Vilkaisin pdf:n läpi ja jäi hiukan epäselväksi se ensimmäisen Shellyn operointi. Oliko siihen tarkoitus johdottaa joku fyysinen painike?
Valvontakamerajärjestelmä
Tuollaista shellyä voisi käskyttää esim. pir-anturin rele.
Eli siis kaksi PIR-anturia ja tarkaan säädetyt ajastukset.
Kävin kuvailemassa kännykällä räystään alla ymmärtääkseni, kuinka paljon räystäs peittää näkymää. Kameroita pitää tiputtaa hieman alemmas, sitten niiden kuvakulmat riittävät. Ne häviävät kuitenkin näkyvistä, kun vähän kauempaa katsoo.
Tällainen pönttö pitää kehittää. Johdot voi tuoda räystään aluslautojen raosta, jolloin ne jäävät boksin sisälle piiloon, samoin kuin liittimet, jotka ovat aika isoja mötisköjä.
Tällainen pönttö pitää kehittää. Johdot voi tuoda räystään aluslautojen raosta, jolloin ne jäävät boksin sisälle piiloon, samoin kuin liittimet, jotka ovat aika isoja mötisköjä.
Pitäisi olla telkänpönttö, ettei rajoita näkyvyyttä.
Ei oikein käy telkän pönttö, kun ei taija olla vettä lähellä.
Wictor
Työntömittaaja
Ootko kokeillut? Kuinka nopeasti omistaja tulee hakemaan?Eikö niitä valmiita pönttöjä ole teiden varsille jätetty tarvitsijoille, osassa kamerakin valmiina...
En ole vielä tarttenut, ovat liian pieniä noiden meillä käyettyjen valvonta- ja torjuntajärjestelmien majoitukseen.
On hieman kertynyt mututuntumaa näistä halvemman hintaluokan 5MP kameroista. Käytössä on kaksi tällaista Annke C500 kameraa, joissa on ilmennyt kummaa pomppuisuutta tallennetuissa videoissa. Muissa en ole huomannut samaa. Kuvassa liikkuva hahmo saattaa hetkittäin sheikata eteen-taakse-eteen-taakse. Tämä efekti on tuttu joistakin elokuvista tai tv-sarjoista.
Ilmiön saattaa saada joitakin asetuksia muuttamalla kondikseen - ehkä... Samaa efektiä en ole huomannut muissa kameroissa, esim. Anpviz tai Jidetech.
Näiden mekaniikka on myös jotenkin kevyttä. Kuoret ovat muovia ja vähän köpsän oloiset verrattuna esim. alumiinikuoriseen vastaavan kaliiperin Anpviz-merkkiseen.
Ilmiön saattaa saada joitakin asetuksia muuttamalla kondikseen - ehkä... Samaa efektiä en ole huomannut muissa kameroissa, esim. Anpviz tai Jidetech.
Näiden mekaniikka on myös jotenkin kevyttä. Kuoret ovat muovia ja vähän köpsän oloiset verrattuna esim. alumiinikuoriseen vastaavan kaliiperin Anpviz-merkkiseen.
Viimeksi muokattu:
Yksi entinen työkaveri osti tällaisen Jidetech-merkkisen PTZ (Pan Tilt Zoom)-kameran. Ihan toimiva kapistus hintaisekseen.
Amazon product ASIN B08GS9X13C
Kameran kiinnitys on vähän kumma. Reikäjako ei käy yleisiin seinäjalkoihin. Asennus onnistuu kuitenkin kiinnittämällä asennuslevy poraruuveilla seinätelineeseen.
Kupu on aika voimakkaasti tummennettu. Se on hyvä siinä mielessä, että mahdollinen rosmo ei ihan ensivilkaisulla voi päätellä onko hän kuvassa vai sektorin ulkopuolella. Kupu kuitenkin - kuten yleensäkin tämän mallisissa kameroissa - heikentää kuvan laatua jonkin verran, muovin optisten vääristymien takia. Kuva on kuitenkin käyttökelpoinen. Kamera toimii Blue Iriksen kanssa ihan hyvin ja kääntyilee ja zoomaa niin kuin pitääkin. Käyttöpaikassaan tätä kameraa ei juurikaan käännellä tai zoomailla jatkuvasti. Ominaisuus kuitenkin helpottaa asentamista paljon.
Amazon product ASIN B08GS9X13C
Kameran kiinnitys on vähän kumma. Reikäjako ei käy yleisiin seinäjalkoihin. Asennus onnistuu kuitenkin kiinnittämällä asennuslevy poraruuveilla seinätelineeseen.
Kupu on aika voimakkaasti tummennettu. Se on hyvä siinä mielessä, että mahdollinen rosmo ei ihan ensivilkaisulla voi päätellä onko hän kuvassa vai sektorin ulkopuolella. Kupu kuitenkin - kuten yleensäkin tämän mallisissa kameroissa - heikentää kuvan laatua jonkin verran, muovin optisten vääristymien takia. Kuva on kuitenkin käyttökelpoinen. Kamera toimii Blue Iriksen kanssa ihan hyvin ja kääntyilee ja zoomaa niin kuin pitääkin. Käyttöpaikassaan tätä kameraa ei juurikaan käännellä tai zoomailla jatkuvasti. Ominaisuus kuitenkin helpottaa asentamista paljon.
Jotain johtolankoja löytyi tähän ilmiöön. Kaikki kamerat on nykyisellään säädetty tuottamaan 15 kuvaa sekunnissa. Blue Iriksessä on "Stats for nerds" -infoikkuna, joka kertoo jotain tietoja videovirrasta. Tuolla 15fps striimillä kameroiden kuvien välinen aika on yleensä varsin vakaasti 67 tai 68 millisekuntia, mutta ANNKE:t käyttäytyvät poikkeavasti. Niillä inter-frame time pomppii jatkuvasti 50 ja 100 millisekunnin katkoa. Näyttää siltä, etteivät ne oikein taivu tuohon 15 kuvaan sekunnissa, vaikka ne pystyy siihen säätämäänkin.
Muilla kameroilla tuo inter-frame timeä esittävä kuvaaja on tasainen, mutta näillä se on kuin hammastanko makuulla.
Telkänpönttö valmistui. Verkkopiuhat räystäslautojen välistä ja that’s it.
En kyllä yhtään tykkää tällaisista kuplamallin kameroista. Asennus ja asennon säätö on perin hankalaa turret-mallisiin verrattuna. Ainoa kuviteltavissa oleva etu tästä rakenteesta on, ettei kameraa voi vääntää toiseen asentoon ilman työkalua, tässä tapauksessa kuusiokoloavainta.
En kyllä yhtään tykkää tällaisista kuplamallin kameroista. Asennus ja asennon säätö on perin hankalaa turret-mallisiin verrattuna. Ainoa kuviteltavissa oleva etu tästä rakenteesta on, ettei kameraa voi vääntää toiseen asentoon ilman työkalua, tässä tapauksessa kuusiokoloavainta.
Olen fundeerannut ip-kameroiden sielunelämää, lähinnä infrapunavalaistuksen ja päivä/yö moodien valintaa, miten se tapahtuu. Syynä tähän on pari ilman ir-valaisinta olevaa kameraa. Niihin voisi kyhätä kytkennät ulkoisille infrapunavalaisimille.
Asiasta on aivan mahdottoman vaikeaa löytää googlettamalla mitään tietoa. Luulen tämän johtuvan siitä, että kiinalaiset elävät omassa kiinankielisessä kuplassaan, eikä Google oikein pure siihen.
Jotain olen kuitenkin saanut pääteltyä, mutta nämä hypoteesit pitäisi varmistaa kokeilemalla. Siispä kaikki seuraavana mainittu on enemmän tai vähemmän olettamaa.
Infrapunavalaisimilla varustetuissa kameroissa on lähes poikkeuksetta erillinen anturi tarkkailemassa ympäristön valaistuksen tasoa. Tämä näyttää olevan lähes aina valovastus, eli LDR. Kinukit nimittävät sitä kuitenkin nimellä CDS, joka tulee sen raaka-aineena käytettävästä kadmiumsulfidista.
Tämä valovastus lymyilee yleensä infrapunavalaisimen diodilevyllä diodien joukossa. Sen edessä on varmuuden vuoksi sinivihreä IR-filtteri, jonka tarkoituksena on estää kameraa häiritsemästä itse itseään. Muuten jokin kameran eteen ilmestyvä hynniäinen voisi heijastaa infrapunavaloa tuohon anturiin ja kamera luulisi, että jaahah aamu koittaa jälleen.
IR-valaisinlevyllä on tyypillisesti kaksi liitintä. Toinen tuo levylle 12V käyttöjännitteen ja toinen liittyy tuohon valovastukseen. Onko kytkentä aivan suora, en osaa sanoa. Saattaa olla, mutta välissä on todennäköisesti jotain elektroniikkaa, pari transistoria, tms. Valovastus ilmeisesti sytyttää nuo infrapunaledit kun tulee pimeää ja samalla tuosta toisesta liittimestä lähtee kameralle jokin signaali. Se lienee joko 0/1-tila tai ihan analoginen jännite.
Oletan toiminnan menevän seuraavasti:
- valovastus havaitsee yön koittaneen ja sytyttää ir-ledit. Samalla se lähettää piuhaa pitkin kameralle ilmoituksen, että nyt tuli yö
- kamera kytkeytyy yö-moodiin
- vastaavasti, kun tulee valoa, niin ledit sammuvat ja signaali kertoo kameralle, että nyt tuli päivä.
Kameroiden piirilevyiltä löytyy yleensä liitin, jonka yksi napa on nimetty infrared input, CDS, CDS_IN, valoherkkä tulo tai jotain siihen suuntaan. Tähän napaan tulee tuo tieto ir-valaisinlevyltä.
Kameroissa on tyypillisesti IR-CUT suodin linssin ja kuvakennon välissä. Se viskaa päiväajaksi infrapunasuotimen kuvakennon eteen. Muuten kuvaan tulee merkittävä värivirhe. Yömoodi on mustavalkoinen. Silloin infrapunasuodin otetaan pois ja ympäristöä valaistaan infrapunalla.
IR-CUT liitin on helppo löytää ja tunnistaa. Siitä lähtee piuha tuolle yö/päiväsuotimelle, joka on siis linssin tyvessä. Laitos toimii solenoidiperiaatteella ja sitä ohjataan vain, kun muutosta halutaan. Kun ohjataan yhteen suuntaan, on napaisuus yksin päin. Kun ohjataan toiseen suuntaan, vaihtuu napaisuus toisin päin. Lepotilassa kelalle ei mene virtaa ollenkaan.
Tällä hapi hapi videolla systeemin toiminta näkyy aika hyvin:
Asiasta on aivan mahdottoman vaikeaa löytää googlettamalla mitään tietoa. Luulen tämän johtuvan siitä, että kiinalaiset elävät omassa kiinankielisessä kuplassaan, eikä Google oikein pure siihen.
Jotain olen kuitenkin saanut pääteltyä, mutta nämä hypoteesit pitäisi varmistaa kokeilemalla. Siispä kaikki seuraavana mainittu on enemmän tai vähemmän olettamaa.
Infrapunavalaisimilla varustetuissa kameroissa on lähes poikkeuksetta erillinen anturi tarkkailemassa ympäristön valaistuksen tasoa. Tämä näyttää olevan lähes aina valovastus, eli LDR. Kinukit nimittävät sitä kuitenkin nimellä CDS, joka tulee sen raaka-aineena käytettävästä kadmiumsulfidista.
Tämä valovastus lymyilee yleensä infrapunavalaisimen diodilevyllä diodien joukossa. Sen edessä on varmuuden vuoksi sinivihreä IR-filtteri, jonka tarkoituksena on estää kameraa häiritsemästä itse itseään. Muuten jokin kameran eteen ilmestyvä hynniäinen voisi heijastaa infrapunavaloa tuohon anturiin ja kamera luulisi, että jaahah aamu koittaa jälleen.
IR-valaisinlevyllä on tyypillisesti kaksi liitintä. Toinen tuo levylle 12V käyttöjännitteen ja toinen liittyy tuohon valovastukseen. Onko kytkentä aivan suora, en osaa sanoa. Saattaa olla, mutta välissä on todennäköisesti jotain elektroniikkaa, pari transistoria, tms. Valovastus ilmeisesti sytyttää nuo infrapunaledit kun tulee pimeää ja samalla tuosta toisesta liittimestä lähtee kameralle jokin signaali. Se lienee joko 0/1-tila tai ihan analoginen jännite.
Oletan toiminnan menevän seuraavasti:
- valovastus havaitsee yön koittaneen ja sytyttää ir-ledit. Samalla se lähettää piuhaa pitkin kameralle ilmoituksen, että nyt tuli yö
- kamera kytkeytyy yö-moodiin
- vastaavasti, kun tulee valoa, niin ledit sammuvat ja signaali kertoo kameralle, että nyt tuli päivä.
Kameroiden piirilevyiltä löytyy yleensä liitin, jonka yksi napa on nimetty infrared input, CDS, CDS_IN, valoherkkä tulo tai jotain siihen suuntaan. Tähän napaan tulee tuo tieto ir-valaisinlevyltä.
Kameroissa on tyypillisesti IR-CUT suodin linssin ja kuvakennon välissä. Se viskaa päiväajaksi infrapunasuotimen kuvakennon eteen. Muuten kuvaan tulee merkittävä värivirhe. Yömoodi on mustavalkoinen. Silloin infrapunasuodin otetaan pois ja ympäristöä valaistaan infrapunalla.
IR-CUT liitin on helppo löytää ja tunnistaa. Siitä lähtee piuha tuolle yö/päiväsuotimelle, joka on siis linssin tyvessä. Laitos toimii solenoidiperiaatteella ja sitä ohjataan vain, kun muutosta halutaan. Kun ohjataan yhteen suuntaan, on napaisuus yksin päin. Kun ohjataan toiseen suuntaan, vaihtuu napaisuus toisin päin. Lepotilassa kelalle ei mene virtaa ollenkaan.
Tällä hapi hapi videolla systeemin toiminta näkyy aika hyvin:
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.