Valtra N ja T sarja kokemuksia (metsään)

Onhan se selvää, että pokasahalla ja hevosella syntyy parasta jälkeä. Päästötkin rajoittuu taisteluparin metaanikuormituksiin, joskus varrenkin kanssa. Aika kaukana ollaan alkuperäisestä aiheesta.
 
Miksi ruotsissa suositaan pikkukoneita tai siis ihan isäntälinjan koneita? Varmaan se tietysti on raha, mutta miten eroaa puunhinta eri muodoissa suomeen verrattuna. Pystykauppa vs tienvarsikauppa.
Ruotsissa kun on aukko koneet erikseen niin ei niillä tarvitsekkaan yrittää harvennusta tehdä. Elikkä motot ja ajokoneet on isoimmat mitä löytyy. Esimerkiksi 1910 jontikan ajokonetta ei suomesta montaa taida löytyä joka on Ruotsissa hyvinkin yleinen.

Tuo 3kpl 50k koneita on kyllä remonttimiehen unelma kun ei siihen hintaan saa oikein kun 20000h ajettuja louskuja joihin jokaiseen saa sen 10k upotettua remonttirahaa helposti ja siihen remonteista johtuvat tauot päälle. Toki laadukkaalla pienkalustolla tehdyllä ensiharvennuksella on aikalailla varma työllistävyys hyvinki helposti ja sillä kevyellä kalustolla kun hommaa pystyy huomattavasti paremmin tekemään ympäri vuoden. Toki traktori ja ajokone nyt on melko helposti peruskunnostettu kokonaan.

https://www.mascus.fi/metsakoneet/kaatokasauskoneet/rottne-h8/8h8blkih.html
Tuosta hyvinki näkee miksi näitä uusia pikkukoneista ei suomessa ole. Hintaero isompaan koneeseen on liian pieni.
https://www.mascus.fi/metsakoneet/harvesterit/sampo-rosenlew-1066/6jccjehe.html
https://www.mascus.fi/metsakoneet/harvesterit/rottne-h8/iekegd9d.html
Tämäkään ei tuohon 50k budjettiin mene ja tämmöisessäkin tahtoo olla jo laittoa.:rolleyes: mutta blocket,mascus yms sivut kun selaa läpite niin aika huonosti näitäkään on tarjolla.

Pikkuajokone puolella Sampo FR28, Gremo950f/1050f ja Rottne F10 Tarjontaa löytyykin jo vähän enemmän mutta ei niitäkään oikeen kunnollisia tahdo tuohon 50k budjettiin löytyä.
https://www.mascus.fi/metsakoneet/kuormatraktorit/sampo-rosenlew-fr-28/f9jo6d9a.html
https://www.mascus.fi/metsakoneet/kuormatraktorit/rottne-f10b/696i9dkh.html

https://www.mascus.fi/metsakoneet/kuormatraktorit/gremo-1050-f/jejfd9ff.html

Onko sille traktorille jo ennestään tiedossa kesälle suht varmaa ajoa vai onko vain ajatustasolla että mahdollisimman moneen pystyisi/käyttöaste mahdollisimman korkeaksi?
 
Onhan se selvää, että pokasahalla ja hevosella syntyy parasta jälkeä. Päästötkin rajoittuu taisteluparin metaanikuormituksiin, joskus varrenkin kanssa. Aika kaukana ollaan alkuperäisestä aiheesta.

Miten niin? Ketjun aloittaja miettii kapeampaa konetta 3.6m metristen tilalle, joita te kaksi tarjoatte sinnikkäästi siihen tarpeeseen... kattokaa satelliittikuvaa jonka liitin ed. sivulla, siinä se ero näkyy missä ammattimiehet on toteuttaneet oikein tehokkaan perkauksen, ja sitten isäntälinjan koneilla tehty oma palsta siinä se ylempi sarka.
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin? Ketjun aloittaja miettii kapeampaa konetta 3.6m metristen tilalle, joita te kaksi tarjoatte sinnikkäästi siihen tarpeeseen...
Ei se moton leveys ole määräävä. Siellä tulee ajokone perässä. Ponsseltakin (ja muilta isoilta) löytyy sellaisia motoja, jotka mahtuu erittäin hyvin samasta reiästä kuin traktoripohjainen hakkuukone ja varsinkin vielä kun sillä samalla koneella ajetaan puut (on huomattavasti kankeampi kuin oikea ajokone). Tästähän tässä on ollut alunperin kysymys.

Itselläsikin on moton takavaunusta tehty ajokone. Urakoitsijalla sama vaatii kuulemma 6m leveyttä ja sulla menee sukkana puitten välistä.


Loppuen lopuksi näillä ei ole mitään merkitystä. Konehankinnassa merkitesee vain se, millä kalustolla on töitä. Unelmia erikoiskalustosta voi olla, mutta maksajaa ei löydy.
 
Se tarvitsee n. 3m levyisen uran. Ja todellakin, mielestäni vaunuosa on vähän liian leveä. Renkaat on kapeimmassa asennossaan pyöräytettynä 2.5m kyljestä kylkeen. Maastoon tulee tosiaankin vain yhdet rengasparin jäljet, kun etu- ja takarenkaat menevät samaa jälkeä pitkin. Tiukatkaan mutkat eivät levene vaunun oikaisemisen takia enää. Tosin meni se minun metsäkärry traktorinkin perässä lähes traktorin jälkiä pitkin, kun on pitkä aisa ohjauksella. Sitä pitää vaan ohjata koko ajan.
 
Loppuen lopuksi näillä ei ole mitään merkitystä. Konehankinnassa merkitesee vain se, millä kalustolla on töitä. Unelmia erikoiskalustosta voi olla, mutta maksajaa ei löydy.

Tämä onkin totta, mutta ei kerro oikeastaan mitään siitä, mikä olisi parasta metsän omistajalle. Metsäyhtiöt eivät ole mitään metsänomistajalle hyväntekeväisyyttä tekeviä järjestöjä, ei, niitä kiinnostaa vain ja ainoastaan metsänomistajan paras mainoslauseissa.
 
Täällä on tehty eri kokoisella kalustolla niin hyvää kuin joskus huonompaakin jälkeä.

Koneiden kokoa tärkeämpänä pidän sitä joka sieltä kopista löytyy. Ja omat harvennukset olenkin kaupitellut sellaisille tahoille joilta löytyy hyvät tekijät, vaikka joku muu olisi ehkä maksanutkin vähän paremman hinnan.

Ei se pieni kone takaa automaattisesti hyvää lopputulosta.
 
Yleensä hakkuujäljestä jupisee eniten isännät, jotka eivät viitsi tehdä ennakkoraivauksia. Onhan ne omaankin silmään ihan kauheannäköisiä.

Raivaussahan omistaminen ja käyttäminen on parasta metsänhoitoa.
 
On se siinä mielessä, että koneet on aina vaan kalliimpia, niiden käyttö riippuvaista valmistajista ja em. syiden takia koneyrittäjät ovat täydellisesti metsäyhtiön orjia.
 
En tiedä bisnes kuvioita, hakaako joku vain Stora Ensolle tai Upm Kymmenelle jne? Mutta koneet on joka tapauksessa helvetin kaliita ja laskutushinta on käsitykseni mukaan ollut liian alhainen kuluihin verrattuna? Protestilistalta voi jokainen käydä katsomassa keitä siellä on, metsäkoneyrittäjiä on sielä paljon.

Nyt en halua arvostella ketään tekemisistään, onko annettu liian positiiviinen kuva tilaajan puolelta ja onko koneyrittäjän puolella oltu yli optimistisia. En tiedä onko kiinteät vuosisopimukset joita ei voi korottaa polttoaineen hinnan nousun takia jne? Mutta käsityksekseni on jäänyt että taksat on ala kanttin, kuin konekuskien palkataso?

Tästä oravanpyörästä pääsy on varmasti vaikeaa, päätehakkuu koneketjulla yritetään riipiä harvennuksiltakin tuottoa. Mutta tämän saran narun pää on kohta hanskassa, ei vittu metsän omistajat etenkin nyt kun asia on nostettu esille suvaitse epäkelpoista jälkeä? Metsäyhtiötkin on syylisiä harvennushakkuun parhaimman puun otossa, eli nyt tehdään ryöstöä metsiemme tulevaisuudelta. Kyseessä ei ole lyhytaikaisen kasvun tuote, koivu 60 v kuusi 80v mänty 120v. Metsänomistajien tietoisuus on kasvanut, he alkavat ajatella myös perillistensä hyvinvointia? Kuin myös metsän muut arvot on nousseet pinnalle, tämä 50v jatkunut tehometsätalouden tien pää alkaa olla näkyvisä?

Väitän että radikaalinen muutos metsänhoidossa tapahtuu 10v sisällä ja onko kone yrittäjät sen sisäistäneet? Eu,n ennallistamis määrät sekä hiilinielujen määritys muuttaa väkisin hakkuiden luonnetta jatkuvan kasvatuksen mallin?
Nykyinen konekanta ei vain sovellu siihen, se on ylisuurta Suomalaisiin metsiin.
 
Miten niin? Ketjun aloittaja miettii kapeampaa konetta 3.6m metristen tilalle, joita te kaksi tarjoatte sinnikkäästi siihen tarpeeseen... kattokaa satelliittikuvaa jonka liitin ed. sivulla, siinä se ero näkyy missä ammattimiehet on toteuttaneet oikein tehokkaan perkauksen, ja sitten isäntälinjan koneilla tehty oma palsta siinä se ylempi sarka.

3,6m uralta tehdään 20m uravälillä hakkuu, kaikki tietämäni hakkuukoneet jotka menee alle kolmen metrin uraa, tarvitsevat 10m uravälin käytännössä. Jokainen voi laskea kumman urat vähemmän vaikuttaa pinta-alaan.

Täällä on tehty eri kokoisella kalustolla niin hyvää kuin joskus huonompaakin jälkeä.

Koneiden kokoa tärkeämpänä pidän sitä joka sieltä kopista löytyy. Ja omat harvennukset olenkin kaupitellut sellaisille tahoille joilta löytyy hyvät tekijät, vaikka joku muu olisi ehkä maksanutkin vähän paremman hinnan.

Ei se pieni kone takaa automaattisesti hyvää lopputulosta.

Tässäpä se oleellisin.
 
3,6m uralta tehdään 20m uravälillä hakkuu.

Käytännössä ovat urat leveämpiä, metri koneen molemmilta puolita, eli 5 - 6 metriä. Kaivinkonetelan näköiset metrin levyiset telat eivät sivuttain pidä yhtään, siksi urat levenee. 3 metrin uria ei oikein siksi lasketa uriksikaan, koska sen verran puissa on enskassa luonnostaan välimatkaa toisiinsa. Latvuksista ei juuri huomaa uraa.
 
En tiedä bisnes kuvioita, hakaako joku vain Stora Ensolle tai Upm Kymmenelle jne? Mutta koneet on joka tapauksessa helvetin kaliita ja laskutushinta on käsitykseni mukaan ollut liian alhainen kuluihin verrattuna? Protestilistalta voi jokainen käydä katsomassa keitä siellä on, metsäkoneyrittäjiä on sielä paljon.

Nyt en halua arvostella ketään tekemisistään, onko annettu liian positiiviinen kuva tilaajan puolelta ja onko koneyrittäjän puolella oltu yli optimistisia. En tiedä onko kiinteät vuosisopimukset joita ei voi korottaa polttoaineen hinnan nousun takia jne? Mutta käsityksekseni on jäänyt että taksat on ala kanttin, kuin konekuskien palkataso?

Tästä oravanpyörästä pääsy on varmasti vaikeaa, päätehakkuu koneketjulla yritetään riipiä harvennuksiltakin tuottoa. Mutta tämän saran narun pää on kohta hanskassa, ei vittu metsän omistajat etenkin nyt kun asia on nostettu esille suvaitse epäkelpoista jälkeä? Metsäyhtiötkin on syylisiä harvennushakkuun parhaimman puun otossa, eli nyt tehdään ryöstöä metsiemme tulevaisuudelta. Kyseessä ei ole lyhytaikaisen kasvun tuote, koivu 60 v kuusi 80v mänty 120v. Metsänomistajien tietoisuus on kasvanut, he alkavat ajatella myös perillistensä hyvinvointia? Kuin myös metsän muut arvot on nousseet pinnalle, tämä 50v jatkunut tehometsätalouden tien pää alkaa olla näkyvisä?

Väitän että radikaalinen muutos metsänhoidossa tapahtuu 10v sisällä ja onko kone yrittäjät sen sisäistäneet? Eu,n ennallistamis määrät sekä hiilinielujen määritys muuttaa väkisin hakkuiden luonnetta jatkuvan kasvatuksen mallin?
Nykyinen konekanta ei vain sovellu siihen, se on ylisuurta Suomalaisiin metsiin.

Pienet yhden-kahden ketjun yrittäjät hakkaavat yleensä yhdelle urakanantajalle. Tilaajan puolelta annetaan aina liian ruusuista kuvaa, kuten myös konevalmistajien. Polttoaineklausuuli on vakio nykysopimuksissa mutta se kattaa käytännössä vain koneiden polttoainekulujen muutokset. Taksatasoissa on lähtenyt korjautuminen käyntiin, esim. Metsähallituksen taksataso on viidessä vuodessa noussut lähes 40%(Nämä ovat käytännössä avoimesti kilpailutettuja, ja käytännössä halvin jolla asiat on kunnossa, saa sopimuksen) Suomessa ei käytännössä ole varsinaisia päätehakkuukoneita muilla kuin suuremmilla toimijoilla jotka pystyvät firman sisällä valikoimaan sopivat kohteet eri ketjuille.

Olen hakannut lähes kaikille isoille yhtiöille tässä maassa ja tuo sitkeä väite että metsäyhtiö jotenkin ohjeistaisi parempia puita ottamaan, on väärä. Kyllä se on se mottikiimainen motokuski joka niitä ottaa vastoin Tapion ohjeita, yhtiö ei siihen käytännössä puutu mitä otetaan. Metsähallitus on oikeastaan ainoa joka on antanut seikkaperäistä ohjeistusta poistettavien puiden valintaan kohteilla.

Tälläkin hetkellä tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuita, ihan samalla konekalustolla kuin tähänkin asti, ei siinä ole mitään ihmeellistä muuta kuin poistettavat puut valitaan eri lailla. Isolla koneella monesti pystyy jopa parempaan jälkeen tällaisella kohteella paremman kaadonhallinnan ansiosta.
 
Käytännössä ovat urat leveämpiä, metri koneen molemmilta puolita, eli 5 - 6 metriä. Kaivinkonetelan näköiset telat eivät sivuttain yhtään, siksi urat levenee. 3 metrin uria ei oikein siksi lasketa uriksikaan, koska sen verran puissa on enskassa luonnostaan välimatkaa toisiinsa. Latvuksista ei juuri huomaa uraa.

Siihen on taas vika tekijöissä.
 
Siihen on taas vika tekijöissä.
Taitaa olla tuolla Tommin nurkilla motokuskit jotka potkittu täältäpäin huitsin nevadaan :rolleyes:
Ei manaamisia ole kuulunut työnjäljestä vaikka lähistöllä monia hakkuita ollu tänäkin talvena ja sekaan mahtuu isäntiä jotka on varsin hanakasti palautetta antaa.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös