lb eli noin 265 kg ilman moottoria vuoden 1972 Glastron-esitteen mukaan
Huippunopeus:
noin 40 solmua eli noin 74 km/h
joissain harrastaja- ja elokuvalähteissä väitetään jopa 60–75 mph, mutta realistisempi virallinen/varovainen arvio on noin 40 solmua / 45–50 mph
Kuuluisa hyppy:
noin 110–120 jalkaa eli noin 33–37 m
Erikoismuutokset hyppyyn:
ohjaus keskelle
pohjaan pienet ohjauskiskot/skidit, jotta vene pysyi suorassa rampilla
Vertailu: Bondin Glastron GT-150 vs 20 hv Terhi
Bondin Glastron GT-150:
Teho: 135 hv
Rungon paino: noin 265 kg ilman moottoria
Huippunopeus: noin 40 solmua / 74 km/h
Teho pelkkään runkopainoon nähden: noin 509 hv/tonni
20 hv Terhi, esim. Terhi 405/410/400/450-luokka:
Teho: 20 hv
Rungon paino: noin 135–310 kg mallista riippuen
Huippunopeus: käytännössä noin 18–25 solmua, mallista, kuormasta ja potkurista riippuen
Uudempi Terhi 450 + 20 hv testissä: noin 18,5 solmua / 34 km/h
Ero:
Bondin veneessä oli noin 6,75 kertaa enemmän moottoritehoa.
Nopeudessa ero ei ole 6,75-kertainen, koska vesivastus kasvaa rajusti nopeuden noustessa.
Käytännössä Bondin Glastron oli noin 2 kertaa nopeampi kuin 20 hv Terhi.
007 – Elä ja anna toisten kuolla: kaksikerrosbussi
Malli:
AEC Regent III RT
Moottori:
AEC 9,6 l 6-sylinterinen diesel
Teho:
noin 100–115 hv
Vaihteisto:
4-vaihteinen Wilson-esivalintavaihteisto
1. Kuljettaja valitsee vaihdevivulla seuraavan vaihteen, esim. 2 → 3.
2. Mitään ei vielä tapahdu voimansiirrossa.
3. Kun kuljettaja painaa vaihdepoljinta, vaihteisto vaihtaa valmiiksi valitulle vaihteelle.
4. Kuljettaja valitsee taas seuraavan vaihteen valmiiksi.
Miksi sitä käytettiin busseissa?
Vanhan ison bussin tavallinen manuaalivaihteisto olisi ollut raskas käyttää, varsinkin kaupunkiajossa. Esivalintavaihteisto teki ajamisesta helpompaa: kuljettaja pystyi valmistamaan seuraavan vaihteen rauhassa ja kytkemään sen yhdellä polkaisulla.
Miltä se tuntui käytössä?
Kuski saattoi esimerkiksi ajaa ykkösellä, siirtää vivun jo valmiiksi kakkoselle ja painaa vaihdepoljinta sopivassa kohdassa. Sitten bussi vaihtoi kakkoselle. Sen jälkeen vipu valittiin kolmoselle odottamaan seuraavaa vaihtoa.
Teknisesti vaihteisto käytti planeettavaihteita ja jarrupantoja/kytkimiä, ei samanlaista hammaspyörien siirtelyä kuin tavallinen manuaalilaatikko. Siksi vaihtaminen oli nopeaa ja kevyempää.
Paino:
tyhjänä noin 7 t 10 cwt eli noin 7 620 kg
täyteen kuormattuna noin 11 long ton eli noin 11 176 kg
Matkustajapaikat:
56 istumapaikkaa
Mitat:
pituus noin 7,93 m
leveys noin 2,55 m
korkeus noin 4,42 m
Huippunopeus:
käytännössä noin 38 mph eli noin 61 km/h matkanopeutena
arvioitu huippunopeus noin 65–75 km/h
Teho/paino:
tyhjänä noin 13–15 hv/tonni
täydessä kuormassa noin 9–10 hv/tonni
Luonne:
hidas kiihtymään, mutta vääntävä ja tehty kaupunkiliikenteeseen.
Elokuvan 360 asteen pyörähdys ja katon irtoaminen ovat temppukohtauksia, eivät normaalin bussin arkikäytöstä kertovia suoritusarvoja.
Bondin pikavene
Malli:
Glastron GT-150
Vuosimalli:
1972 / 1973 tuotantokausi
Moottori:
Evinrude Starflite 135 hv perämoottori
Teho:
135 hv
Pituus:
noin 4,5–4,6 m
Leveys:
noin 2,1–2,3 m lähteestä riippuen
Rungon paino:
noin 585 lb eli noin 265 kg ilman moottoria vuoden 1972 Glastron-esitteen mukaan
Huippunopeus:
noin 40 solmua eli noin 74 km/h
joissain harrastaja- ja elokuvalähteissä väitetään jopa 60–75 mph, mutta realistisempi virallinen/varovainen arvio on noin 40 solmua / 45–50 mph
Kuuluisa hyppy:
noin 110–120 jalkaa eli noin 33–37 m
Erikoismuutokset hyppyyn:
ohjaus keskelle
pohjaan pienet ohjauskiskot/skidit, jotta vene pysyi suorassa rampilla
Vertailu: Bondin Glastron GT-150 vs 20 hv Terhi
Bondin Glastron GT-150:
Teho: 135 hv
Rungon paino: noin 265 kg ilman moottoria
Huippunopeus: noin 40 solmua / 74 km/h
Teho pelkkään runkopainoon nähden: noin 509 hv/tonni
20 hv Terhi, esim. Terhi 405/410/400/450-luokka:
Teho: 20 hv
Rungon paino: noin 135–310 kg mallista riippuen
Huippunopeus: käytännössä noin 18–25 solmua, mallista, kuormasta ja potkurista riippuen
Uudempi Terhi 450 + 20 hv testissä: noin 18,5 solmua / 34 km/h
Ero:
Bondin veneessä oli noin 6,75 kertaa enemmän moottoritehoa.
Nopeudessa ero ei ole 6,75-kertainen, koska vesivastus kasvaa rajusti nopeuden noustessa.
Käytännössä Bondin Glastron oli noin 2 kertaa nopeampi kuin 20 hv Terhi.
Wilsonin Pre-Selector on hieno vaihteisto. Raskaalla puolella varmasti oivallinen aikana ennen robottia, mutta henkilöautossa 50-luvulla jo hieman ajastaan jäljessä. Automaatit oli kuitenkin jo 30-luvun keksintöjä. Sota toki hidasti niiden yleistymistä, etenkin Euroopassa, mutta jenkeissä taisi olla 60-luvulle tultaessajo enemmistö autoista automaatilla.
Ja sitten kysymys, missä HENKILÖautoissa oli Wilsonin Pre-Selector?
Ja sitten kysymys, missä HENKILÖautoissa oli Wilsonin Pre-Selector?
Olen jo pari vuotta tuumannut että tyhmyydestä täytyy saada laittaa laskua perään. Loppuisi se turha väittely kun kertoo että tästä tulee lasku kun olet niin tyhmä.
Tuo kävisi usean palstalaisen lompakolle rajusti.
Niin minäkin mutta kun taistelet asiakkaan kanssa pääsenkö isolla autolla pihaan tai siitä miten 1000kg kivi lava liikkuu pumpuilla sepeli pihassa niin miettii että eikö tästä voi laittaa laskua johonkin.
Ei minua kiinnostaisi olla laskutettavana jos tilaan Festivon kylmiön kotiinkuljetetuna ja joku puukenkähesseli puhisee ja kiroilee pumppukärryjen kanssa tossa meidän pihapolulla. Ei tää mikään rekkaterminaali ole.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
joo en tiedä millä logiikalla monet olettaa että kun iso käikäles lähetetään niin on automaag trukkipurku vastaanottopäässä, kun mitään ei ole sovittu etukäteen
näitä ei ole ihan kerran - kaksi ollut palkkaduunissa kun rekkarekka tulee pihaan ja sitten menee sormi suuhun ja toinen perseeseen -no, olen minäkin valmetilla nostanut kyytistä yhtä sun toista (jos se vallu on sattunut oleen siellä paikalla ja piikitkin.... Tai sitten sattuu oleen wille ja talkkari paikalla. joskus on pitänyt millogilta naapurista apuja saada myös, en tiedä onstuisko tänäpänä.
Mutta aika goodwillillä mennään kun painetaan täsyperällä pihaan ja sitten alkaa ihmettely että milläs se keskus saahaan sieltä kyytistä. toki talossa kolmet pumppukärrytkin on ja piha liki tasaiseksi asfaltoitu,.
Toinen on kusipäisesti ladottu kuorma ja idioottimainen reitti, tutun virmalla kattelin kun purki omalla trukillaan teräksiä kapelliautosta, no sieltähän piti latoa muiden asiakkaitten rautoja markille läjille enste ennenkö pääsi omaan nippuunsa käsiksi. Veikkaan että jos olis ollut joku sopiva isäntä tästä mitä tietää niin se olis kyllä pistänyt sen kuskin järkkään ne asiat jossain ihan muualla kuin siinä markilla.. Tai se kuuluisa lasku perään? Sitäpaitti oli muuten sennäköinen kuorma että olis tullut hasardi tien päällä ja vähintään rapsut jos setä sininen olisi yhyttänyt.
Toki, virheitä teemme me muutkin, mutta tuo on aivan tietoista sössintää, asiakkaan aliarviointia ja ylimielisyyttä (myös sitä kuskia kohtaan joka on se ukkosenjohdatin usein).
näitä ei ole ihan kerran - kaksi ollut palkkaduunissa kun rekkarekka tulee pihaan ja sitten menee sormi suuhun ja toinen perseeseen -no, olen minäkin valmetilla nostanut kyytistä yhtä sun toista (jos se vallu on sattunut oleen siellä paikalla ja piikitkin.... Tai sitten sattuu oleen wille ja talkkari paikalla. joskus on pitänyt millogilta naapurista apuja saada myös, en tiedä onstuisko tänäpänä.
Mutta aika goodwillillä mennään kun painetaan täsyperällä pihaan ja sitten alkaa ihmettely että milläs se keskus saahaan sieltä kyytistä. toki talossa kolmet pumppukärrytkin on ja piha liki tasaiseksi asfaltoitu,.
Toinen on kusipäisesti ladottu kuorma ja idioottimainen reitti, tutun virmalla kattelin kun purki omalla trukillaan teräksiä kapelliautosta, no sieltähän piti latoa muiden asiakkaitten rautoja markille läjille enste ennenkö pääsi omaan nippuunsa käsiksi. Veikkaan että jos olis ollut joku sopiva isäntä tästä mitä tietää niin se olis kyllä pistänyt sen kuskin järkkään ne asiat jossain ihan muualla kuin siinä markilla.. Tai se kuuluisa lasku perään? Sitäpaitti oli muuten sennäköinen kuorma että olis tullut hasardi tien päällä ja vähintään rapsut jos setä sininen olisi yhyttänyt.
Toki, virheitä teemme me muutkin, mutta tuo on aivan tietoista sössintää, asiakkaan aliarviointia ja ylimielisyyttä (myös sitä kuskia kohtaan joka on se ukkosenjohdatin usein).
Niin mutta sitten ei voi vaatia että vedä se paikka x siinä piha sepelissä kun autolla ei pääse lähemmäs. Ja hiab on lisä palvelu ei oletus.
Vähän sama, jos tilaan rautakauppa.fi 1000kg lavan pihakiviä, niin ei siinä tilausvaiheessa ole ehtoa jotta pitää kotipiha asfaltoida. Kyllä siinä on kuljetusliike väärällä kalustolla liikenteessä, jossei löydy hiiappia tai trukkia perästä.
Purkuhan on normaaliehdoin auton viereen?
Purkuhan on normaaliehdoin auton viereen?
Kyllä siinä on kuljetusliike väärällä kalustolla liikenteessä, jossei löydy hiiappia tai trukkia perästä.
Kyllä ja ei kumpikin on lisä palveluita mitä kukaan ei halua maksaa. Totta on myös tuokin että auton viereen puretaan mutta valitettavasti asiakas ei tätä läheskään aina ymmärrä että ei ne pumput ole mikään taika Kone jolla pääsee mihin vaan. Tässä kohtaa olisi se tyhmyys lisä aiheen.
Niinno se on sitten ihan eri asia mitä asiakas haluaa, jos on kuitenkin tilannut rahdin jossa purku auton viereen. Oli niitä kaikenlaisia toiveita kun kesähessuna ajoin joskus puutavaraa BE yhdistelmällä. Olisi pitänyt lankut kantaa ties minne kärrystä. Tilanteen mukaan kerroin että maksetulla rahtihinnalla ne saa tähän kärryn viereen ja lisäpalveluhinnalla melkein mihin vaan. Yleensä lisäpalvelun hinta oli senverran kova että siihen kärryn viereen purku olikin ihan ok.
Varmaan sinäkin ehkä kannat 1000kg pihakiviä vaikka käsipelillä, jos se asiakas maksaa 500€ työstä?
En silti ajatellut että ne asiakkaat olisi erikoisen tyhmiä, niillä oli vaan erilainen käsitys rahdin hinnasta ja siitä mitä se sisältää.
Varmaan sinäkin ehkä kannat 1000kg pihakiviä vaikka käsipelillä, jos se asiakas maksaa 500€ työstä?
En silti ajatellut että ne asiakkaat olisi erikoisen tyhmiä, niillä oli vaan erilainen käsitys rahdin hinnasta ja siitä mitä se sisältää.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.